holmesin haamu kirjoitti: To Joulu 23, 2021 5:50 amHauska juttu miten EU päästää ensin terroristeja ympäri Eurooppaa ja myöhemmin ajetaan läpi tälläisiä vihapuhe- ja terrorismilakeja.ässähai kirjoitti: Ke Joulu 22, 2021 9:29 pm
TS 22.12.2021, https://www.ts.fi/uutiset/5520729Terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen rangaistavaksi – lainsäädäntöön muutoksia vuoden alusta
Terrorismirikoslainsäädäntöön tulee muutoksia tulevan vuoden alusta lähtien, tiedottaa oikeusministeriö.
Terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuus laajenee jatkossa kattamaan sen, että henkilö hoitaa terroristiryhmän terroristisen rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää.
Olennaiset tehtävät voivat koskea esimerkiksi terroristiryhmän aseelliseen toimintaan osallistumista, ryhmän toimintavalmiudesta huolehtimista sekä terrorismirikosten tekemiseen kannustavan tai sitä muuten edistävän uskonnollisen tai ideologisen koulutuksen antamista.
Uutena terrorismirikoksena tulee rangaistavaksi terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen. Tällaista julkista kehottamista voidaan tehdä joukkotiedotusvälinettä tai sosiaalista mediaa käyttäen taikka väkijoukossa tai julkisessa tilaisuudessa.
Lisäksi terrorismirikoksen rahoittaminen ja matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten tulevat nykyistä laajemmin rangaistaviksi. Myös salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin ja eräisiin muihin terrorismirikoksiin liittyviin säännöksiin tulee oikeusministeriön mukaan muutoksia.
Tasavallan presidentti vahvisti tänään keskiviikkona terrorismirikoksia koskevat lainmuutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2022.
Suomen hallitus oli tuossa parempi eli kävivät oikein omatoimisesti Isis-terroristeja maahan.
Mikä vihapuhelaki? Terrorismirikoksiin liittyvästä lainsaadännöstähän tässä on kyse. Laki koskee terrorismia, ei vihapuhetta. Turun hovioikeuden antamasta selkeästä ja ytimekkäästä lausunnosta pääsee nopeasti jyvälle, millaisista terrorismirikoslainsäädännön muutoksista tässä on kysymys. En tiedä näistä asioista niin paljon, että osaisin kritisoida muutoksia, mutta uutena tietona tämä on kiinnostavaa.
* Turun hovioikeuden lausunto kokonaan, https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2 ... 095903.PDFTurun hovioikeus | Lausunto 27.08.2020 | Asia: OM011:00/2020, VN/933/2020
Lausuntopyyntö työryhmämietinnöstä (Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuus vertailumaiden sääntelyn kanssa)
Pyydettynä lausuntona Turun hovioikeus esittää seuraavaa:
(...)
3.1 Terroristiryhmän toimintaan osallistuminen (RL 34 a luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohta)
Kyseessä olisi pääasiassa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoitus, mikä korostaa tarvetta sääntelyn tarkkarajaisuuteen ja täsmällisyyteen. Lainkäyttäjän näkökulmasta ehdotetun pykälän muotoilu olisi alla lausutuin kommentein riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen.
Ehdotettu kriminalisointia laajentava 4 §:n 1 momentin 4 kohdan muutos lisäisi olemassa olevan pykälän soveltamistilanteita, luoden samalla lainkäyttäjälle kuitenkin jonkin verran epävarmuutta sen arvioimisessa, minkälainen teko jatkossa täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön.
Muutoksen merkitys korostuisi lain soveltajan näkökulmasta ainakin niissä tilanteissa, joissa terroristinen toiminta tukeutuisi muuhun rikolliseen tai lailliseenkin toimintaan, ja terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän suorittaja liittyisi toimintaan vain ajoittain tai välillisesti, olematta välttämättä tietoinen toimintansa merkityksestä suhteessa terroristisen päämäärän toteutumiseen. Vastaavia tulkintavaikeuksia voisi ilmetä silloin, kun terroristiryhmällä tai sen osalla olisi selvästi sellaistakin keskeistä toimintaa, jota ei ole kriminalisoitu.
Edellä mainitun direktiivin johdato-osan kohdassa 17 lausutaan, että tahallisuuden on liityttävä kaikkiin direktiivissä säädettyjen rikosten tunnusmerkkeihin. Tehtävän suorittajan tulisi siis kyseiseen rikokseen syyllistyäkseen olla tietoinen paitsi tehtävänsä liittymisestä terroristiseen toimintaan myös tehtävän olennaisuuden asteesta terroristisessa toiminnassa. Näin ollen arvioitavaksi tulisikin tehtävän olennaisuuden lisäksi aina myös tehtävän suorittajan tosiasiallinen tietoisuus tehtävän olennaisuudesta. Järjestäytynyt rikollinen toiminta saattaa kuitenkin olla luonteeltaan sellaista, etteivät kaikki siihen osallistuvat ole tosiasiassa tietoisia oman toimintansa todellisesta merkityksestä kokonaisuuden osana.
Edelleen ongelmalliseksi saattaisi osoittautua terroristiryhmän syntyhetken tai jonkin yhteenliittymän terroristiryhmäksi muuttumisen ajankohdan määritteleminen, mistä voisi seurata vaikeutta tahallisuusarvioinnin ohella myös rikoksen tekoajan määrittelemisessä.
Muutosehdotukseen sisältyvä rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitamisen määritelmä ei ole sanamuotonsa puolesta selvärajainen olennaisuutta koskien. Mikäli pykälän sanamuotoa ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista täsmentää, olisi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta hyödyllistä, jos lainvalmistelussa otettaisiin tarkemmin kantaa esimerkiksi siihen, miten olennaisuuden käsite vertautuu muualla rikoslaissa vakiintuneesti käytettyyn teon vähäisyyden käsitteeseen tai muutettavaan pykälään nykyisin sisältyvään tärkeyden käsitteeseen.
Olennaisuuden käsitteeseen liittyvää lainsäätäjän tahtotilaa on mietinnössä kuvattu esimerkein (s. 89 - 91), joiden perusteella edellä lausutusta huolimatta olisi mahdollista ainakin pääosassa tapauksista suoraan arvioida yksilön toiminnan oleellisuus terroristisen päämäärän kannalta.
3.2 Terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen (RL 34 a luvun 5 d §)
Ehdotettu uusi 5 d § sisältää elementtejä jo kriminalisoiduista kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ja sen törkeästä tekomuodosta (RL 11 luku 10 § ja 10 a §), sotaan yllyttämisestä (RL 12 luku 2 § 1 momentti 1 kohta) ja törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta (RL 21 luku 6 a § 1 momentti 3 kohta). Pykälä olisi sanamuotonsa osalta lähes sama julkisen kehottamisen rikokseen (RL 17 luku 1 §) kanssa. Näin ollen kysymys ei olisi lainkäyttäjän kannalta uudentyyppisestä kriminalisoinnista.
Kyseessä olisi sananvapauden rajoitus, mikä korostaa tarvetta sääntelyn tarkkarajaisuuteen ja täsmällisyyteen. Lainkäyttäjän näkökulmasta ehdotetun pykälän muotoilu on alla lausutuin kommentein riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen.
Edellä mainitun direktiivin johdanto-osan kohdassa 40 todetaan muun muassa, että radikaalien, kärkevien tai kiistanalaisten mielipiteiden esittäminen julkisessa keskustelussa arkaluonteisista poliittisista kysymyksistä ei kuulu direktiivin soveltamisalaan eikä etenkään siinä olevaan määritelmään, joka koskee julkista yllyttämistä terrorismirikokseen. Näin ollen jonkin verran tulkintavaikeutta saattaisi ilmetä sen osalta, milloin julkisessa keskustelussa esimerkiksi epäsuorasti tai vihjailevasti esitetty lausunto olisi esitetystä rajauksesta huolimatta arvioitava nimenomaan kehottamiseksi tai houkuttelemiseksi.
Pykälän sanamuodon mahdolliset tulkintahaasteet liittyisivät todennäköisesti lisäksi siihen, milloin kysymys olisi nimenomaisesti terrorismirikoksiin liittyvästä kehottamisesta tai houkuttelemisesta, eikä jostakin edellä luetellusta teonkuvaukseltaan pykälää lähellä olevasta toisesta rikoksesta.
Edellä tahallisuuden edellyttämistä koskien lausutun mukaisesti myös tämän pykälän käytännön soveltamisen osalta lainkäyttäjältä edellytettäisiin riittävää varmuutta tekijän tietoisuudesta kehottamistoimen liittymisestä nimenomaisesti terroristiseen rikokseen tai jonkin ryhmän luonteesta terroristiryhmänä. Tämänkin rikoksen kohdalla tietoisuuden ja sitä kautta tahallisuuden arviointi vaikeutuisi tilanteissa, joissa terroristiryhmällä olisi ainakin ulkopuolisen näkökulmasta terroristisen toiminnan sijasta tai lisäksi jokin muu tai rinnakkainen keskeinen tarkoitus toiminnalleen.
Edelleen myös tämän rikoksen kohdalla terroristiryhmän syntyhetken tai jonkin yhteenliittymän terroristiryhmäksi muuttumisen ajankohdan määritteleminen loisi vaikeutta tahallisuuden ja tekoajan arvioimiseen.
(...)
* Terrorismirikosten sääntelyn arviointi ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelu; muut lausunnot, https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OM011:00/2020