Juha Laitinen, 37, Leppävirta 27.8.2006, ruumis löytyi 2021

[poliisikoiran pentu]

Kyllä tuo pohjan, reitin ym. tarkka analysointi on varmasti osa rikostutkintaa, mutta voi mennä kevääseen ennen kuin poliisi pääsee sitä taas tekemään... Auton lisäksi keskeistä aineistoa sille, mitä on
oikeastaan tapahtunut.

[erämaaetsivä]

Jos Juha on auton laittanut vapaalle ennen uppoamista, löytäneekö poliisi keinoja määrittää auton nopeus ?
Voisiko reipas vauhti veteen murjoa keulapäätä siten, josta voisi päätellä jotain nopeudesta ?
Jos autossa on vaihde päällä, siitä kyllä voi tehdä selvän arvion tapahtumista.

PS.Ei kannata siellä viikkoa pitempään sitä hinajaa odotella

No joo ei memmy viikkoa : )
Vaikeaa on varmasti määrittää, tässä mallissa tuskin ajotidon tallentimia oli ja koska pohja viettää jyrkästi on vaikeaa erottaa pinnan alla tulleet vauriot vetten törmäyksestä tulleisiin. Luotan kyllä poliisilla olevan keinot ja jos ajonopeus olisi helposti pääteltävissä kovaksi, olisi varmaan jo tiedotettu, ettei liity rikosta. No varmasti kuolinsyyn haluavat...
Tuo vaihteen päällä olo ja moottorin käynti veteen jouduttaessa on kyllä suht nopeasti selvitettävissä, mutta kai niihinkin haetaan vahvistus vaikkapa purkamalla...
Lopultakin tuolla kovalla vauhdilla ajolla ja hitaasti työntämällä on sama lopputulos pohjasta johtuen, kummasakin tapauksessa auto pysähtyy ennen vajoamista, jopa jyrkästä törmästä ajettaessa ei auto mene heti nokalleen. Tuossa kemin tapauksessa on jyrkät "möljät", arvioisin pudotusta 1,5m ja autot olivat oikein päin pohjassa, syvyyttä vain se 4m ei mahdu kääntymään siinä syvyydessä.

[poliisikoiran pentu]

Se tuli vielä mieleen, että veljeksethän löysivät auton 17 m rannasta olevien pyyhkäisyjälkien perusteella. Mutta missään ei ole kerrottu, että ne olisivat varmasti _ainoat_ jäljet pohjassa rannan jälkeen. Rengasjälkiä on voitu jo syksyllä löytää lisää tai tutkimukset jäivät kesken talven takia.

[persearska]

Jos Juha on auton laittanut vapaalle ennen uppoamista, löytäneekö poliisi keinoja määrittää auton nopeus ?
Voisiko reipas vauhti veteen murjoa keulapäätä siten, josta voisi päätellä jotain nopeudesta ?
Jos autossa on vaihde päällä, siitä kyllä voi tehdä selvän arvion tapahtumista.

PS.Ei kannata siellä viikkoa pitempään sitä hinajaa odotella

Pystyisivät tekemään testejä vaikka tapahtuma paikalla, mutta eri asia riittääkö valuuttaa toteuttaa.
Edellä mainitut myytinmurtajat on testannut vuosien saatossa vaikka mitä mielenkiintoista ja hakemalla netistä löytyy ihan laidasta laitaan video pätkiä oikeista tapauksista.

[erämaaetsivä]

Onhan sitä kaikenlaista mistä ajonopeutta voi päätellä, vaikkapa joissain malleissa turvavyön kiristäjät, patruunat jotka räjähtävät törmäyksessä ja kiristävät vöitä. Tuo vauhdilla veteen ajo aiheuttaa äkkipysäksen ja patruunat laukaisee keskusyksikkö. 90-luvun pösöissä nuo jo olivat varusteina ainakin 306 ja 406 malleissa ja laukesivat herkästi ennen tyynyjä. 96vm Seatissa varmasti jo kuskin turvatyyny ja sekin laukeaa keskusyksikön käskystä, jos törmäysvoimat riittävät ym... En tiedä, ehkä keskusyksiköstä voi jotain lukea, vaikka ei olisi lauennutkaan ?

Myytinmurtajilta löytyy kyllä kaikenlaista ja löytyy myös vedessä vauhdilla liukuva auto. Siinä kuitenkin oli keulaa ja pohjaa modifioitu ja tulokulma veteen oli pieni, myös vauhti kova, mitä tässätapauksessa tuolla 100m pätkällä tuskin saavutettu.

[erämaaetsivä]

Se tuli vielä mieleen, että veljeksethän löysivät auton 17 m rannasta olevien pyyhkäisyjälkien perusteella. Mutta missään ei ole kerrottu, että ne olisivat varmasti _ainoat_ jäljet pohjassa rannan jälkeen. Rengasjälkiä on voitu jo syksyllä löytää lisää tai tutkimukset jäivät kesken talven takia.

Eiköhän ole jo sukellettu ja kuvattu paikat, myös veljesten viistokaikuluotaimella tallennettu materiaali viranomaisten käytössä, luulen.

[erämaaetsivä]

Jos SKn jutun loppuosa löytyy, voitko laittaa sen tähän ?
Nuihin jälkien näkymisiin ja näkymättömyyteen vaikuttaa niin moni asia. Pohjakasvillisuus eri syvyyksissä, aallokon vaikutus, mutaisuus jos sitä vaan tietyin paikoin jne... Tämä paikka on kyllä melkoinen "pirun kattila" muodoltaan ja kaltevuus sitäluokkaa, että uskon pehmytaineiden lisääntyvän aina syvemmälle mentäessä ja painovoima on nekin muokannut aikojen saatossa.

[Hurjimus]

Se tuli vielä mieleen, että veljeksethän löysivät auton 17 m rannasta olevien pyyhkäisyjälkien perusteella. Mutta missään ei ole kerrottu, että ne olisivat varmasti _ainoat_ jäljet pohjassa rannan jälkeen. Rengasjälkiä on voitu jo syksyllä löytää lisää tai tutkimukset jäivät kesken talven takia.

Eiköhän ole jo sukellettu ja kuvattu paikat, myös veljesten viistokaikuluotaimella tallennettu materiaali viranomaisten käytössä, luulen.

Varmaankin näin on tapahtunut. Veljekset ennen auton löytymistä eivät kylläkään auton jälkiä löytäneet ennen kuin 17 m päässä rannasta. Oliko pohja rannemmassa kovempaa ja tai veden virtaukset hävittivät jäljet ? Auton lento ei oikein vakuuta, siinä kertomuksessa voi kylläkin olla toimittajan omaakin tulkintaa. Tuollaiseen lentoon tarvittaisiin sopiva hyppyri ja vauhti mieluummin 100 km /h.

[erämaaetsivä]

Jep, nuo toimittajan vahakorvat on luku sinäänsä. Tuossa Kemin jutussa toimittaja kirjoittaa: " Autot löytyivät rantavedestä, kyse kymmenistä metreistä" No tuo laituri on 20m pitkä ja joko meripelastus, tai merivartioston Pv oli ollut vanhemman auton päällä, mistä lommo kattoon. Toisaalta poliisi kertoo, sama toimittaja: "Toinen auto syöksyi vanhemman päälle ja vanhempi pomppasi mudasta ylös". Ristus sentään, joka vähänkään käsittää tietää tuon teorian mahdottomuuden. Toisaalta autoa oli etsitty ko. paikasta, niin jotain piti keksiä puolustukseksi kun ei ollut löytöä.
Kaikkeen mediasta luettuun pitää suhtautua pienellä varauksella.

[hurjake]

Arto Suanto on ensihoitaja, Antti Suanto it-arkkitehti.

MAASTOETSINTÖIHIN ajettiin heinäkuun viimeisellä viikolla Oulusta. Matkaa tuli 442 kilometriä. Antti merkitsi lukeman muistiin.

He saapuivat Tervalahden rantaan iltapäivällä, jättivät auton ja lähtivät kävelemään Laitilanniementien vartta pohjoiseen.

Paita kastui heti. Lämpöä oli 29 astetta eikä tuulta nimeksikään. Koko heinäkuu oli ollut ennätyksellisen lämmin.

Maasto oli mäkistä ja vaikeakulkuista. Joka puolella niin hiljaista, että risun katkeaminen otti korviin.

Mökkiläiset puhuvat varmaan vieläkin, kuinka tuona yönä karhu kulki metsässä, Antti kirjoitti.

He kolusivat tienvarsia puoleenyöhön. Nukkuivat taivasalla viitostien tuntumassa, koska eivät Laitilanniemelle osanneet jäädä. Maisema oli liian synkkä ja hiljaisuus painostava. Viitostiellä ajoivat sentään autot.

He jatkoivat seuraavana aamuna. Helle oli lannistava ja kilometrit painoivat jaloissa. Tuliko niitä kymmenen vai kaksikymmentä? Laitilanniementie haravoitiin kahta puolta Pitkäjärven risteyksestä Löytölammelle saakka.

Mitään Laitiseen viittaavaa ei löytynyt. Ei juuri muutakaan. Yksi Yamahan perämoottorin polttoainesäiliö.

Arto hukkasi aurinkolasit metsään, Antti lisäsi muistiinpanoihin.

Silti he olivat vajaata viikkoa myöhemmin jälleen Leppävirralla. Kolmas reissu.

Etsimme ja kuvasimme. Vehkalahti, Tervalahti, kävely, Vehkalahti.

Tulos:

Arto löysi aurinkolasinsa metsästä.

Illansuussa he lopettivat hämmentyneinä. Ei tosiaankaan yhtään jälkeä Laitisesta.

Miten tässä nyt näin kävi? Olivatko he arvioineet tapahtumien kulun aivan väärin?



KOITTI kesäloman viimeinen aamu, sunnuntai 8. elokuuta. Antti istui avokeittiössään Vantaalla ja joi kahvia.

Hän oli kesän aikana kuvannut viistokaikuluotaimella yli sata kuvaa ja tutkinut niitä tunteja tietokoneella.

Jos katsoisi vielä kerran?

Kuvia ei ollut helppo lukea. Erottaa oudoista ruskeasävyisistä näkymistä, mitä niissä lopulta oli.

Antti avasi ruudulle ensimmäisen tallenteen, 6. heinäkuuta kuvatun Tervalahden. Äkkiä hän pysähtyi yhteen kuvaan.

Se oli otettu noin 17 metrin päässä rannasta, 7 metrin syvyydestä. Kohdasta, jossa vedenalainen rinne alkaa nopeasti jyrketä.

Kuvassa näkyi kaksi sumeaa jälkeä, ikään kuin kaksi samansuuntaista pyyhkäisyä.

Antti tuijotti kuvaa. Mikä voi jättää pohjaan tuollaiset jäljet?


Viistokaikuluotaimen kuvassa, seitsemän metrin syvyydessä, näkyi kaksi sumeaa jälkeä. Liu’uta valkoista rajainta, niin voit hahmottaa paremmin auton renkaiden jäljet.



Hän mittasi, mikä on jälkien etäisyys toisistaan. Noin 1,4 metriä. Tarkisti sitten, mikä on Seat Toledon raideväli. 1,42 metriä.

Oliko voinut käydä niin, että Laitisen auto oli pyyhkäissyt mennessään pohjaa ja jäljet olivat säilyneet järvessä viisitoista vuotta? Suunta oli oikea, suora linja metsäautotieltä, mutta vauhdin oli täytynyt olla kova. Auto oli jatkanut matkaansa.

Antti teki netissä simulaation lentoradasta. Katsoi Paikkatietoikkunasta ajoreitin profiilin ja arvioi karkeasti vauhdin, 50 kilometriä tunnissa.

Näytti siltä, että auto oli voinut osua veteen juuri tässä kohtaa, viistää vähän pohjaa ja jatkaa eteenpäin.

Hän otti ruutukaappaukset kuvista ja lähetti ne Artolle.

Yritimme kovasti hakea selitystä, miksi jäljet eivät olisi auton jäljet, mutta mitään oikein vakuuttavaa ei kumpikaan keksinyt, Antti kirjoitti.

Jos siis jäljet olivat 17 metrin päässä rannasta, missä oli itse auto?

He katsoivat karttaa, arvioivat olosuhteita ja sijaintia. Auto olisi paljon kauempana kuin he olivat tähän asti olettaneet. Ja paljon syvemmällä.

Sukellusveneen kaapeli ei riittäisi sinne saakka. Nyt tarvittaisiin oikea vene.

Alkoi hillitön suunnitteluoperaatio.

Antti puhui kumiveneestä ystävälleen, joka asui Uudellamaalla ja myös tarvitsi venettä. He päätyivät yhteishankintaan.

Veneeseen hän rakensi telineet viistokaikuluotaimelle. Hän istui tuntikausia paikallaan ja teki mielikuvaharjoituksia, kävi etsintää läpi hetki hetkeltä.

Mitä missäkin vaiheessa tarvitaan, mistä hankitaan varajärjestelmät, mikä voi mennä pieleen.

Itse keikan ajankohdaksi valikoitui 26.–27. elokuuta ja otin ne päivät töistä vapaaksi.



ON ajateltava, että kadonneet ovat arvoituksia. Kun vainaja löytyy, arvoitus on ratkennut.

Paperit voi siirtää syrjään.

Muuta ei kannata ajatella. Ei omaisten tilannetta tai vainajan elämää, kuoleman hetkeä tai vaiheita ennen sitä. Komeaa maisemaa, keskimääräistä syvempää järveä ja metsäistä pikkutietä, jota on ajettu kovaa.

Jos niitä ajattelee, ei pysty enää etsimään.



Tervalahden ranta on syrjässä. Yksi mutkainen tie, jolla ei autoja juuri liiku. Leppävirran keskustaan on 20 kilometriä.



RANNASSA ei kuulumisia juuri vaihdettu.

Antti pysäköi Laitilanniementien varteen kello 13.57, ja kello 14.01 he olivat jo töissä. Molemmat tiesivät, että tämä olisi kesän viimeinen reissu. Jos Laitista ei nyt löytyisi, talvi tulisi väliin.

Veljeksille saattoi tulla kiistaa monista asioista, mutta etsinnöistä he eivät olleet riidelleet. Jos toisella oli vahva käsitys jostain, toinen ei epäillyt. Äänekoskella Parantalan kanavaa oli tutkittu seitsemän tuntia, koska Antti oli varma, että Jussi Peltola löytyisi sieltä. Suojokea oli kuvattu kaksi päivää, koska Arto oli varma, että sieltä.

Arto alkoi täyttää kumivenettä. Se, joka ei maksa, pumppaa. Antti antoi nopean tyyppikoulutuksen ja otti kännykällä kuvan. Sitten hän asensi veneeseen viistokaikuluotaimen.

Lähdettiin järvelle.

He etsivät paikan, jonka olivat pyyhkäisyjälkien perusteella laskeneet. Noin 60 metrin päässä rannasta.

Mitään ei näkynyt.

Jatkettiin eteenpäin. 70 metriä, 80 metriä, 90 metriä…

Ja siellä se oli, viistokaikuluotaimen kuvassa.

He ajoivat rantaan ja keittivät kahvit. Naapurimökin mies tuli puheille, ja veljekset kertoivat, millä asialla olivat. Juhaa etsitään.

Kului kuitenkin vielä vuorokausi ennen kuin autosta saatiin videokuvaa. Tuuli vei venettä, merkkipoiju oikutteli, pienoissukellusvene vaappui.

Videokuvassa näkyi, kuinka auto oli hautautunut pohjaan, 30 metrin syvyyteen. Se makasi katollaan. Saattoi sanoa, että se oli 1990-luvun Seat, vaikka kunnon varmistusta ei saatu. Ei kuvaa rekisterikilvestä tai takaikkunan pleksistä.

Mutta jos poliisit halusi paikalle vielä samana päivänä, oli soitettava nyt. Perjantai-iltapäivä oli aluillaan.

Anttia hermostutti soittaa. Mistä sen tietäisi, miten tutkinnanjohtaja heihin suhtautuisi.

Istuisivatko he kohta jossain putkassa.

[erämaaetsivä]

SK jutusta:

Oliko voinut käydä niin, että Laitisen auto oli pyyhkäissyt mennessään pohjaa ja jäljet olivat säilyneet järvessä viisitoista vuotta? Suunta oli oikea, suora linja metsäautotieltä, mutta vauhdin oli täytynyt olla kova. Auto oli jatkanut matkaansa.

Antti teki netissä simulaation lentoradasta. Katsoi Paikkatietoikkunasta ajoreitin profiilin ja arvioi karkeasti vauhdin, 50 kilometriä tunnissa.

Näytti siltä, että auto oli voinut osua veteen juuri tässä kohtaa, viistää vähän pohjaa ja jatkaa eteenpäin.

Tuntuu tosi pahalta tätä kirjottaa, mutta kyllä tässä on oletettu liikevoiman jatkuvan veden alla ei se nyt ole oleellisinta, tärkeintä on löytö ja yleensäkkin ahkeruus ja aloitekyky. Kyllä meitä puskasta huutelijoita riittää, harvassa on tekijät.

[Hurjimus]

No, siltähän kirjoitus näyttää.
Veljekset kyllä kaikkeen mihin ryhtyneet, ovat tehneet äärimmäisen tarkkaa työtä.
Tuntuu jotenkin ihmeellisestä, että tässä olisivat noin huonosti paneutuneet asiaan.
Toisaalta heidän päätehtävänä oli löytää auto, eikä niinkääntapa, miten se vesistöön on mennyt.
Tämä asia ei ole tullut heille välttämättä mieleenkään.
Tässä tulee myös väistämättä mieleen jonkinlainen epäily toimittajan " väärin ymmärrtämisestä" ja mahdollisesti hänen oma-ajatelma tapahtuneesta.

[erämaaetsivä]

Tulipa mieleen aivan uutta. Joku puhui järveä säännösteltävän, siis jossain on voimalaitos.
Auton alkuperäinen uppoamispaikka voi olla 10-15m rannasta, ollut ehkä vuosia ja aina säännöstelyn aikaan, jos vesi laskee nopeasti aiheuttaa se virtauksia on auto siirrähtänyt vähän kerrallaan lähemmäksi syvännettä. Tossa SKn jutussa kerrotaan heti 17m kohdalta alkavan jyrkän pudotuksen. Jäljet näkyvät kohdassa mistä lopullinen nopea vajoaminen alkanut ja se on voinut tapahtua aivan lähi vuosina...

[Hurjimus]

Voi todella olla tuollainen selitys, mikä selittäisi ne jäljet vasta 17 m päässä.
Yksi mysteeriö on kylläkin, miksei auto ollut kääntynyt katolleen jo tässä vaiheessa ?
Onko niin, että pohjassa rullaamalla syvällekkin, sitä ilmiötä ei tapahdukkaan?

[Haarahaukka]

Tulipa mieleen aivan uutta. Joku puhui järveä säännösteltävän, siis jossain on voimalaitos.
Auton alkuperäinen uppoamispaikka voi olla 10-15m rannasta, ollut ehkä vuosia ja aina säännöstelyn aikaan, jos vesi laskee nopeasti aiheuttaa se virtauksia on auto siirrähtänyt vähän kerrallaan lähemmäksi syvännettä. Tossa SKn jutussa kerrotaan heti 17m kohdalta alkavan jyrkän pudotuksen. Jäljet näkyvät kohdassa mistä lopullinen nopea vajoaminen alkanut ja se on voinut tapahtua aivan lähi vuosina...

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sorsavesi_(04.263.1.001)

Sorsavesi

Vedenkorkeus ja virtaama
Sorsaveden vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+97,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 55 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+98,50 m (toukokuussa 1982) ja alin NN+96,71 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1988 lähtien. Keskivirtaama on ollut 3,7 m3/s, keskiylivirtaama 9,5 m3/s ja keskialivirtaama 0,15 m3/s.

Säännöstely
Sorsavettä on säännöstelty vuodesta 1938, nykyinen lupa on vuodelta 1992. Ennen nykyisen luvan voimaantuloa ei varsinaisia säännöstelyrajoja ollut. Kuopion lääninhallituksen vuonna1946 myöntämässä, vesioikeuden vuonna 1976 kumoamassa uittosäännössä oli kuitenkin ollut lupaehto, jonka mukaan Sorsaveden vesipintaa ei saanut tulvalla padottaa veden luonnollista korkeutta ylemmäksi. Keskiveden vallitessa oli ollut sallittua pitää vedenkorkeus padon yläpuolella korkeudessa N60+ 98,23 m (NN+ 98,04 m).

""Sorsaveden säännöstelyn tarkoituksena on vesivoimantuotannon lisääminen Sorsakosken voimalaitoksilla(Ylä-Sorsa ja Ala-Sorsa). Voimalaitosten välillä on Välimereksi kutsuttu voimalaitosallas. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Savon Voima Oyj. Yläkosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 9 m3/s, putouskorkeus 9 metriä ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 1,8 GWh. Alakosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on niin ikään 9 m3/s, putouskorkeus 11 m ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 2,2 GWh.""