Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
-Poliisiko, kysyi poikani, kun tulin hänen vuoteensa viereen, mutta sitten hän tunsi minut, äitinsä.
Tuohon aikaan ilmeisesti oli tapana, että onnettomuuteen joutuneiden luokse (sairaspedin ääreen) riensi aina ensin poliisi? Vai miksi Nisse luuli aitiään poliisiksi?
Diibadaabaa..................
Et vastannut kysymykseeni. Miksi Nissukka luuli äitiään poliisiksi? Mikä sai suuren sankarimme uskomaan, että ensinmäinen vierailija sairaalassa on poliisi?
peltirumpu kirjoitti:
Tuohon aikaan ilmeisesti oli tapana, että onnettomuuteen joutuneiden luokse (sairaspedin ääreen) riensi aina ensin poliisi? Vai miksi Nisse luuli aitiään poliisiksi?
Diibadaabaa..................
Et vastannut kysymykseeni. Miksi Nissukka luuli äitiään poliisiksi? Mikä sai suuren sankarimme uskomaan, että ensinmäinen vierailija sairaalassa on poliisi?
No, koetetaanpa vastata täsmällisemmin. Mahdollisesti se tosiseikka, että ensimmäiset vierailijat sairaalassa olivat todellakin olleet kaksi poliisia, jotka olivat yrittäneet kuulustella potilasta jo silloin, kun amanuenssi Hassinen oli ollut antamassa ensiapua SPR:n sairaalassa sunnuntaina 5.6.1960 iltapäivällä, noin klo 14. Sekä tämä kuulusteluyritys 5.6.-60, että tuo äidin vierailu keskiviikkona 8.6.-60 ovat sillä alueella, josta NG ei sano muistavansa mitään myöhemmin. Eli ne molemmat tapahtumat olisivat tapahtuneet mahdollisen muistiaukon aikana. Nämä ovat vain arvauksia, sillä kysymys, miksi joku teki jotakin, on vaikea vastattava, eikä varmaa selitystä aina löydy. Voi vain arvailla.
Sariola kirjoitti:No, koetetaanpa vastata täsmällisemmin. Mahdollisesti se tosiseikka, että ensimmäiset vierailijat sairaalassa olivat todellakin olleet kaksi poliisia, jotka olivat yrittäneet kuulustella potilasta jo silloin, kun amanuenssi Hassinen oli ollut antamassa ensiapua SPR:n sairaalassa sunnuntaina 5.6.1960 iltapäivällä, noin klo 14. Sekä tämä kuulusteluyritys 5.6.-60, että tuo äidin vierailu keskiviikkona 8.6.-60 ovat sillä alueella, josta NG ei sano muistavansa mitään myöhemmin. Eli ne molemmat tapahtumat olisivat tapahtuneet mahdollisen muistiaukon aikana. Nämä ovat vain arvauksia, sillä kysymys, miksi joku teki jotakin, on vaikea vastattava, eikä varmaa selitystä aina löydy. Voi vain arvailla.
Sariola, päättelykykysi on loistava! Juuri noin voisin itsekin kuvitella asian olleen, vaikka en olisi pystynyt tuohon päättelyketjuun.
Koska NG tämän teorian mukaan muisti poliisien 5.6. tapaamisen vielä 8.6. luullen äitiäänkin poliisiksi, niin
1) Hän ei ollut sairaalaan tuotaessa lähestulkoon tajuton vaan hyvinkin tajuissaan
Laitan omat kommenttini tuonne Mariackan toteamusten väliin:
_________________________________________________________
Mariacka kirjoitti: .........
Sariola, päättelykykysi on loistava! Juuri noin voisin itsekin kuvitella asian olleen, vaikka en olisi pystynyt tuohon päättelyketjuun.
Vastaus: Kiitos!
Koska NG tämän teorian mukaan muisti poliisien 5.6. tapaamisen vielä 8.6. luullen äitiäänkin poliisiksi, niin
Vastaus: Saattoi muistaa! Varmaa tietoa ei ole.
1) Hän ei ollut sairaalaan tuotaessa lähestulkoon tajuton vaan hyvinkin tajuissaan
Vastaus: Ei lääkärin (amanuenssi Hassisen) arvion mukaan ollutkaan tajuton, vaan "alentuneessa tajunnan tilassa", joka tila on lähellä tajutonta.
2) Hänellä ei ollut minkäänlaista muistiaukkoa.
Siitä ei ole täydellistä varmuutta. Saattoi ollakin. Myöhemmin jollakin paikalla voi olla muistiaukko, vaikka henkilö on sillä kohtaa voinut toimia ja keskustellakin "normaalin oloisesti". Kuuluuko myös Mariacka siihen ryhmään keskustelijoita, joille ei ole mahdollista ymmärtää eroa tajuttomuuden ja muistiaukon välillä?! Siltä näyttää.
Jos ihmisellä on neljän päivän muistiaukko, sanotaan esimerkiksi lauantai-illasta keskiviikkoiltaan, hän ei mitenkään pysty muistamaan sunnuntai-iltapäivän tapahtumia siltä aikaväliltä.
Suomennettuna: jos NG reagoi poliiseihin sunnuntai-iltapäivänä ja muisti heidät keskiviikkona, hänen muistiaukkonsa loppui todistetusti sunnuntai-iltapäivään. Jos sitä oli ennestäänkään.
Poliisien muistaminen kielii myös ihan kohtalaisesta tajunnan tilasta.
Mariacka kirjoitti:
Koska NG tämän teorian mukaan muisti poliisien 5.6. tapaamisen vielä 8.6. luullen äitiäänkin poliisiksi, niin
1) Hän ei ollut sairaalaan tuotaessa lähestulkoon tajuton vaan hyvinkin tajuissaan
2) Hänellä ei ollut minkäänlaista muistiaukkoa.
Ehdit ennen minua, mutta tuota minäkin ajoin takaa. Ihmeellisiä sattumuksia riittää Nissen tarinassa enemmän kuin tuhannen ja yhden yön tarinoissa. Ilmeisesti Nissukka sai sen verran kunnolla pataansa, että muistista tuli valikoiva
Mistä tuo keskiviikko 8.6.60 nyt ilmestyi, kun Nissegussehan oli mennyt tajuttomaksi tiistaina 7.6.60, äitinsä vierailun aikana.
Torstaina Nisgusse 9.6.60 sitten heräsi ja havahtui äitinsä nähdessään sanomaan sanoilla, "poliisi, oletan", kuten eräs tunnettu lehtimies sanoi tohtori Livingstonen tavatessaaan jokunen vuosikymmen aiemmin, jossain Afrikan viidakossa.
Tuo poliisi ajatus on aivan yhtä narettava, kuin paatoksellinen sanonta, että "minäkö olisin tappanut rakkaan Irmelini".
Pthyi saatana, että oksettaa.
Sariolan rimpuilu tuon tajuttomuuden ja muistiaukon rajamailla, on myös vertaansa vailla oleva saavutus.
Mies puhuu itsensä pussiin aina vaan syvemmälle, joten tulee mieleen eräät keskustan pääministerit, joilta myös sanoja tuli, kuin koiralta kusta.
Pidätkö meitä todellakin niin tyhminä, ettemme erottaisi, mikä on muistinmenetyksen, muistiaukon, vai miksi sitä haluat seuraavaksi sitä kutsua ja tajuttomuuden ero?
Jos lääkäri on sanonut, että Nilsgusse on vaipunut tajuttomaksi, niin sehän on selvä, tuskinpa lääkäri on äidin paikalla ollessa alkanut Nilsgussea hammastikulla tökkimään, tai kynsinauhoja painelemaan, jotta tietäisi oliko vainaja, anteeksi potilas, oikeasti tajuton, vai leikkikö tajutonta.
Jos äitimuori oli siinä poikansa vieressä vielä puolenkin tuntia, niin kuin epäilen hänen olleen, niin silloin on enää turhaa kokeillakaan tajuttomuuden syvyyttä, sillä se on saattanut "muuttua" kevyeksi uneksi, josta potilas olisi herännyt oitis ja tohtorin nähtyään todennut, että "haudankaivajako se tohtori on, kun niin tuota muistuttaa".
En usko lääkärinkään reagoineen kovin rivakasti Nilsgussen tajunnan menetykseen, kun ei mitään suurhälytystä sairaalasssa tehnyt ja hommannut porukkaa elvyttämään Nilsgussea.
No Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafssonin kaikista Bodomjärven murhasyytteistä, koska vaikutti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä.
Mariacka kirjoitti: Jos ihmisellä on neljän päivän muistiaukko, sanotaan esimerkiksi lauantai-illasta keskiviikkoiltaan, hän ei mitenkään pysty muistamaan sunnuntai-iltapäivän tapahtumia siltä aikaväliltä.
Suomennettuna: jos NG reagoi poliiseihin sunnuntai-iltapäivänä ja muisti heidät keskiviikkona, hänen muistiaukkonsa loppui todistetusti sunnuntai-iltapäivään. Jos sitä oli ennestäänkään.
Poliisien muistaminen kielii myös ihan kohtalaisesta tajunnan tilasta.
Olettamuksien varassa tässä tietysti liikutaan. Huomaa, tuo tummennettu alue, "jos ihmisellä...". Juuri niinhän on käynyt "ei muista sunnuntai-iltapäivän tapahtumia". Juuri niinhän on tapahtunutkin. NG ilmoittaa, että ei muista siltä ajalta mitään. Sitten on eri asia, että siellä "muistiaukossa ollessaan" hänen lyhytmuistinsa on voinut toimia. Eihän henkilö muuten pysty puhumaan ja keskustelemaan normaalisti, kuten ihminen voi puhua ja toimia, vaikka myöhemmin ei muista siitä mitään. Tietysti tämä on spekulointia, mitään aivan varmaa ei voi sanoa. Mielestäni tämä on mahdollista.
Muistiaukon on sanottu päättyneen torstaiaamuna. Tämän muistiaukon aikana on potilas ollut tajuton vain lyhyitä hetkiä, kuten hänen vanhempiensa vieraillessa tiistaina 7.6.-60 ja hänen yrittäessään puhua vanhemmilleen. Osan ajasta hän on ollut "alentuneessa tajunnan tilassa" kuten amanuenssi on todennut, mutta ei tiedetä, kuinka kauan se on jatkunut. Suurimman osan tuosta ajasta potilas on ilmeisesti ollut aivan tajuissaan. Silti hänellä voi olla muistiaukko sunnuntai aamuyöstä torstaiaamuun. Nuo muut tapahtumat eivät sulje sitä mahdollisuutta pois, kuten viisaat professorit ovat todenneet. On selvää, että kaikki eivät tätä voi ymmärtää, mutta on se silti mahdollista ja totta.
Muistiaukon mahdollisuutta eivät paljon viisaammatkaan ole pystyneet pois sulkemaan. Se on fakta. Tämän ymmärtäminen vaatii vähän harmaita aivosoluja, jos sellaisia sattuu löytymään.
"....... Samalla tavoin täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä pois suljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut. ......."
Viimeksi muokannut Sariola, Su Kesä 15, 2008 8:07 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nuo tarinasi voit sitten työntää sinne pimeään aukkoon, jota "muistiaukoksi" kutsutaan, heh heh ja kjäh kjäh.
Mutta totuus on se, että syyttäjä tai omaisten asianajaja eivät ole yrittäneetkään väittää esim. tuota edellä lainaamaani käräjäoikeuden johtopäätöstä vääräksi. Kumpikaan ei ole valittanut ylempiin oikeusasteisiin. Olisihan ollut helppo valittaa, jos käräjäoikeus olisi lasketellut perättömiä, kyllä Hessu52 ja Mariacka tämän varmaan ymmärtävät ja myöntävät! Vai olenkohan väärässä?
Hessu52 kirjoitti:On turha taistella tutkainta vastaan ja sen huomasivat niin omaiset, kuin syyttäjäkin.
Oikeus oli ottanut asiassa oman kantansa ja se myös piti siitä kiinni, joten oli turha valitella.
Ettekö muista omaisten kommentteja oikeudenkäynnin jälkeen, papillon ja Sariola.
Aina oikeus ei mene niin kuin sen pitäisi, tästäkin voimme olla yhtä mieltä, eikö niin Sariola ja papillon.
No ei varmaan oikeus mene niinkuin sen pitäisi mennä, jos hävinneeltä kysytään.
Mitä sitä itsestäänselvyyksiä lauot, vai onko mielestäsi ollut juttuja joissa tuomittu sanoo että " Kiitos kiitos, hyvin meni tuomio pari vuotta lisääkin olisi mennyt kiitos kiitos"
Sama se on toisinpäin. Kun on ensin poliisin taholta yksi mustamaalattu ja omaiset ovat siinä uskossa että tämä on syyllinen ja tuomitaan, tottakai he ovat pettyneitä.
Mutta oikeus se onkin se paikka joka punnitsee, ja päättää riittäkö näyttö.
Bodomissa ei riittänyt, koska näyttöä ei ole. Siksi ei menty hoviinkaan.
Sariola kirjoitti:
Muistiaukon mahdollisuutta eivät paljon viisaammatkaan ole pystyneet pois sulkemaan. Se on fakta. Tämän ymmärtäminen vaatii vähän harmaita aivosoluja, jos sellaisia sattuu löytymään.
"....... Samalla tavoin täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä pois suljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut. ......."
Tuntuu tyhmältä toistella itsestään selvyyksiä, mutta mikäli "viisaammilla" olisi ollut tiedossa teoriasi, että NG sekä havaitsi poliisit sunnuntaina että muisti tapauksen keskiviikkona (vaiko peräti torstaina), muistiaukon olemassaolo olisi mitätöity. Nythän luotettiin vain henkilöön, joka kertoi, ettei muista kyseiseltä aikaväliltä mitään.
Mikä muistiaukko se semmoinen on, että välillä muistaa monen päivän takaiset tapahtumat, ja sitten ei ollenkaan kun kyselemään aletaan? Teeskennelty korkeintaan. Tai mikä tauti on sellainen, että mennään tajuttomaksi aina kun ei huvita keskustella?
Viimeksi muokannut Mariacka, Su Kesä 15, 2008 11:35 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hessu52 kirjoitti:Jos äitimuori oli siinä poikansa vieressä vielä puolenkin tuntia, niin kuin epäilen hänen olleen, niin silloin on enää turhaa kokeillakaan tajuttomuuden syvyyttä, sillä se on saattanut "muuttua" kevyeksi uneksi, josta potilas olisi herännyt oitis ja tohtorin nähtyään todennut, että "haudankaivajako se tohtori on, kun niin tuota muistuttaa".
