Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 149
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Rundi
Martin Beck
Viestit: 805
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Siinä onkin aika kattava kuvaus, mitä on ollut armahdukset vastineena. Lottoa lähteä sotimaan
ja varmaan kiitollinen, kun / jos on päässyt hengissä siviiliin.
Olisiko sinne pikku tuomioiset kuitenkaan lähteneet, jos tuomiota jäljellä vähän, mutta ei hajuakaan kauanko sota kestää?
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankilassa oli aina joitain, ketkä eivät käyneet pesulla. Viihtyivät omissa hajuissaan. En ole ikinä ymmärtänyt tällaisia. Häkä- Enska oli myös yksi näistä. Pojat valittelivat, että haisee pahalta. Eri vankilassa oli yksi omituinen, jonka peseytymisestä ei ollut tietoa. Yhden kerran henkilökunnalla taisi tulla mitta täyteen. En tiedä oliko joku vangeista valittanut. Katsoin jonkun kanssa ikkunasta, kun ukkoa vietiin pihan poikki väkisten saunaan.

Yksi kauhun paikka oli myös vankilan parturi. Vankiloilla oli kyllä vehkeet millä leikata tukka, mutta huonot. Usein hiukset leikkasi toinen vanki kenellä ei ollut taitoa. Leikkasi minultakin ja lopputulos oli susi. Toinen vanki koitti paikata edellisen tekoja, melkein onnistuen. Annoin sitten tukan kasvaa pitkästi toista vuotta, mutta kun pääsin vankilomalle ensimmäisenä oli suunta parturiin.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 805
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti: Ma Helmi 28, 2022 8:53 pm Vankilassa oli aina joitain, ketkä eivät käyneet pesulla. Viihtyivät omissa hajuissaan. En ole ikinä ymmärtänyt tällaisia. Häkä- Enska oli myös yksi näistä. Pojat valittelivat, että haisee pahalta. Eri vankilassa oli yksi omituinen, jonka peseytymisestä ei ollut tietoa. Yhden kerran henkilökunnalla taisi tulla mitta täyteen. En tiedä oliko joku vangeista valittanut. Katsoin jonkun kanssa ikkunasta, kun ukkoa vietiin pihan poikki väkisten saunaan.

Yksi kauhun paikka oli myös vankilan parturi. Vankiloilla oli kyllä vehkeet millä leikata tukka, mutta huonot. Usein hiukset leikkasi toinen vanki kenellä ei ollut taitoa. Leikkasi minultakin ja lopputulos oli susi. Toinen vanki koitti paikata edellisen tekoja, melkein onnistuen. Annoin sitten tukan kasvaa pitkästi toista vuotta, mutta kun pääsin vankilomalle ensimmäisenä oli suunta parturiin.
Yleisesti ne hajupommit olivat päiväselleillä pollottajia. Vaikka eipä komppaniassakaan jotkut käyneet suihkussa.
Kerroksilla ne olivat sen verran alkeelliset "kylpyhuoneet". Saunassakaan kaikki eivät käyneet sitä kerran viikossa mahdollisuutta,
koska kieltämättä ahdasta oli liian iso konna määrä kerralla. Jotkut omivat lauteet, että istuivat siellä max ajan jauhaen paskaa.

Viimeisellä kiekauksella olin käynyt parturissa hetki ennen kiinnijäämistä.
Joten sen jälkeen hiukset kasvoivat noin 2,5 vuotta ennen ensimmäistä lomaa. Toki pari kertaa tasautin latvoja vankiparturilla.
Hän oli 12 vuoden tappo- ym. tuomiota suorittanut vanki (josta kerroin kirjassani) jota edesmennyt EK Hessu O löi yllättäen jne.
Mutta kun olin seurannut muutaman kerran hänen parturointiaan, en liioin luottanut, joten hiuslatvojen tasaus sai riittää.
Muuten kävin parturissa lomilla 4 kk välein. Silloin ei voinut lomia jaksottaa vielä. Se oli kerralla 3 vrk + mahdolliset matkat.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nuorenpana sitä moni omassa mielessään oli kovakin tekijä. Silti oikeita isonluokan tekijöitä nuorissa oli suhteellisen vähän. Puhun nyt nuorista omaisuusrikosten tekijöistä. Pois suljen henkirikokset ja muut mitä näinä aikoina on näitä puukonheiluttajia. Kukaan seksuaalirikollinen ei koskaan ole ollut tekijä. Jo nuorisovankilassa raiskaria inhottiin. Joskus kuitenkin näitä vilkkaita nuoria onnisti, olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Jossain oli toimiston ikkuna huolimattomasti suljettu, kokonaan auki, tai jokin muu tilanne niin nämä löysivät kassalippaan tai muun rahaa täynnä olevan paikan, ja setelitukko oli melkoinen.

Yksi vankilassa ollut hamppi oli kovaa poikaa. Teki torin reunalla ryöstön, josta sai 7 kk. Melkein puolta nuoremmat saivat enemmän. Kaikin lisäksi tyyppi oli poliisin vasikka! Teki veljelleni kerran ikävän tempun. Kauan aikaa sitten, kun oma elämä oli muuttunut, näin myöhemmin tätä hamppia huoltoasemalla. Olin noihin aikoihin innostunut veneistä. Viereisellä pumpulla hamppi tankkasi ja huomasin heti, että tunnisti minut. En ollut nähnyt tätä ukkoa pitkään aikaan. En kuitenkaan sanonut mitään, mitäpä se olisi tuolle auttanut.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Ennenkin täällä on puheltu sauna-aiheesta. Eniten ihmettelin sitä, että suljetussa talossa vartijat panivat kaikki kerralla saunaan. Kun avasi löylyhuoneen oven, tuli mielikuva; ukkoja istuu lauteilla kerrasto päällä. Jostain sieltä rako löytyi ja sai löylyt. Ei ollut mitenkään harvinaista, että seassa pari vankia juopottelivat. Vankilassa sanottiin juopotteluksi mitä vain huumaavaa tilaa, olipa se pillereiden syöntiä, kiljua tai imppaamista. Tämän mieslauman ilona saattoi olla pesutilan kaksi suihkua, joista toisesta tuli vain tippumalla vettä. Näissä tilanteessa ei henkilökunta ajatellut sitä loppuun asti, 15- 20 min enemmän aikaa niin olisi vangit olleet tyytyväisempiä. Löylyssä kuitenkin vangit päästelivät omia paineitaan talosta tai hankalista vartijoista. Saunan jälkeen kuitenkin sai puhtaat alus- ja petivaatteet.
Never
Sofia Karppi
Viestit: 425
Liittynyt: La Joulu 28, 2019 8:06 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Never »

Toisinaan pyttyläisellä oli kissa sellissään,ainakin 60-luvun lopulla Sukevalla se oli vielä sallittua.Kakolasta en tiedä.
Muistaako Clarence ,Rundi tai joku muu vanhempi konna vielä nämä ajat?
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Never kirjoitti: To Maalis 03, 2022 9:38 am Toisinaan pyttyläisellä oli kissa sellissään,ainakin 60-luvun lopulla Sukevalla se oli vielä sallittua.Kakolasta en tiedä.
Muistaako Clarence ,Rundi tai joku muu vanhempi konna vielä nämä ajat?
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Muistan kun 80- luvun alkupuolella Sukevalla oli kissa. Johtaja määräsi sen pois, ja vangit tekivät kirjallisen armonanomuksen. Kissa ei saanut jäädä, mutta sille löytyi jostain paikka. En ole varma, mutta vanhainkodista tai vastaavanlaisesta paikasta. Kissa oli erityisen rakas helsinkiläiselle, oliko Rämä tai Rämö nimeltään, en muista mutta tuon tapainen R- kirjaimella alkava oli nimi tällä putsarilla.

Eri talossa oli ihmisiltä aika julmasti henkiä vienyt Häkä- Enska, joka tykkäsi hiiristä ja yleensä eläimistä. Olin ulkona niin kysyi kerran minulta kaltereiden takaa: Poika, onko siellä näkynyt hiirtä.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Tuli mieleen vankilasta pieni muisto. Schwartz in Lennu, romanimies ja kokopäivätoiminen vankiloiden kiertäjä oli kahdella eri vuosikymmenellä samassa vankilassa. Mies oli tätä ikäryhmää, ketkä osasivat mustalaiskieltä hyvin. Lennu tuli selliini ja otti kitaran. Lauloi siinä omalla kielellään laulun, soittaen kitaraa. Siinä oli karismaa, jotain mikä on vaikea kuvailla.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 805
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

"" Kissa oli erityisen rakas helsinkiläiselle, oliko Rämä tai Rämö nimeltään,
en muista mutta tuon tapainen R- kirjaimella alkava oli nimi tällä putsarilla."

Yksi helsinkiläinen venkula oli Rämö.
Sellaisen muistan.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti: Pe Maalis 04, 2022 10:40 am "" Kissa oli erityisen rakas helsinkiläiselle, oliko Rämä tai Rämö nimeltään,
en muista mutta tuon tapainen R- kirjaimella alkava oli nimi tällä putsarilla."

Yksi helsinkiläinen venkula oli Rämö.
Sellaisen muistan.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Todennäköisesti kyseessä on sama henkilö. Jo aikoja sitten kuulin, että olisi joutunut henkirikoksen uhriksi. Onko muilla asiasta tietoa, vai onko perätön tieto?
Never
Sofia Karppi
Viestit: 425
Liittynyt: La Joulu 28, 2019 8:06 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Never »

Clarence kirjoitti: To Maalis 03, 2022 8:52 pm Tuli mieleen vankilasta pieni muisto. Schwartz in Lennu, romanimies ja kokopäivätoiminen vankiloiden kiertäjä oli kahdella eri vuosikymmenellä samassa vankilassa. Mies oli tätä ikäryhmää, ketkä osasivat mustalaiskieltä hyvin. Lennu tuli selliini ja otti kitaran. Lauloi siinä omalla kielellään laulun, soittaen kitaraa. Siinä oli karismaa, jotain mikä on vaikea kuvailla.
Varmasti tämä oli hieno kokemus mutta ainakin 70 luvulla kulki ”meidän” piireissä sanonta että pahinta mitä matkasellissä voi tapahtua on se kun sinne tulee mustalainen ja kitara.
Marja
Martin Beck
Viestit: 759
Liittynyt: To Tammi 24, 2019 7:45 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Marja »

Onko ihmiset katsonut tuota Yle 1 , Hyvissä aikeissa 3 osaista missä ' rotu hygienistä kysymys, 3/3 mainittiin myös mies -vankien vasektomia myös mainittiin .täällä tuskin niin vanhoja että omakohtaisesti tapahtunut . kannattaa nämä 3 jaksoa katsella ( Yle -areenasta varmasti löytyy )
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1477
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Never kirjoitti: Pe Maalis 04, 2022 6:13 pm
Clarence kirjoitti: To Maalis 03, 2022 8:52 pm Tuli mieleen vankilasta pieni muisto. Schwartz in Lennu, romanimies ja kokopäivätoiminen vankiloiden kiertäjä oli kahdella eri vuosikymmenellä samassa vankilassa. Mies oli tätä ikäryhmää, ketkä osasivat mustalaiskieltä hyvin. Lennu tuli selliini ja otti kitaran. Lauloi siinä omalla kielellään laulun, soittaen kitaraa. Siinä oli karismaa, jotain mikä on vaikea kuvailla.
Varmasti tämä oli hieno kokemus mutta ainakin 70 luvulla kulki ”meidän” piireissä sanonta että pahinta mitä matkasellissä voi tapahtua on se kun sinne tulee mustalainen ja kitara.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
#" Varmasti tämä oli hieno kokemus mutta ainakin 70 luvulla kulki ”meidän” piireissä sanonta että pahinta mitä matkasellissä voi tapahtua on se kun sinne tulee mustalainen ja kitara. " - Never kirjoittaa.

Kyllä näin oli ja puhuttiin. Kuitenkin nämä tuolloiset kitaramiehet olivat erilaisia kuin vankiloissa tämän tästä olleet, joihin Lennunkin luen.

Lennu, eli Leonard Schwartz oli oma persoona. Siviilissä näin ravintolassa kun Lennu otti yhdeltä isännältä kellon ranteesta. Keskustelivat siinä pöydän vastakkaisilla puolilla, ja Lennu vain avasi kellon hihnan ja laittoi kellon omaan taskuunsa. Onko tuo ukko niin tyhmä, että antaa tuon tapahtua, ajattelin tuon ajan mittapuun mukaan. Lennulla oli epilepsia, ja jotkut mustalaiset pelkäsivät häntä. Pitkä, laiha ja musta mies.
Never
Sofia Karppi
Viestit: 425
Liittynyt: La Joulu 28, 2019 8:06 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Never »

Mustalaisista on kyllä oma sivu tuolla jengipuolella mutta laitan tämän kuitenkin tänne vankilassa oloa ja kulttuuria.
Eli muisteloihin entisajan lusimisesta. Eli ollessani eräällä reissullani Riihimäellä 70-luvun alussa samalla kongilla,pohjoisella, lusi eräs mustalainen johon kummallisesta syystä tutustuin.Hän oli luku-ja kirjoitustaidoton.Jostain syystä tämä kaalee alkoi luottamaan minuun niin paljon että pyysi minua lukemaan hänelle saamansa kirjeet ja vastaamaan myös hänen sanelunsa mukaan.Tein joskus vähän omia jekkujani,varsinkin naisille meneviin kirjeisiin.Tää tyyppi oli Kokkolasta ja oli moralla tyhjentänyt joltain ilmat pihalle.Lempinimi oli Kirre,sukunimeä en viitsi laittaa.itse olin silloin+- 20 v ja Kirre n.30 v.
Vastaa Viestiin