Lintupojat

[kulkijatar]

Itse pidän hyvin mahdollisena että niemen kärjessä olleet kalastajat eivät olleet NG ja SB. Ja jos heillä oli erilaista filunkia lähihistoriassaan ei heitä huvittanut tulla moneenkin kertaan poliisin luo kuultavaksi. Ehkä he jopa pelkäsivät että heitä pidettäisiin tekijöinä.

[Omnipod]

Toinen mahdollisuus on, että siinä makasi aivan outo mies, joka ei kuulunut seurueeseen. Syyttäjän esittämä arvio herättää lähinnä hymyilyä, se oli niin keksityn oloinen ja epärealistinen. Se teoria ei vaikuta lainkaan realistiselta.

En myöskään pidä tätä kovin järkevänä vaihtoehtona. Kyllä täytyy olla aika vajavainen päättelykyky, jos murhaajana (tai vaikka ei olisi murhaajakaan, mutta sattunut paikan päälle, missä on surmattu ihmisiä) päättäisi mennä makaamaan teltan ja ruumiiden päälle, kun kuulee jonkun lähestyvän paikkaa! Tyyppihän olisi jäänyt oitis rysän päältä kiinni! Minkä ihmeen syyn tämä ulkopuolinen makailija olisi voinut selittää? "Siis en minä mittään murhannut oo, eksyin vaa paikalle, ja kun kuulin, että joku tulloo, niin häkellyin ja menin sitte makkoilemaa tohon noitten ruumiitten päälle."

Lintupoikien näkemien jalkojen täytyy kuulua jollekulle telttaseurueen jäsenelle. Tämä ei poista myöskään sitä mahdollisuutta, että NG on syyllinen/syytön.

[Wagner]

Lintupoikien retkestä herää joitakin kysymyksiä.
Pojat ovat kertoneet olleensa etsimässä linnunpesiä tutulle rengastajalle.
1.Miksi pesiä etsittiin näin aikaisin aamulla?
2.Kuka oli tuo rengastaja? Kaikkien rengastajien tiedot jokaista pesää ja rengastusta myöten päivämäärineen on tallessa Eläinmuseon rengastustoimistolla. Onko tarkistettu kuka olisi tuo rengastaja ja onko Bodomin alueella rengastettu 1960? Pojat eivät ole kertoneet yhdenkään pesän löytymisestä.
3.Onko joku kuullut, että rengastajat käyttäisivät avustajia, ja miten avustajat raportoivat rengastajalle pesän löytymisestä?

1) Tuossa iässä 'pesä' alka jo kiinnostamaan, olihan telttailemassa tuttu tyttö riparilta.
2) Eläinmuseolla ei ole mitään tietoa Bodomin pesä- tai rengastushavainnoista 1960.
3) Outo rengastusaika, kesän alku ? Pesiähän pojat väittivät etsineensä
4) Murhaniemestä lähti vene kolinalla itään kohti Högnäsin rantaa surma-aamuna

Pojat siis ovat periaatteessa potentiaalisia epäiltyjä ikäisensä Arskan ohella.

Wer lebt, er hebt. Leben und hben lassen.

[hercules puurotta]

Noista teltan päällä nähdyistä jaloista ajatelma...

Satunnaiset kulkijat saapuvat telttapaikalle, johon on pysäköity kaksi prätkää. Hyvin lyhyen havainnoinnin aikana havaitaan teltan päällä jalat. Miten luulette mielikuvan syntyvän, miehen vai naisen jalat, varsinkin aikakausi huomioiden?

[LuuMurusina]

Olen vasta äskettäin liittynyt mukaan enkä ole jaksanut kahlata koko ketjua läpi.

Ketjun aloittaja Faarao on esittänyt kolme kysymystä, joista yksi koskee rengastajaa. Hän on tuonaikainen luokkatoverini Veka, jonka piti olla mukana bongausretkellä. Hän oli porukasta ainoa, jolla oli rengastusoikeus. Hän oli kuitenkin joutunut toukokuun lopulla Auroran sairaalaan ja oli siellä kuoleman kielissä umpisuolen puhkeamisesta seuranneen vatsakalvontulehduksen merkeissä. Hän kuitenkin selvisi hengissä, mutta toipumiseen meni puoli kesää. Syksyllä hän oli taas mukana koulun alkaessa. Hän elää ja vaikuttaa tiettävästi edelleen Espoossa.

Veikko on kuollut 76-vuotiaana 14.11.2021. Kuolinilmoitus Hesarissa 19.12.2021.

[Wagner]

Veikko on kuollut 76-vuotiaana 14.11.2021. Kuolinilmoitus Hesarissa 19.12.2021.

Kiitos tiedosta.

[kapteeni]

4) Murhaniemestä lähti vene kolinalla itään kohti Högnäsin rantaa surma-aamuna

Tämä väite esiintyy keskusteluissa silloin tällöin - voisko joku kertoa, mihin ja kenen havaintoihin / dokumentaatioon se perustuu? Mistä tarina on saanut alkunsa? Onko asiasta mainintaa poliisin papereissa?

Ennen kuin kukaan suuttuu niin totean, että en ota mitään kantaa asian todenperäisyyteen.

[LexVeritas]

^Tarina Hästbergetistä lähteneestä soutuveneestä perustunee Jukka Raitasen 1970- luvun laulun Kuka on viaton muunneltuihin sanoihin

Kuka murhasi Kyllikki Saaren,
kuka mahtoikaan tehdä sen,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan.

Kuka rannalla Bodom järven,
teki veitsellä kolme vainajaa,
kuka soutajan rannalta poistuvan näki,
luota teltan kaatuneen,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan.

Johti kuolema myös tiensä Turkuun,
Sirkka Valjus kun surmattiin,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan,
näiden veritöiden lopuksi voin kysyä vain,
että miksi hän tekikään sen.


(Ja otaksuttavasti nikki Wagnerin väittämiin ukkinsa kertomuksista.)

Laulun sanoissa on Bodomin murhiin liittyen sellainenkin virhe, että Anja Tuulikki Mäkeä ei puukotettu lainkaan ja Björklundiakin lähinnä vasta kuoleman jälkeen. Teräaseella tehtiin siis korkeintaan vain kaksi vainajaa, ehkei yhtään.

Ylimääräishuomiona, että Jukka Raitanen oli syntynyt Sippolassa kuten myös Sigurd Oma Veli Vuolasmaa.

[Wagner]

^Tarina Hästbergetistä lähteneestä soutuveneestä perustunee Jukka Raitasen 1970- luvun laulun Kuka on viaton muunneltuihin sanoihin .

Ei, perustui kertomaani paikalla surmien aamuna Bodomilla olleen isoisäni havaintoihin.
Hugo Öhman, järvellä muita olleita myös nimesi, Kolin poikansa kanssa, Pesosen ja muut.

Mutta tulihan kommentoitua Arskaystävän ärähdettyä: viewtopic.php?f=4&t=1419&start=60

[LexVeritas]

^Tarina Hästbergetistä lähteneestä soutuveneestä perustunee Jukka Raitasen 1970- luvun laulun Kuka on viaton muunneltuihin sanoihin .

Ei, perustui kertomaani paikalla surmien aamuna Bodomilla olleen isoisäni havaintoihin.
Hugo Öhman, järvellä muita olleita myös nimesi, Kolin poikansa kanssa, Pesosen ja muut.

Mutta tulihan kommentoitua Arskaystävän ärähdettyä: viewtopic.php?f=4&t=1419&start=60

Jos olisit jaksanut lukea edellisen viestini kokonaan, olisit ehkä huomannut mainintani, että ukkisi on väittämäsi mukaan kertonut murhaniemestä lähteneestä soutuveneestä. Koska uskottavuutesi asian suhteen on vuosikausia jatkamasi sekoilun takia täysi nolla, sekin oli jo paljon. Ei ole olemassa mitään tunnettua dokumenttia, jonka mukaan isoisäsi olisi kertonut Bodomin murhiin liittyen yhtään mitään. Jos sellainen kuitenkin on olemassa, niin laitapa siihen linkki tai viite, kiitos.

Mikäli aavistellaan, että murhaniemestä lähti aamulla vene, se todennäköisimmin oli kalaan lähteneiden Kolien soutuvene, koska heidän venepaikkansa oli siellä, ja he todistetusti olivat silloin kalassa.

Epäileekö nikki Wagner joko Martti Kolia poikineen tai väittämäänsä isoisäänsä Hugo Öhmania, tai Pesosta, tai heitä kaikkia murhaajiksi?

Mielestäni Wagnerin olisi suotavaa käydä luovuttamassa spermanäyte KRP:ssa.

[Wagner]

/BlaBla Koska uskottavuutesi asian suhteen on vuosikausia jatkamasi sekoilun takia täysi nolla, sekin oli jo paljon.

Mielestäni Wagnerin olisi suotavaa käydä luovuttamassa spermanäyte KRP:ssa.

Mielestäni DNA:ni ei kuulu kuvioon millään tavoin.
Arskan pojalta se voisi olla tähdellisempi, vai mitä poju ?

[LexVeritas]

^ Ei vakuuta vieläkään. Päähänpinttymäsi "Arskaan" on tullut jo liiankin selväksi. Sinun päähänpinttymäsi ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki liittyisi "Arskaan". Esimerkiksi minä en ole koskaan tavannut häntä. Mielestäni ei ole kuitenkaan tullut esiin pienintäkään syytä epäillä häntä Bodomin murhista. Sen sijaan on ilmennyt syytä pitää sinua henkilökohtaisen kostomotiivin omaavana ja mieleltäsi vinksahtaneena.

https://www.iltalehti.fi/espoo/a/200808148100735

Internetin keskustelupalstalla esitetty väite Bodomin kolmoismurhien tekijästä toi sakot kunnianloukkauksesta vuonna 1954 syntyneelle espoolaismiehelle.

14.08.2008 klo 12:16

25 päiväsakosta kertyy yhteensä maksettavaa 150 euroa.

Mies oli vuonna 2005 eräällä nettifoorumilla kertonut tietävänsä, kuka surmasi Bodominjärven rannalla telttailleet nuoret helluntaina vuonna 1960.

Kirjoittaja kertoi palstalla vuonna 1945 syntyneen miehen koko nimen ilmoittaen samalla kyseisen henkilön tunnustaneen verityöt hänelle henkilökohtaisesti.

Netissä hän käytti miehestä lempinimeä, joka oli kuitenkin yleisesti tiedossa.

Lisäksi kirjoittaja kehotti netissä poliisia ottamaan miehestä DNA-näytteet tarkempia surmatutkimuksia varten.

Väitteet tulivat vuonna 1945 syntyneen miehen tietoon hänen lastensa nähtyä nettitekstit.

Mies ei vaatinut oikeudessa vahingonkorvauksia itselleen, mutta ilmoitti lastensa puolesta 1 500 euron vaatimukset henkisestä kärsimyksestä. Tähän oikeus ei suostunut.

Kihlakunnansyyttäjä ajoi miehelle tuomiota yhteensä neljästä kunnianloukkauksesta, mutta oikeus katsoi espoolaismiehen syyllistyneen vain yhteen tekoon. Kolme muuta kunnianloukkausta luokiteltiin vanhentuneiksi.

Miehillä on yhteinen menneisyys. 1990-luvulla he olivat työkavereita. Lisäksi tuomitulla kerrotaan olleen saatavia uhrilta erään toisen oikeusjutun takia.

Kertoisitko pojuttelun sijasta esimerkiksi tähän venejuttuun liittyen, että mistä ovat väittämäsi isoisän kertomukset luettavissa vai perustuvatko ne ainoastaan silloin 5-vuotiaan itse-pojusi muistikuviin?

[Wagner]

Arskan kamulta: "Esimerkiksi minä en ole koskaan tavannut häntä.
Mielestäni ei ole kuitenkaan tullut esiin pienintäkään syytä epäillä häntä Bodomin murhista".

Joopajoo, Henrik tai Arskan nuorempi poikansa...

[LexVeritas]

Se oleellisin asia tähän. Salosen ja Haapalaisen kuulustelukertomukset kesältä 1960:

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja komisario Arvo Leirimaan kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, koululainen Heikki Kalevi Salonen, osoite Helsinki, Steniuksentie 24.B.14, puh. 479201, ilmoitti syntyneensä 9 päivänä toukokuuta 1944 Hankasalmella, mutta olevansa kirjoilla Huopalahden seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna kertoja selitti asuvansa kesäaikana vanhempiensa Espoon Bodomjärven rannalla Högnäsissä sijaitsevalla kesähuvilalla. Tämän huvilan läheisyydessä asuu kesäisin hänen poikatoverinsa Kalevi Haapalainen, jonka kanssa kertoja on usein retkeillyt ympäristömaastossa. Sunnuntaipäivän aamuna eli 5.6.1960 he olivat keskenään tekemänsä sopimuksen mukaan lähteneet kello 5.30 aikoihin kävelemään Bodomjärven etelärantaa pitkin tarkoituksella suorittaa eri lintujen rengastamista. Aamu oli ollut hyvin rauhallinen eikä mitään erikoisia ääniä ollut kuulunut. Heidän saavuttua kertojan oletuksen mukaan vähän ennen kello 6.00 n.s. murhaniemekkeen välittömään läheisyyteen kertoja oli kuullut jotain ääntä niemekkeen suunnasta. Kertoja ei osannut määritellä tätä ääntä tarkemmin, mutta oli hänelle jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä. Kertoja ei ollut tähän ääneen kiinnittänyt muutenkaan sen tarkempaa huomiota, koskapa hän ei ollut siitä siinä vaiheessa toverilleenkaan mitään maininnut. Käveltyään murhaniemekkeen itäistä rantaa kulkevaa polkua pitkin he olivat kääntyneet jyrkästi vasemmalle kulkevalle polulle, koska heillä ei ollut ollut tarkoituksena mennä sanotun niemen kärkeen. Kertoja ei sanonut enää muistavansa kumpi heistä oli kävellyt edellä. Noustuaan niemekkeellä olevan kumpareen päälle kertoja oli nähnyt siitä noin 20-25 metrin päässä niemen kärkeen päin kaksi puunrunkoja vasten nojollaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan teltan ja teltan viereen puhin pingotetun narun, jossa näytti olevan pyyheliina ja jotain muutakin vaalealta vaikuttavaa vaatetta kuivumassa.Kertoja oli nähnyt lisäksi, että kasassa olevan teltan päällä makasi mies, jolla oli tummat housut päällään, muuta miehestä ei näkynytkään. Kertoja oli nähnyt myös kuinka teltan niemen kärjen puoleisesta päästä oli lähtenyt joku mies niemekkeen itärannalle päin. Tästä miehestä kertoja ei voimut sanoa muuta kuin, että sillä ei voinut olla mitään tummia vaatteita eikä tämä myöskään ollut erittäin iso- tai pienikokoinen, sillä siinä tapauksessa se olisi kiinnittänyt enemmän huomiota. Mies oli ilmeisesti jäänyt puiden ja pensaiden varjoon, sillä mitään liikettä järvelle sen paremmin kuin maallekaan päin sieltä ei ollut tapahtunut. Kun kertojan toveri Kalevi Haapalainen oli ehdottanut, että mentäisiin lähemmin katsomaan moottoripyöriä, niin kertoja oli vastannut siihen, ettei mentäisi häiritsemään, sillä kertojan mielestä teltassa olijat olivat jo heränneet ylös. Näiden havaintojen teko oli kestänyt ehkä parisen minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet jatkamaan matkaa Oittaalle päin. Tultuaan sanotun niemekkeen ja sen länsipuolella olevan toisen niemekkeen välisen lahden pohjukkaan olivat he siihen pysähtyneet tarkastamaan eräässä koivussa olevaa peipon pesää ja oli kertoja kiivennyt puuhun ja todennut pesässä olleen yhden munan mutta muuten pesän hyljätyksi. Ennen puuhun kiipeämistä kertoja oli käynyt siitä ehkä noin 30 metrin päässä Veston työmaalle päin tarkastamassa eräässä kuusessa olevaa laulurastaan pesää, jonka kertoja oli todennut hävitetyksi. Tätä puuhailua oli kertojan oletuksen mukaan kestänyt 5-10 minuuttia, mutta kertoja ei ollut tuona aikana kuullut mitään erikoista ääntä eikä liioin ollut nähnyt mitään liikettä. Tämän jälkeen he olivat jatkaneet matkaa jo sanotussa suunnassa ja olivat he ylitettyään Veston työmaalle menevän vesijohtoviemärin sen läheisyydessä olevalla luodolla nähneet istumassa nuoren ehkä noin 10-12 vuotiaan pojan, josta kertoja ei osannut sanoa lähempiä tuntomerkkejä. Poikaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, vaan oli jatkettu matkaa jo mainitussa suunnassa ja ylitetty Oittaalle menevä maantie sekä jatkettu matkaa Oittaan kartanon länsipuolella olevaan maastoon, jossa jonkun aikaa kierreltyään he olivat lähteneet paluumatkalle. Ollessaan paluumatkalla Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla ehkä noin 9-9.15 aikoihin hän oli nähnyt lahdessa veneen, jossa oli kaksi pikkupoikaa ja edellämainitun kallioluodon länsipuolella kaksi miestä, joilla näytti olevan vaaleanruskea buldogin mallinen koira mukanaan. Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin. Näiden havaintojen jälkeen kertoja oli toverinsa kanssa lähtenyt kävelemään suoraan eteläänpäin ja kiertänyt sitten Korsbackan kautta metsäpolkuja pitkin kotiinsa kesähuvilalle, jonne he olivat saapuneet kello 10.00 aikoihin.

Luettu ja omistettu
Heikki Salonen

ja

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja ylikonstaapeli (?) kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, myymäläharjoittelija Martti Kalevi Haapalainen, osoite Helsinki, Porvoonkatu 55.A. 10. puh. kotiin 770138, ilmoitti syntyneensä 4 päivänä lokakuuta 1945 Helsingissä ja olevansa kirkonkirjoissa Alppilan seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna Kalevi Haapalainen kertoi lauantaina 4 päivänä kesäkuuta 1960 menneensä vanhempiensa omistamalle Bodomjärven eteläpäässä itäisellä rannalla Högnäsin alueella sijaitsevalle kesähuvilalle. Tämän huvilan välittömässä läheisyydessä on kesähuvila Salosen perheelle ja siellä asuvan kertojan poikakaveri Heikki Salosen kanssa kertoja oli päättänyt seuraavana aamuna eli 5 päivänä kesäkuuta 1960 lähteä tarkkailemaan lintuja Bodomjärven rantamille ja sen välittömään läheisyyteen. Tälle matkalle he olivat lähteneet sanottuna aamuna kello 5.35 aikaan sillä kertojan isä oli hänet herättänyt 5.30 aikaan, Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa. Kertoja oli huomauttanut toverilleen, että mentäisiin katsomaan moottoripyöriä, mutta hänen toverinsa Salonen oli sanonut, ettei mentäisi häiritsemään leirillä olijoita. Tämä havaintojen teko oli kestänyt ehkä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet kävelemään k.o. paikalta länteenpäin lähtevää polkua pitkin. käymättä kuitenkaan sanotun niemekkeen välittömässä läheisyydessä olevalla läntisellä niemekkeellä, vaan jatkaneet matkaansa polkua pitkin ja nähneet sitten viimemainitun niemekkeen länsipuolella olevalla kallioluodolla istuvan noin 10-vuotiaan pojan, jonka lähemmistä tuntomerkeistä kertoja ei osannut lähemmin sanoa mitään. Kertoja oli toverinsa kanssa jatkanut matkaa pitkin mainittua polkua ja ylittänyt maantien sekä sen jälkeen kierrellyt Oittaan kartanon länsipuolella olevassa metsikössä ja palannut kesämökilleen Korsbackan kautta läpi metsikön ja saapunut sinne kello 10.00 aikoihin. Paluumatkalla he eivät olleet havainneet mitään erikoista.

Luettu ja omistettu
Kalevi Haapalainen

---


Uudelleen kuultuna (14.8.2003) Salonen kertoo, että hän oli ollut noin 20 metrin päässä teltasta, Haapalainen muutaman metrin edempänä. He olivat riidelleet, mennäkö tutkimaan moottoripyöriä. Salosen mukaan vaaleaan paitaan tai takkiin pukeutunut aikuisen ihmisen hahmo oli poistunut teltan ja niemen kärjen välistä rantaan poispäin todistajasta. Salosen arvion mukaan hahmo oli varmasti kuullut heidän äänensä. Ilma oli tuolloin kuulas ja tyyni. Tämän jälkeen he olivat niemekkeiden välisessä lahden pohjukassa noin 20-30 metrin päässä niemekkeestä viidestä kymmeneen minuuttia ja olisivat tuolloin Salosen arvion mukaan kuulleet esimerkiksi avunhuudot. Salosen mukaan heidän ollessaan teltan lähistöllä he olisivat havainneet, jos joku olisi teltan päällä liikkunut tai valittanut. Kysyttäessä Salonen kertoo, ettei teltan päällä maannut henkilö ollut alaston, henkilön kasvoja ei näkynyt, eikä hän osaa tarkemmin kuvata näkemäänsä.

[veikkonen]

Heikki Salonen muisteli myöhemmin nähneensä teltan päällä makaavalla miehellä kengät jaloissaan, mutta tätä havaintoa ei hän eikä Haapalainenkaan kertonut vuonna 1960.

Salonen hypnotisoitiin vuonna 2005, ja hypnoosissa mainitsi teltan päällä makaavalla miehellä olleen kengät jaloissaan.

Mistä pojat muuten saattoivat pelkkien jalkojen ja tummien housujen perusteella tietää teltan päällä makaavan henkilöllisyyden mieheksi?

Ensimmäisissä Bodomin murhia koskevissa uutisoinneissa mainittiin lintupoikien olleen Bodominjärvellä klo 3 alkaen. Missä he siis tarkalleen ottaen kuleksivat esim. klo 3-4 aikaan?

Haapalainen kertoo todistuksessaan heränneensä klo 5.30 ja lähteneensä Salosen kanssa Bodominjärvelle heti klo 5.35. Kuitenkin lehtiuutisissa (HS 7.6.1960) mainittiin: "nuorukaisten liikkuneen kiikareineen Bodomin järven rannalla klo 3 alkaen. Eräältä pohjukalta järven etelärannalta he olivat kiikaroineet myös kohden retkeilijöiden valitsemaa nientä. Klo 6 aikaan he olivat nähneet teltan kasassa ja epämääräistä liikettä sen päältä"

Jos lintupojat olivat liikkeellä järvellä jo klo 3 aikaan, kävivätkö he vetämässä pienet tirsat väliin Högnäsin mökeissään ja jatkoivat bongausta taas klo 5.30 jälkeen? Tuskin. Lehtitiedoissa on siis joko virhe tai sitten tässä on jotain hämärää. Vaalea Haapalainenhan sopii melko hyvin Gustafssonin ja Kivilahden hypnoosikuvauksiin. Liikkuiko Haapalainen yksin järvellä aiemmin?

Salosen vuoden 2005 hypnoosikertomuksen mukaan "Isä herättää minut, puen, kävelen naapuriin ja herätän Kalevin."

Kuitenkin Kalevi itse todisti vuonna 1960 oman isänsä herättäneen hänet.

Ilta-Sanomien vuoden 2020 uutisessa Heikki Salosen sisko Maija Salonen kertoo, että "Pojat lähtivät mökiltä kohti murhapaikkaa lähempänä kuutta, noin 10 vaille." Maija Salonen muistaa katsoneensa silloin kelloa."

Ei liene sinänsä oleellista, lähdettiinkö mökiltä klo 5.35 vai 5.50, mutta bongareiden havainto teltan vierestä lähteneestä henkilöstä saattaa olla tapahtunut luultua myöhemmin. Esim. klo 6.20-6.30 aikaan. Heikki Salosen mukaan "matkaan meni mökiltä puolisen tuntia".

Ja koska onkivalla Kivilahdellakaan ei ollut kelloa mukanaan, ja mikäli lintupojat olivat paikalla luultua myöhemmin, voi olla, että Kivilahti näki "kello kuuden kulkijan" ennen lintupoikien havaintoa.

Kivilahti ei tosin ollut paras havannoitsija, kun ei havainnut lähistöllä olevia lintupoikia, jotka kuitenkin havaitsivat Kivilahden arvioiden hänet tosin vuosia nuoremmaksi kuin oli.

Aikoinaan 1960 Ilta-Sanomat mystisesti väitti, että lintupojat olisivat haastattelussaan maininneet kuulleensa metsään katoavan miehen sanovan: "Antakaa niiden olla rauhassa".

Gustafssonkin mainitsee tästä lausahduksesta 1995 Saloniuksen haastattelussa todeten sen olevan lehtijuttuja.

Puuttuiko kukaan koskaan tuohon Ilta-Sanomien 1960 julkaisemaan väitteeseen tuoreeltaan? Melkoista sabotointia väittää lintupoikien kuulleensa moista lausahdusta, mitä eivät todistajanlausunnoissaan kertoneet. Luulisi, että lintupojat olisivat uutisväitteeseen myöhemmin puuttuneet, mikäli olivat uutisen sisällöstä tietoisia.