HE 263/2014 kokonaan täälläHE 263/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140263
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia yhtenäistämällä rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevia säännöksiä. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevassa rangaistussäännöksessä oleva järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmä ehdotetaan siirrettäväksi rangaistuksen koventamisperusteita koskevaan rikoslain säännökseen. Muissa järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevissa säännöksissä viitattaisiin tähän säännökseen. Tämän seurauksena kaikissa rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevissa säännöksissä järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitettaisiin vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen tuossa määritelmäsäännöksessä mainittuja rikoksia. Yksittäisissä järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevissa säännöksissä olisi tämän lisäksi tarkemmin määritelty niiden soveltamiselta vaadittavat edellytykset.
Järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevissa säännöksissä olisi kysymys rikoksen tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Enää ei siten käytettäisi eräissä säännöksissä nykyään käytettyä ilmaisua rikoksen tekemisestä rikollisryhmän jäsenenä. Lisäksi säännöksiin on lähinnä niiden yhtenäistämiseksi tehty joitakin tarkistuksia.
Järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevan sääntelyn yhtenäistämisessä ei ole pyritty rangaistavuuden alan tai ankaruuden muuttamiseen. Käsitteistön yhtenäistämisestä seuraa kuitenkin joissakin kohdin pieniä säännösten soveltamisalojen muutoksia. Sääntelyn yhtenäistäminen tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
YLEISPERUSTELUT
1 Johdanto
Rikoslakiin (39/1889) sisältyy pääpiirteissään kolmenlaisia järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia säännöksiä. Rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdassa on ensinnäkin yleinen, rikoksen tekemistä vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä koskeva rangaistuksen koventamisperuste. Toiseksi rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä on erityinen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskeva tunnusmerkistö. Rikoslain 50 luvun 4 a §:ssä on lisäksi törkeää huumausainerikoksen edistämistä koskeva säännös, jossa rikoksentekijän toimiminen huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä on edellytys pykälän soveltuvuudelle. Kolmantena kokonaisuutena ovat sellaiset eräiden rikosten törkeiden tekomuotojen tunnusmerkistöjen kvalifiointiperusteet, jotka koskevat rikoksen tekemistä järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnassa. Kvalifioimisperusteissa on noudatettu kahta perusmallia. Osassa kvalifioimisperusteita edellytetään rikoksen tekemistä osana rikoslain 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Toisissa kvalifioimisperusteissa taas edellytetään, että rikoksentekijä toimii kyseessä olevan rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä.
Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevista yllä mainituista säännöksistä eräät ovat kotoperäisiä, kun taas toisten taustalla ovat olleet kansainväliset tai EU-velvoitteet. Säännökset on otettu rikoslakiin viimeisen vajaan neljänkymmenen vuoden aikana erilaisissa sääntely-yhteyksissä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnassa on kysymys eräänlaisesta organisaatiorikollisuudesta.
Säännösten sisältöä täsmentävää oikeuskäytäntöä on verraten vähän. Rikoslain 6 luvun 5 pykälän koventamisperustetta on sovellettu eniten. Monien kvalifiointiperusteiden soveltaminen on ollut melko harvinaista. Rikoslain 17 luvun 1 a pykälän järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta lienee sen runsaan kymmenen vuoden voimassaoloaikana tuomittu vain yhdessä tuomiossa.
Valtioneuvoston 7.3.2013 antamassa periaatepäätöksessä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta edellytetään yhtenä toimenpiteenä, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa rikosoikeudellista käsitteistöä yhtenäistetään. Periaatepäätöksen mukaan tässä yhtenäistämisessä arvioidaan rikoslain 17 luvun 1 a §:n muutostarpeet ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset näkökohdat, arvioidaan muutoinkin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevien määritelmien ja kvalifioimisperusteiden yhtenäistämistarvetta sekä huolehditaan siitä, että eri viranomaisilla on yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä.
Tämä esitys sisältää ehdotuksen rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi. Sääntelyn yhtenäistäminen tehostaa osaltaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
/.../
-
muokk. yksi lause