Gustafssonin vammat

[Sariola]

.....

Tuntuu tyhmältä toistella itsestään selvyyksiä, mutta mikäli "viisaammilla" olisi ollut tiedossa teoriasi, että NG sekä havaitsi poliisit sunnuntaina että muisti tapauksen keskiviikkona (vaiko peräti torstaina), muistiaukon olemassaolo olisi mitätöity. Nythän luotettiin vain henkilöön, joka kertoi, ettei muista kyseiseltä aikaväliltä mitään. .....

Keskiviikkona 8.6.-60 klo 9 alkaen NG keskusteli äitinsä kanssa mm. lauantai-illan tapahtumista. Tämä mainitaan myös esitutkintapöytäkirjassa.

Ei tuo toistelu niin kovin tyhmää ole, mutta tällä kertaa toistelija vain ei ole valitettavasti ymmärtänyt asiaa. Ei muistiaukon olemassaolo ole tuolla tavalla mitätöity. Muistiaukko on merkitty mm. potilastietoihin. Molemmat nuo tapahtumat ovat tapahtuneet oletetun muistiaukon aikana, ja ne on voitu silloin muistaa. Myöhemmin potilaan muistissa on siinä kohdalla voinut olla muistiaukko. Se voi kattaa molemmat tapahtumat. Se on mahdollista. Aikanaan kutakin. Tästä samasta asiasta on täällä puhuttu monta kertaa. Henkilö on voinut liikkua, puhua ja keskustella muistiaukon aikana, mutta ei myöhemmin muista siitä mitään. Riippuu siis ajankohdasta milloin asiaa muistelee. Tätä asiaa taisi mm. Tenovuo selvittää oikeudenkäynnissä. Nämä muistiasiat ovat vaikeaselkoisia, eivätkä kaikki voi käsittää sitä, että näinkin voi mennä. Ihmisen aivot on monimutkainen asia, samoin muisti. Päähänsä iskuja saaneen ihmisen muistissa voi tapahtua omituisia asioita. Olen tavannut pyörällä kaatuneen pojan, joka ei muistanut parhaan kaverinsa etunimeä, vaan käytti siitä kiertoilmausta. Muitakin kummallisia asioita hänellä oli muistin toiminnassa. Tuon poliisien näkemisen mainitsin kyllä vain esimerkkinä että niinkin on voinut mennä. Varmaa tietoa ei tietysti ole.

[Hessu52]

Kuulehan nyt Sariola !!!!!

Tuota sinun teoriaasi ei kutsuta muistiaukolla, vaan valikoivalla muistilla.

Tällöin potilas voi aivan hyvin vaipua koomaan, kun kysytään jotain vaikeaa, kuten paljonko on 1+1.

Kun hän herää tilastaan, hänelle on syntynyt muistiaukko, jolloin hän muistaa kyllä, että häneltä kysyttiin, mutta ei sitä, mitä olisi pitänyt vastata, ei vaan muistaa kysymys kun vastaat, ei kun kysyä, mitä piti muistaa kun on vastattu, ei kun vastata muistiin ja kysyä mitä, ei nyt tähän tuli muistiaukko.

"Missä mennään ja kuka te olette, herra poliisineuvos Aas?"

"En olekaan koskaan ollut Aasin kanssa tekemisissä, joten tämäpä mukavaa".

Kjäh, kjäh käkäkäkä käkkääää.

[papillon]

Hessu on hauska mies - omasta mielestään ainakin kun käkättää omille typeryyksilleen.

[Sariola]

Kuulehan nyt Sariola !!!!!

Tuota sinun teoriaasi ei kutsuta muistiaukolla, vaan valikoivalla muistilla.
.....

Ihmisen muisti on aina valikoiva! Tässä kyseisessä tapauksessa muistiaukon mahdollisuutta ei ole pystytty kieltämään. Potilaan korttiin on kirjoitettu muistaakseni tähän tapaan: "potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali...". Muistiaukon ovat todenneet siis jo sen ajan potilasta hoitaneet lääkärit, ja se tieto on kirjoitettu potilaskorttiin. Se on fakta.

Hessulla ja awalla on sama tapa. Silloin kun huomaa saavuttaneensa kunniakkaasti hopeaa, yrittää korjata vielä asiaa lyömällä leikiksi. No, huonompiakin tapoja on! Kummallakin on lisäksi suuria vaikeuksia ymmärtää muistiaukon ja tajuttomuuden eroja. Ne eivät ole suinkaan sama asia. Valitettavasti!

[Hessu52]

Ja sinun Sariola on vaikea ymmärtää sitä, että kyllä me awan kanssa asian ymmärrämme, mutta sinun vajavainen tajusi ei näemmä pysty sitä käsittämään.

Mikä se sellainen muistiaukko on, jos muistaa esim. käyneensä tiistaina kusella talutettuna, mutta mutsin käynnin aikana menee "tajuttomaksi", jonka lääkäri myös toteaa, tekemättä mitään toimenpiteitä, ikäänkuin itsestään selvyytenä.

Torstaina potilas herää oletetusta "tajuttomuudesta", muistaa kusellakäynnin, mutta ei sitten sen enempää.

Ei juttelua mutsinsa kanssa, eikä muutakaan.

Minä sanon, että ainoastaan hölmö uskoo tuollaisiin muistiaukkoihin, joita voi oman mielensä mukaan valita.

Ei sellaista lääketieteellistä ihmettä ole olemassakaan, jolle voisi tuollainen oikeasti tulla, sanot ja väität Sariola mitä tahansa.

Tuosta voittamisesta tai häviämisestä, niin ei tässä sellaisesta ole kysymys, vaan tyhmyydetä ja hyväuskoisuudesta, mutta se ei kohdistu awaan eikä minuun.

[Sariola]

.......
Minä sanon, että ainoastaan hölmö uskoo tuollaisiin muistiaukkoihin, joita voi oman mielensä mukaan valita.

Ei sellaista lääketieteellistä ihmettä ole olemassakaan, .....

Tuollaisia ja vastaavia muistiaukkoja kuitenkin esiintyy!

Monet hyvin oppineet miehet ja naiset ovat sitä mieltä!

[Hessu52]

Kerro jumalauta edes yksikin samanlainen esimerkki kadotetusta muistiaukosta, joka palaa ja sitten taas menee, kun on sopiva paikka.

Olen sata varma siitä, ettei tuollaista tapausta maailmasta toista löydy, vaikka etsisit hamaan maailman tappiin.

Sinun Tenovuosi saattaa olla samaa mieltä kanssasi, mutta luulenpa ettei kovin moni muu.

Anna esimerkki, jossa joku vakuuttaa, että Gussella on ollut juuri sellainen valikoiva muistiaukko.

Tenovuo tiedetään, mutta onko muita?

[peltirumpu]

Tuollaisia ja vastaavia muistiaukkoja kuitenkin esiintyy!

Monet hyvin oppineet miehet ja naiset ovat sitä mieltä!

Millä todennäköisyydellä tuon tyyppisiä muistiaukkoja esiintyy? Siis sellaisia, joissa "vahingossa" muistaa muistikatkon väliltä tiettyjä asioita? Veikkaan promillen triljoonasosaa

Eikö silmiä yhtään kirvele, kun alati kaikki kusevat silmille? Ehkäpä sinisilmäisiä ei kirvele

[papillon]

^ Ei nyt sentää kaikki, peltirumpu, vaan vain ne joilla on vaikeuksia pidätellä ja ruikkivat minne sattuu, omille koivilleen enimmäkseen.

[Mariacka]

Tuollaisia ja vastaavia muistiaukkoja kuitenkin esiintyy!

Monet hyvin oppineet miehet ja naiset ovat sitä mieltä!

Mainitsetko muutaman. Viisi molemmista sukupuolista riittää.

[Mariacka]

Tenovuo tiedetään, mutta onko muita?

En usko, että edes Tenovuo hyväksyy muistiaukon, jonka sisällä muistetaan jokin asia kolme päivää.

[pasi]

Potilaan korttiin on kirjoitettu muistaakseni tähän tapaan: "potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali...". Muistiaukon ovat todenneet siis jo sen ajan potilasta hoitaneet lääkärit, ja se tieto on kirjoitettu potilaskorttiin. Se on fakta.

Uusimmassa Poliisilehdessä on artikkeli, josta löydät varmaankin runsaasti tukea teorioillesi:

Artikkeli

[awa]

Ihmisen muisti on aina valikoiva! Tässä kyseisessä tapauksessa muistiaukon mahdollisuutta ei ole pystytty kieltämään. Potilaan korttiin on kirjoitettu muistaakseni tähän tapaan: "potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali...".

Ihmisen muisti on aina valikoiva? Onko kertomatta jättäminen muistamattomuutta vai valehtelua?

Kun Gustafsson kertoi väärää tietoa vammoistaan, niin miksi hän ei olisi kertonut väärää tietoa myös muistamisestaan?

Joku väitti, että Gustafsson olisi lukenut lehdistä vammoistaan ja uskoi niihin - olisikohan tuo mahdollisesti tapahtunut muistiaukon aikana vai sen jälkeen? Jos tapahtui muistiaukon aikana, niin hän ilmeisesti kuvitteli, että vammat olivat parantuneet jo ennen "heräämistä", koska niitä ei enää silloin tietenkään ollut havaittavissa ja näin muistettavissa.

Mutta kertoili vammoistaan vielä 2004 poliisikuulusteluissa täyttä soopaa. Miksi? Jos ei muistanut mitään, niin miksi ei vastannut poliisikuulusteluissa, ettei muista vammoistaan mitään. Yrittikö harhauttaa? Kaikki ei mennyt enää 2004 samoin kuin aina aiemmin lehtitarinoissa, yms-haastatteluissa. Tämän me kaikki tiedämme.

Niin Sariola, myös Tenovuo, joka oli tutustunut huolellisesti aineistoon, mainitsi lausunnossaan vammoista ja Gustafssonin tilasta, jotakuinkin näin - "aineistossa ei ilmene mitään sellaista seikkaa, joka ei olisi näyteltävissä ". Eli näyttelemisen mahdollisuutta ei ole suljettu pois ja tätä ei tehneet aineiston perusteella myöskään aikalaislääkärit.

Tenovuohan oli aivan varmasti perehtynyt materiaaliin hyvin tarkasti, koska hän tutustui vain papereihin, Gustafssonin hän tapasi ainoastaan oikeussalissa. Ehkä niin oli Gustafssonin kannalta parempi, olisi saattanut jäädä Ollilla lausunnot antamatta, jos olisi keskustellut materiaalista päähenkilön kanssa, tämä tietysti vain omaa spekulointiani.

Muistamattomuus ei tee kenestäkään murhamiestä ja mikä oleellisinta, muistaahan Gustafsson kuitenkin sen, ettei hän ole murhia tehdyt. Ja päätyihän Espoon KO kin siihen lopputulokseen, jossa näytti vahvasti siltä, että niemellä on ollut ulkopuolinen murhaaja.

- hymm -

[Sariola]

Tätä mahdollista muistinmenetystä ovat pohtineet pitkään ja hartaasti monet tahot. Lainataan nyt tähän Lauerman ja Espoon käräjäoikeuden arviot. Muistiaukko on tässä se pääasia. Se ei ole pääasia, miksi NG luuli omaa äitiään ensin poliisiksi. Tähän jälkimmäiseen syy saattaa olla sekin, että aivovamman saanut on usein alkupäivinä sen jälkeen "sekava". Se on eräs oire aivovammoissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mutta mitä onkaan sanonut Lauerma käräjäoikeuden tuomion mukaan:

" ..... Lausunnon vuonna 2003 antaneen ja todistajana kuullun psykiatrian professori Hannu Lauerman mukaan harvinaiseen orgaanisesta traumasta riippumattomaan psyykkiseen traumaan perustuvan psykogeenisen muistinmenetyksen olemassaolo Gustafssonilla on epätodennäköinen mutta ei mahdoton. ..... "

Mitä mieltä olikaan Espoon käräjäoikeus:

"....... Samalla tavoin täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä pois suljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut. ......."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjä tai omaisten asianajaja eivät ole valittaneet hovioikeuteen, joten näyttää siltä, että myös he ovat arvioineet muistiaukon hyvin mahdolliseksi. Tälläkään perusteella ei ole kannattanut valittaa!?

[Hessu52]

Nyt Sariola vaivut jälleen perisyntiisi, eli olettamukseen.

Ei se, että omaiset, sekä syyttäjä eivät ole vieneet asiaa ylempiin oikeusasteisiin ole tae siitä, että he hyväksyisivät tuon sinun niin kovasti lanseeraamasi muistiaukon.

En missään haastatteluissa kuullut syyttäjän sen enepää kuin omaistenkaan sanovan, että okei, kyllähän me tuo muistiaukko hyväksytään.

Kokonaisuutena oikeus otti sellaisen kannan, että valitus olisi ollut turhaa resurssien tuhlausta, sillä tuskin kukaan olisi joutunut päivääkään linnassa istumaan, sillä ilmeisesti juttu olisi mennyt pikaistuksissa tehtyinä tappoina, jolloin synnit olisi jo oltu periaatteessa sovitettu.

Tuskin enää juttua nostettaisiin, vaikka uusia mullistavia todisteita löytyisi, sillä häviö siinäkin tulisi syyttäjälle, siis ei murhia, ei tuomiota ei kalteritangoa, mutta se tärkein siinä kuitenkin paljastuisi, oikea murhaaja ja epäluulot hälvenisivät.

Murhaaja, jos on vielä hengissä, kuten uskon, on kuitenkin niin raukka, ettei viitsi akkamaisuuttaan tunnustaa maatamme vakavasti traumauttaneita surmatekoja.