Samaa mieltä Joosuan kanssa. Alkoi heti hirveä vatsakkaan miehen metsästys lehtien (iltalehti, Ilta-Sanomat ym.) johdolla.Joosua kirjoitti: ↑La Joulu 18, 2021 12:15 pmEi voi.ässähai kirjoitti: ↑Pe Joulu 17, 2021 5:04 pm ^
Voikohan Tepon kysymyksiin päätellä vastauksia tästä Vaasan hovioikeuden ratkaisun (2015) kohdasta esitutkinnan suuntautumisesta ja surmaajan profiloinnista:Esitutkinnan suuntautumisesta ja surmaajan profiloinnista
128. Jukka Lahteen kohdistuneen henkirikoksen esitutkinnassa tutkinnanjohtajana 31.7.2008 saakka toiminut rikoskomisario JJ on kertonut hovioikeudessa, että Anneli Auerin väitetty syyllistyminen sanottuun rikokseen oli otettu alusta lähtien asianmukaisesti huomioon. Hänen alaisuudessaan toimineet tutkijat KK ja JT ovat kertoneet asiasta samansuuntaisesti. Myös rikospaikalle ensimmäisten poliisimiesten joukossa teknistä rikostutkintaa suorittamaan saapunut todistaja MM on kertonut lähteneensä liikkeelle aina, ja myös tässä tapauksessa, "pahimmasta mahdollisesta skenaariosta" eli siitä, että henkirikoksen tekijä on uhrin läheinen. MM oli tämän mukaisesti pyrkinyt ensivaiheessa varmistumaan siitä, oliko talon pesutiloissa peseydytty teon jälkeen. Aiemmin todetulla tavalla MM on itse tutkinut takapihan pihavaraston sekä läheisen rivitalon roska-astiat. Osa JJ:n johdolla asiaa tutkineista poliisimiehistä, nimittäin TS, JK, EK ja MK, on kuitenkin kertomustensa perusteella voinut ainakin mieltää, ettei Anneli Auerin mahdollista osallisuutta Jukka Lahden surmaamiseen ollut tutkinnassa otettu aluksi riittävästi huomioon, varsinkaan teknisessä rikostutkinnassa. Tämä käsitys näille poliisimiehille oli syntynyt, vaikka he olivat itse rikospaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä tekemissään etsinnöissä pitäneet silmällä sitä, että Anneli Auer on voinut syyllistyä henkirikokseen. Poliisimiehet olivat heti teon jälkeen ja myöhemminkin etsineet nimenomaan henkirikokseen liittyviä verisiä vaatteita, kenkiä, mahdollisia tekovälineitä ja muuta tekoon liittyvää talosta, autotallista, autosta, roska-astioista ja talon lähiympäristöstä.
129. JJ:n johtaman esitutkinnan oltua vireillä Satakunnan poliisilaitoksella noin kolme kuukautta hän oli kertomuksensa mukaan ottanut yhteyttä keskusrikospoliisiin ja pyytänyt, että esitutkinnan toimittaminen asiassa olisi siirretty keskusrikospoliisille sen vuoksi, ettei sanottu paikallispoliisi ollut käytettävissään ollein resurssein saanut asiaa selvitettyä. Silloinen lääninpoliisijohtaja oli kuitenkin ilmoittanut JJ:lle päättäneensä, ettei esitutkintaa siirretä, ja määrännyt JJ:n jatkamaan tutkinnanjohtajana. JJ:n kertomuksen paikkansapitävyyttä ei ole asiassa esitetyn näytön perusteella syytä epäillä. JJ:llä on voinut tutkinnassa siihen mennessä selvitettyjen seikkojen perusteella olla vahva käsitys ulkopuolisesta tekijästä. Tämä ei kuitenkaan osoita, ettei JJ olisi pitänyt mahdollisena, joskaan ei todennäköisenä, että Anneli Auer on syyllistynyt tutkittavaan henkirikokseen. Joka tapauksessa pyyntö esitutkinnan siirtämisestä keskusrikospoliisille tukee sitä johtopäätöstä, ettei JJ ollut halunnut rajoittaa tutkintaa yksinomaan ulkopuoliseen henkilöön.
(...)
137. Niin JJ:n, KK:n kuin MM:nkin kertomukset huomioon ottaen on ilmeistä, ettei poliisi ole esitutkinnan alkuvaiheessa kevein perustein sulkenut Anneli Aueria Jukka Lahden surmaamisesta epäiltyjen ulkopuolelle. Kokeneet poliisimiehet ovat, tietoisina siitä, että henkirikoksen tekijä on usein uhrin läheinen, pitäneet rikospaikkaa tuoreeltaan tarkastellessaan ilmeisenä, että talossa on ollut ulkopuolinen tekijä, joka on surmannut Jukka Lahden. Tätä ensivaiheen havaintoihin ja erityiseen ammattikokemukseen perustuvaa johtopäätöstä ei voida jättää huomiotta, kun harkitaan, riittääkö syyttäjien esittämä näyttö osoittamaan, että Anneli Auer on surmannut Jukka Lahden.
- Lähde: Vaasan hovioikeus | Diaarinumero(t): R 14/232 | Antopäivä: 19.2.2015 | Ratkaisunumero: 15/107766 | Linkki, https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanho ... 35081.html
Jos henkilön asema on asianomistaja, kuten näyttää A.A.n asema olleen ensimmäiset yli kaksi vuotta, verrattuna siihen että henkilön asema on rikoksesta epäilty, on tilanne hyvin erilainen.
Epäiltyyn voidaan esimerkiksi kohdistaa monia pakkokeinoja. Asianomistajan kohdalla tämä ei ole mahdollista. Murhasta epäilty voidaan esimerkiksi pidättää ja vaikkapa vangita. Vangitseminen voi helposti kestää kuukausia. Tällainen on varsin yleistä. Asianomistajaa sensijaan eI voida pidättää tai vangita. Erittäin paljon erilainen tilanne siis.
Edellä kaivetut selitelmät eivät muuta tätä asetelmaa millään tavalla.
Ratkaisevaa on se että A.A. ei pitkään aikaan ollut rikoksesta epäiltynä. Tämä aika mentiin ulkopuolisen tekijän tutkintalinjoilla.
Kuten J.Rautaheimo kirjassaan toteaa: "koossa olivat kaikki onnistuneen roolimanipulaation ainekset." Ja tämä johti heti vahvaan oletukseen että A.A. ei voi olla tekijä, jolloin hänestä tuli asianomistaja, joka oli hänen asemansa yli kaksi vuotta.
Bodom
JFK
Ulvila
AVOIN TAPAUS