Gustafssonin vammat

[awa]

^Juuri samaa mieltä kuin Mariacka.

Glasgow Coma Scale on mielenkiintoinen aihe tätä BJ3S pohdittaessa.

Mietitäänpä potilaan seurantaa Punaisessa Ristissä - mikä oli GCS sairaalan vuodeosastolla ?

- liikkuiko potilas ? (kenties tuettuna)
- liikuttiko raajoja kehoituksesta ?
- seurasiko ympäristöä tarkkaavaiseasti ? (tosin toinen silmä oli umpeen muurautunut)
- väistikö kipua ? (testattiinko vai eikö ollut tarvetta ko. testiin)

Mitkä olisivat olleet potilaan pisteet, tajunnantasoa arvioitaessa ?

x Silmien avaaminen 4
x Puhevaste 4
x Paras liikevaste 6

14/15 Sekavuus tiputti pisteen.

".... poliisiko ? - ei Äitihän se tässä..." - sanoi tohtori.

- hymm -

(Lainattua)

Mata Hari:Oikeuden päätöksessä lukeepi, jotta:

Johtopäätösten tekeminen vanhojen potilasasiakirjojen perusteella Gustafssonin tajunnatasosta ja toimintakyvystä sekä hänellä mahdollisesti olleesta aivovammasta ja muistiaukosta sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä on käynyt ilmi kaikkien kuultujen lääketieteellistä asiantuntemusta omaavien todistajen kertomuksista.. Potilasasiakirjojen merkinnat ovat osin suppeita ja osin tulkinnanvaraisia, ja merkintöjen oikeellisuuttakin on epäilty, eikä alkuperäisiä vuonna 1960 otettuja rtgkuvia enää ole tallella.

lähde: Espoon käräjäoikeus, tuomio N.0 OS/2193 s. 25
..........................................................................................................
"peukku" juuri näin
-awa-

[Lupu]

Taisit Lupu ottaa vähän erivapauksia Glasgowin kooma-asteikon tulkinnassa. Kolmas pisteytettävä alue mittaa liikevastetta, ei kipua. Lisäksi kaikki (silmien kiinni pitäminen ja avaaminen vasta käskystä, turvonneen leuan vuoksi epäselvä puhe sekä käskyjen noudattaminen/noudattamatta jättäminen) ovat aivan tahdonalaisia/tilannesidonnaisia toimintoja eivätkä todellakaan kerro varsinkaan retrospektiivisesti tarkasteltuna yhtään mitään.

Kaikki muu tässä ketjussa on tainnut jo ollakin.

Kertauksen vuoksi sitten se hyvä neurologinen tapa, että jos anamneesin, oireiden ja diagnoosin välillä on epäsuhtaa, diagnosoidaan vakavimman oireen mukaan. NG:n tapauksessa se on ilmeisimmin ollut subjektiivinen muistiaukko.

Kiitos täsmennyksestä. Yksinkertaistin esitykseni parhaasta liikevasteesta, sillä sen arviointi todellakin liittyy suurelta osin siihen miten potilas reagoi tuntiessaan kipua. "Kipuvaste arvioidaan painamalla kynsivallia kynnen avulla tai tarvittaessa silmäkuopan yläreunaa painamalla. Kivun paikallistamiseksi tulkitaan vain, jos potilas yrittää ojentaa yläraajaansa kohti kipuärsykkeen paikkaa.
Reagointi kipuun fleksiolla tarkoittaa nopeaa yläraajojen koukistusta liittyneenä hartioiden abduktioon erotuksena hitaammista reaktioista, joissa yläraajojen koukistukseen liittyy ranteiden koukistus ja hartioiden adduktio." (http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_j ... i=nix00135)

Pisteytys annetaan seuraavan kaavan mukaan:
(Paras liikevaste) Noudattaa kehotuksia 6
Paikallistaa kivun 5
Väistää kipua 4
Fleksio kivulle 3
Ekstensio kivulle 2
Ei vastetta 1

GCS ei ollut käytössä vielä Bodom-surmien aikaan, joten NG:lle ei näitä pisteitä ole tuolloin oikeasti annettu emmekä me voi tänään mitenkään tietää millaiset pisteet hän olisi arviossa saanut. Muut vammat (esim. silmien muurautuminen umpeen) ja humalatila vaikeuttavat arviointia, ja alhaisten pistearvojen syynä voi olla myös esim. shokkitila (eikä aivovamma).

Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut väittää NG:n saaneen aivovamman, vaan ainoastaan korjata sitä palstalla usein esiintynyttä väitettä, ettei aivovammaa voinut olla, koska sitä ei tutkimuksissa voitu osoittaa. Aivovamman ensisijainen diagnoosi tehdään GCS:n ja muistikatkon avulla eivätkä normaalit TT- ja magneettikuvauksen tulokset sulje pois aivovamman mahdollisuutta - edes tuoreessa tapauksessa! Näitä tarkkoja kuvausmenetelmiä ei ollut käytössä 60-luvulla enkä usko silloisten tutkimuskeinojen olleen nykyistä parempia.

Alentunutta tajunnan tilaa ja muistikatkoa voi näytellä. Jos silloin tapahtuma-aikaan ei ole osattu epäillä NG:n mahdollista osuutta murhiin, niin ei ole ehkä osattu myöskään epäillä hänen todellista kuntoaan ja tehdä asianmukaisia kokeita. Olisi mielenkiintoista tietää kaikki oireet, joita NG:llä oli tai joita hän väitti itsellään olevan. Oliko esim. pahoinvointia, huonontunutta kuuloa, psyykkisiä oireita, tms.?

Vastaajan lausunnossa lainataan Tenovuota: "Tajunnan alenemaa tai tajuttomuutta voi periaatteessa myös teeskennellä. Tämän arviointi käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella ei ole mahdollista. Kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista, joka viittaisi teeskentelyyn, mutta epäselväksi jää, onko tällaista mahdollisuutta osattu epäillä ja näin yrittää varmistaa kliinisellä esim. salaa tapahtuvalla seulonnalla tajunnan aleneman aitous. Tajunnan tasoon liittyvässä kuvauksessa ei ole löydöksiä, jotka eivät periaatteessa olisi teeskenneltävissä." (s.30)

Mielestäni tähän aivovammakysymykseen ja sitä myötä NG:n toimintakykyyn ja muistiin ei saada selvyyttä eikä sitä siksi voi pitää minkäänlaisena todisteena suuntaan eikä toiseen. Ainoastaan jatkaisin vielä keskustelua siitä, millä tiedoilla NG olisi osannut näytellä juuri aivovamman oireita, paljonko noita oireita kaikkiaan oli, mitä hyötyä siitä olisi ollut, onko tullut lipsahduksia, jne.

[Lupu]

Kai tämä jotenkin NG:n vammoihin (ketjun aiheeseen) liittyy.

Aiemmassa viestissä mainittiin hammasklinikalla käynnistä 11.6. Oliko tuohon aikaan normaalia, että hammasklinikka oli auki lauantaina?

[Mariacka]

Kiitos täsmennyksestä. Yksinkertaistin esitykseni parhaasta liikevasteesta, sillä sen arviointi todellakin liittyy suurelta osin siihen miten potilas reagoi tuntiessaan kipua. "Kipuvaste arvioidaan painamalla kynsivallia kynnen avulla tai tarvittaessa silmäkuopan yläreunaa painamalla. Kivun paikallistamiseksi tulkitaan vain, jos potilas yrittää ojentaa yläraajaansa kohti kipuärsykkeen paikkaa.
Reagointi kipuun fleksiolla tarkoittaa nopeaa yläraajojen koukistusta liittyneenä hartioiden abduktioon erotuksena hitaammista reaktioista, joissa yläraajojen koukistukseen liittyy ranteiden koukistus ja hartioiden adduktio." (http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_j ... i=nix00135)

Siis edelleenkiin tutkitaan liikevastetta. Ellei potilas ko-operoi kehotuksesta, joudutaan tajunnantilaa tutkimaan kipuärsykkein. Tähän turvaudutaan tosiaankin vain silloin, jos potilaaseen ei saada minkäänlaista kontaktia puhumalla. Kipu on vain toissijainen mittari, eikä noilla fleksioilla ja abduktioilla ole tässä tapauksessa kerrassa mitään merkitystä!

Niin, ja on muitakin aivovammoja kuin aivoruhje. Aivovamma on vain yläkäsite. Aivoruhjeesta pitäisi näkyä jälkiä.

Ainoastaan jatkaisin vielä keskustelua siitä, millä tiedoilla NG olisi osannut näytellä juuri aivovamman oireita, paljonko noita oireita kaikkiaan oli, mitä hyötyä siitä olisi ollut, onko tullut lipsahduksia, jne.

Aivoruhje-diagnoosiin on voitu päätyä pelkästään siksi, että NG sanoi, ettei muista mitään monen vuorokauden ajalta. Tämäkin on tästä ketjusta jo luettavissa, jopa edelliseltä sivulta. Jokainen voi miettiä, mitä hyötyä tästä muistamattomuudesta oli.

Aiemmassa viestissä mainittiin hammasklinikalla käynnistä 11.6. Oliko tuohon aikaan normaalia, että hammasklinikka oli auki lauantaina?

Lauantai oli normaali työpäivä 70-luvulle asti.

[Hessu52]

Itsehän kirjoitin tuolla aiemmin nimenomaan aivoruhjeesta, enkä aivovammasta.

Aivoruhje pitäisi näkyä arpeutmana nykyaikaisilla koneilla, esim. mangneetti kuvauksella, jollaista Nisgussella ei sitten ollutkaan.

Tajutonta ei pitäisi ola kovinkaan vaikea matkia ja varsinkin silloin, kun joku on saattanut sanoa, että "ole vaan pari päivää pois tajuttomana, tästä maailmasta".

Varmastihan en voine tuollaista väittää, mutta tuo Gussen meno tajuttomaksi äitinsä ollessa hänen luonaan ihmetyttää.

Sitähän kesti sitten tiistaista torstaihin, eli pahimman ajan yli, joka ohjasi tutkimuksia päin lepikkoa.

Jos Nilsgussea olisi päästy tuoreeeltaan kuulustelemaan, niin minkälaiset tarinat sieltä olisi silloin tulleet ja olisiko ollut mahdollisia ristiinpuhumisia.

Tuo tauko teki Nilsistä sankarin lehdistön silmissä, jota poliisien oli sitten helppo myötäillä ja kuten joku nykyinen tutkijoista on todennut, että silloin tehtiin siinä suurin virhe, kun Nisseä ei epäilty yhtenä tekijänä, vaikka oli ainoa elossa selviytynyt ja hänellä olisi ollut periaatteessa myöskin motiivi, joskin niitä olisi voinut olla yhden sijasta montakin.

Silloin, kun Gusse oli ensimmäisissä kuulusteluissa, hän kertoi, että olisivat menneet nukkumaan joskus 4.6.60 ILLALLA klo. 23.30, jolloin hänelle olisi tullut black out, mutta tuo tarinahan muuttui useampaan otteeseen, esimerkiksi uimisen ja kalastuksen osalta, niin ja tietysti myös nukkumaan menon osalta.

Ainakin silloin, jos Nilsgussea olisi päästy tuoreeltaan kuulustelemaan, hän olisi voinut puhua ristiin, jos olisi ollut syyllinen, jota hän ei Espoon käräjäoikeuden mielestä kuitenkaan ollut, sillä näytti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä.

[Sariola]

Kommentoin joitakin Hessu52:n mielipiteitä:
============================

Aivoruhje pitäisi näkyä arpeutumana nykyaikaisilla koneilla, esim. mangneetti kuvauksella, jollaista Nisgussella ei sitten ollutkaan.

Tajutonta ei pitäisi ola kovinkaan vaikea matkia ja varsinkin silloin, kun joku on saattanut sanoa, että "ole vaan pari päivää pois tajuttomana, tästä maailmasta".

Tätä asiaa ovat arvioineet monet pätevät alan ekspertit, ja aivovamma on hyvin mahdollinen. Myös aivoruhje voi olla vaikeasti havaittava, kuten asiantuntijat ovat todenneet. Ero aivoruhjeen ja aivovamman välillä on enemmän kuin veteen piirretty viiva.

Varmastihan en voine tuollaista väittää, mutta tuo Gussen meno tajuttomaksi äitinsä ollessa hänen luonaan ihmetyttää.

Sitähän kesti sitten tiistaista torstaihin, eli pahimman ajan yli, joka ohjasi tutkimuksia päin lepikkoa.

Edelleen Hessulle on liian monimutkaista ymmärtää, että tajuttomuus ja muistiaukko ovat eri asioita. Henkilö voi olla tajuissaan, ja liikkua ja keskustella, mutta silti sillä kohdalla voi myöhemmin esiintyä muistiaukko.

Silloin, kun Gusse oli ensimmäisissä kuulusteluissa, hän kertoi, että olisivat menneet nukkumaan joskus 4.6.60 ILLALLA klo. 23.30, jolloin hänelle olisi tullut black out, mutta tuo tarinahan muuttui useampaan otteeseen, esimerkiksi uimisen ja kalastuksen osalta, niin ja tietysti myös nukkumaan menon osalta.

Epämääräiset muistelut illan tapahtumista voidaan selittää muistihäiriöillä, joita iskut päähän olivat aiheuttaneet. Niille puheille ei voida panna liian suurta merkitystä. Jossakin mainittiin, että nimenomaan lääkäri ei sallinut poliisin vielä kuulustella potilasta. Nuo lääkärit tuossa sairaalassa olivat kyllä erittäin päteviä arvioimaan potilaan kuntoa jo vuonna 1960.

[Merivuokko]

Itsehän kirjoitin tuolla aiemmin nimenomaan aivoruhjeesta, enkä aivovammasta.

Aivoruhje pitäisi näkyä arpeutmana nykyaikaisilla koneilla, esim. mangneetti kuvauksella, jollaista Nisgussella ei sitten ollutkaan.

Tajutonta ei pitäisi ola kovinkaan vaikea matkia ja varsinkin silloin, kun joku on saattanut sanoa, että "ole vaan pari päivää pois tajuttomana, tästä maailmasta".

Varmastihan en voine tuollaista väittää, mutta tuo Gussen meno tajuttomaksi äitinsä ollessa hänen luonaan ihmetyttää.

Sitähän kesti sitten tiistaista torstaihin, eli pahimman ajan yli, joka ohjasi tutkimuksia päin lepikkoa.

Jos Nilsgussea olisi päästy tuoreeeltaan kuulustelemaan, niin minkälaiset tarinat sieltä olisi silloin tulleet ja olisiko ollut mahdollisia ristiinpuhumisia.

Tuo tauko teki Nilsistä sankarin lehdistön silmissä, jota poliisien oli sitten helppo myötäillä ja kuten joku nykyinen tutkijoista on todennut, että silloin tehtiin siinä suurin virhe, kun Nisseä ei epäilty yhtenä tekijänä, vaikka oli ainoa elossa selviytynyt ja hänellä olisi ollut periaatteessa myöskin motiivi, joskin niitä olisi voinut olla yhden sijasta montakin.

Silloin, kun Gusse oli ensimmäisissä kuulusteluissa, hän kertoi, että olisivat menneet nukkumaan joskus 4.6.60 ILLALLA klo. 23.30, jolloin hänelle olisi tullut black out, mutta tuo tarinahan muuttui useampaan otteeseen, esimerkiksi uimisen ja kalastuksen osalta, niin ja tietysti myös nukkumaan menon osalta.

Ainakin silloin, jos Nilsgussea olisi päästy tuoreeltaan kuulustelemaan, hän olisi voinut puhua ristiin, jos olisi ollut syyllinen, jota hän ei Espoon käräjäoikeuden mielestä kuitenkaan ollut, sillä näytti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä.

Niemellä on mahdollisesti ollut ulkopuolinen, muttei välttämättä ollut tekijä. Mutta mahdollisuus oli olemassa ja se on riittävä syy olla tuomitsematta.
Niin kauan on syytön, kunnes toisin on todistettu.
NisseGusse on todettu syyttömäksi, kun ei ole voitu todistaa syylliseksi.
Mutta ei häntä mielestäni ole suljettu pois tekijäehdokkaana, lähinnä tarinoittensa takia.

[Hessu52]

Kuule nyt Sariola, kyllä minä tiedän mikä ero on tajuttomuudella ja muistiaukolla, mutta tiesivätkö vuoden -60 lääkärit?

Mitä tulee aivoruhjeen ja aivovammaan, niin niillä on eroa kuin yöllä ja paivällä.

Aivovamman voit saada, jos sinulta happi loppuu, eivätkä aivot saaa veren mukanaan kuljettamaansa happimäärää.

Tällainen mahdollisuus sinulla on, jos hukut, tai sinua kuristetaan, ja jostain syystä jäätkin henkiin.

Aivoruhjeen voit saada, kun joku kalauttaa sinua kaheliin, tai itse loukkaat pääsi kiveen tai muuhun kalloasi kovempaan esineeseen, jolloin syntyy kallonmurtuma, sekä kenties aivoruhje, joka näkyy arpeutumana magneettikuvauksessa.

Luulisin, että minulla on magneettikuvauksesta enemmän tietoa kuin sinulla, jos et ole itse koskaan "putkeen" joutunut.

Minulta löydettiin vuosia, jopa vuosikymmeniä vanhoja murtumia, kuten kallonpohjanmurtuma, olkanivekupinmurtuma, 2 kpl solisluunmurtumaa, kylkiluunmurtumia 3 kpl, oikean käden rystysenmurtuma jopa kahteen kertaan, oikean jalkapöydänluidenmurtumat, selkärankarappeuma, nikaman painauma, sekä oikeassa poskihampaassa reikä, nämä, sekä muita pikku murtumia löysi magneettikuvaus ja joiden syntyajankohdat, sekä tapahtuman muistan aivan selvästi, joten vetoaminen Gussen muistamattomuuteen sentään murhatapauksessa ja ajan kullanneen muistot, niin en usko sellaista tapahtuneen henkirikoksen yhteydessä.

Kun puhut Sariola, noista -60 luvun lääkäreistä kunnioittavasti, niin näin teen myös minäkin, mutta lääketiede on mennyt huimasti eteenpäin, ja tuollaisen muistiaukon toteaminen on nykyään varmaan helpompaa, kuin silloin.

Kuitenkin Gusse on liikkunut sairaalassa tuen avulla, kenties hoitaja tuen, mutta muistaa siltikin kulkemisensa.

"Hänkö muka invalidi"?

Varmaan hän on käynyt rakkaalla tupakillaan sairalassa jo ensipäivinä, ja kusella, sillä sinne vessaan hän, poikuutensa säilyttänyt nuorukainen,
tuskin olisi hoitajaa halunnut.

Harmi, ettei noista sairaalassa vietetyistä päivistä ole lainkaan tietoa, paitsi mitä sen ajan lehdet ovat kirjoittaneet ja niihinhän ei kaiketisitten ole uskomista.

Espoon käräjäoikeus on todennut Nils Gustafssonin syyttömäksi Bodomin murhiin, koska näyttää vahvasti siltä, että niemellä on ollut ukopuolinen tekijä.

[Sariola]

1)Kuule nyt Sariola, kyllä minä tiedän mikä ero on tajuttomuudella ja muistiaukolla, mutta tiesivätkö vuoden -60 lääkärit?

2)Mitä tulee aivoruhjeen ja aivovammaan, niin niillä on eroa kuin yöllä ja paivällä.

..... .....

Kommentoin vielä näitä ilmauksia.
1)Alan erikoislääkärit tiesivät varmasti eron muistiaukon ja tajuttomuuden välillä. Sensijaan Hessun oma ilmaus paljastaa, että hän ei vieläkään ymmärrä sitä eroa.

2) Ei niillä niin valtavaa eroa ole.

Aivoruhje on aina aivovamma, mutta aivovamma ei ole aina aivoruhje.
Eli aivovamma on laajempialainen yleistermi, joka pitää sisällään myös aivoruhjeen. Voidaan siis sanoa, että aivoruhje on aina aivovamma. Se on totuus. Päinvastoin ei voi sanoa.

[Mariacka]

Aivoruhje on aina aivovamma, mutta aivovamma ei ole aina aivoruhje.Eli aivovamma on laajempialainen yleistermi, joka pitää sisällään myös aivoruhjeen. Voidaan siis sanoa, että aivoruhje on aina aivovamma. Se on totuus. Päinvastoin ei voi sanoa.

Juuri näin.

[Hessu52]

Tokihan aivoruhje on aivovamma, samalla tavalla, kuin kuhmu päässä on kallovamma.

Sinä Sariola edelleenkin aliarvioit törkeästi toisten tietoa tällä julkisella palstalla, vaikka sinulla ei ole siihen minkäänlaista aihetta, saati tietoa.

Haluat vain vittuilla ja olla itse muka mestari tietäjä, jota et typeryydeltäsi itse huomaa, mutta kaipa tämä huomauttamiseni avaa silmäsi.

Minä en usko Gussen muistinmenetyksiin, sen enempän kuin tajuttomuuksiin, tai muistiaukkoihin, vaan kaikki oli häneltä teeskentelyä, jonka kaikki ottivat tosissaan. Vaikka Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafssonin Bodomin murhasyytteistä, kun vaikutti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä, niiin olen ja saan olla käräjäoikeuden kanssa eri mieltä.

Puolet kansasta on kanssani samaa mieltä, joten en ole mielipiteineni yksin.

Väität Sariola edelleenkin, että olen niin yksinkertainen, etten ymmärrä mikä ero on tajuttomuudella ja muistiaukolla.

Kerropa sitten, minkälaisen diagnoosin Gussea hoitavat lääkärit antoivat hänen tilastaan tiistaina 7.6.60 sen jälkeen, kun hänen äitinsä oli käynyt sairaalassa?

Kenties, että Gusse vaipui muistamattomaan tilaan, eli muistiaukkoon.

Ei, vaan hän meni kohta muutaman sanan äitinsä kanssa vaihdettuaan tajuttomaksi.

Muistiaukoista alettiin puhumaan vasta 2000 luvulla, eikä yhtään aiemmin, siihen asti Gussen muistikatkoja oli pidetty tajuttomuustiloina, kuten mm. se sairaalan äitiepisodi.

Sinä Sariola olet alkanut kovasti vetoamaan muistiaukkoihin, tai siihen, että ihminen luonnostaan unohtaa asioita.

On vaan niin, että ihminen unohtaakin ihan tahallaan tiettyjä asioita, eikä saa niitä enää päähänsä, mutta tuollaiset asiat, joissa ihminen on ollut mukana murhajutussa, josta on ainoana säilynyt hengissä, niin taatusti muistaa muuta kuin sen, että äitinsä on poliisin näköinen.

Kjäh kjäh käkäkä kääää.

[awa]

Niin - ja tässä kaiken välissä tai oikeastaan heti tapahtumien jälkeen oli vaihe, jossa potilas ei voinut puhua, koska hänen vointinsa oli niin heikko.(ilmeisesti leukaluut niin Keski-Eurooppalaisittain kipeät)

Oli myös aika jollon lääkäri kielsi potilaan puhuttelun juuri silloin, kun asia siirtyi murhaillan tapahtumiin. (äitinsä seurassa)

Ja oli aika jolloin potilas menetti tajuntasa muutaman sanan sanottuaan.(äitinsä seurassa)

- hymm -

[Sariola]

1)Niin - ja tässä kaiken välissä tai oikeastaan heti tapahtumien jälkeen oli vaihe, jossa potilas ei voinut puhua, koska hänen vointinsa oli niin heikko.(ilmeisesti leukaluut niin Keski-Eurooppalaisittain kipeät)

2)Oli myös aika jollon lääkäri kielsi potilaan puhuttelun juuri silloin, kun asia siirtyi murhaillan tapahtumiin. (äitinsä seurassa)

3)Ja oli aika jolloin potilas menetti tajuntasa muutaman sanan sanottuaan.(äitinsä seurassa)

- hymm -

Kommentoin noita numeroituja kohtia:

1) Kyllä potilaan kyky ja voimat keskusteluun olivat alussa hyvin vähäiset. Se ilmenee siitäkin, kun hän menetti tajuntansa yritettyään keskustella vanhempiensa kanssa.

2) Seuraavana päivänä potilas sitten keskusteli äitinsä kanssa kyseisen illan tapahtumista, mutta muistikuvat olivat hyvin ylimalkaisia eikä hän muistanut mitään merkittävää. En ole nähnyt mainintaa, että lääkäri olisi kieltänyt siinä tilanteessa keskustelun illan tapahtumista.

3) Lääkäri lienee ollut paikalla, kun vanhemmat ensi kerran tapasivat potilasta. Tajunnan menettäminen on ilmeisesti lääkärin vahvistama tapahtuma. Se on tietysti oire, joka kertoo lääkärille paljon ememmän kuin tavallisille ihmisille. Ei ole ihme, että lääkärit kielsivät poliisilta pitkäksi aikaa kuulustelut. Potilaan kunto on varmaan ollut tosiaan heikko pitkähkön ajan. Kielto on varmaan ollut aivan aiheellinen ja täysin paikallaan.

Jokohan awa on oppinut erottamaan muistiaukon ja tajuttomuuden? Toivottavasti!

[Mariacka]

Kommentoin noita numeroituja kohtia:

1) Kyllä potilaan kyky ja voimat keskusteluun olivat alussa hyvin vähäiset. Se ilmenee siitäkin, kun hän menetti tajuntansa yritettyään keskustella vanhempiensa kanssa.

2) Seuraavana päivänä potilas sitten keskusteli äitinsä kanssa kyseisen illan tapahtumista, mutta muistikuvat olivat hyvin ylimalkaisia eikä hän muistanut mitään merkittävää. En ole nähnyt mainintaa, että lääkäri olisi kieltänyt siinä tilanteessa keskustelun illan tapahtumista.

3) Lääkäri lienee ollut paikalla, kun vanhemmat ensi kerran tapasivat potilasta. Tajunnan menettäminen on ilmeisesti lääkärin vahvistama tapahtuma. Se on tietysti oire, joka kertoo lääkärille paljon ememmän kuin tavallisille ihmisille. Ei ole ihme, että lääkärit kielsivät poliisilta pitkäksi aikaa kuulustelut. Potilaan kunto on varmaan ollut tosiaan heikko pitkähkön ajan. Kielto on varmaan ollut aivan aiheellinen ja täysin paikallaan.

Mistä sinulla Sariola noita satuja riittää? Oletko kenties lukenut sairauskertomukset? Vai itsekö pedissä silloin v 60 pötköttelit?

Lienee ollut lääkäri yötä päivää kädestä pitämässä, joo.

[Sariola]

Kommentoin noita numeroituja kohtia:

1) Kyllä potilaan kyky ja voimat keskusteluun olivat alussa hyvin vähäiset. Se ilmenee siitäkin, kun hän menetti tajuntansa yritettyään keskustella vanhempiensa kanssa.

2) Seuraavana päivänä potilas sitten keskusteli äitinsä kanssa kyseisen illan tapahtumista, mutta muistikuvat olivat hyvin ylimalkaisia eikä hän muistanut mitään merkittävää. En ole nähnyt mainintaa, että lääkäri olisi kieltänyt siinä tilanteessa keskustelun illan tapahtumista.

3) Lääkäri lienee ollut paikalla, kun vanhemmat ensi kerran tapasivat potilasta. Tajunnan menettäminen on ilmeisesti lääkärin vahvistama tapahtuma. Se on tietysti oire, joka kertoo lääkärille paljon ememmän kuin tavallisille ihmisille. Ei ole ihme, että lääkärit kielsivät poliisilta pitkäksi aikaa kuulustelut. Potilaan kunto on varmaan ollut tosiaan heikko pitkähkön ajan. Kielto on varmaan ollut aivan aiheellinen ja täysin paikallaan.

Mistä sinulla Sariola noita satuja riittää? Oletko kenties lukenut sairauskertomukset? Vai itsekö pedissä silloin v 60 pötköttelit?

Lienee ollut lääkäri yötä päivää kädestä pitämässä, joo.

Nämä tiedot ovat lehtileikkeleistä, joita on ollut nähtävänä täälläkin. Ne pitävät kyllä paikkansa, mikäli yleensä uskoo noita lehtien tietoja. Tässä tapauksessa ne vaikuttavat totuudenmukaisilta. Ei niiden paikkansa pitävyyttä kukaan ole tietääkseni kiistänyt. Minä ainakin uskon niiden pitävän paikkansa, vaikka en usko kaikkea mitä lehdet kirjoittavat.