Näitä vanhoja kirjoituksia rustatessani olin monessa kohdassa väärässä - joko vahingossa taikka tarkoituksella
Nykyäänhän maailmanpoliittinen tilanne on jo taas aikalailla erilainen. Muutama arabimaa on liittynyt BRICS-ryhmään, johon Turkkikin nyt jätti jäsenhakemuksensa.
3.9.2024
https://yle.fi/a/74-20109187
Turkki hakee Brics-talousliittouman jäsenyyttä
Jos jäsenhakemus hyväksytään, Turkki on ensimmäinen Nato-maa Brics-ryhmässä.
Turkki on jättänyt virallisen hakemuksen liittyäkseen kehittyvien talouksien ryhmään Bricsiin.
Asiasta kertoo
Recep Tayyip Erdoğanin johtaman AKP-puolueen tiedottaja
Ömer Çelik.
– Presidenttimme on usein ilmaissut, että Turkki haluaa liittyä Bricsiin. Prosessi on nyt aloitettu, Çelik sanoi.
Jos jäsenhakemus hyväksytään, Turkki on ensimmäinen Nato-maa ryhmässä.
Erdoğan sanoi kesäkuussa, ettei näe BRICS-jäsenyyttä vaihtoehtona jäsenyydelle muissa ryhmissä ja että Turkki pysyy virallisesti EU:n ehdokasmaana.
Länsimaiden taloudelliseksi ja poliittiseksi vastavoimaksi vuonna 2009 perustettuun liittoumaan kuuluivat alun perin Venäjän lisäksi Kiina, Brasilia ja Intia. Etelä-Afrikka liittyi siihen vuotta myöhemmin.
Liittouma päätti avata ovet laajentumiselle viime vuonna, ja tämän vuoden alussa järjestöön liittyivät Arabiemiraatit, Egypti, Etiopia, Iran ja hieman myöhemmin Saudi-Arabia.
Jos ajattelee länsimaiden median toitottamaa totuutta, niin onhan tuo melko ihmeellistä, että BRICS-maihin liittyivät samana vuonna toistensa arkkivihollisiksi länsimediassa leimatut Saudi-Arabia ja Iran. Ja vieläpä Arabiemiraatitkin liittyi Egyptin sekä Etiopian kera samaan jengiin. Tähän outoon tapahtumakulkuun verrattuna ei olisi enää mikään ihme, jos NATO-maa Turkki solahtaisi sekaan kuin lämmin veitsi voihin. Eikä se minua ainakaan ota yhtään pattiin - päin vastoin
Nautin muuten säännöllisesti Turkin herkullisia antimia, mutta en viitsi paljastaa mitä ja missä, koska sabotaasitoiminta on edelleen niin voimakasta. Kiitoksia kuitenkin sinne Turkkiin!
Kirjoittelin muuten aiemmin meriveden puhdistamisesta juoma- ja kastelukäyttöön. Erittäin monen kuivuudesta kärsivän maan kannattaisi tutustua kyseiseen teknologiaan ja harkita vedenpuhdistuslaitoksiin investoimista. Varsinkin Espanja on jo ryhtynyt tuumasta toimeen.
Merivedestä tehdään kaupunkilaisille käyttövettä
Espanjan hallitus kokoontui pitkin syksyä hätäkokouksiin kuivuuden vuoksi.
Hallitus päätti muun muassa uusien suolanpoistolaitosten rakentamisesta. Asemilla merivedestä tehdään käyttövettä suolaa poistamalla.
Espanjan suurin suolanpoistolaitos sijaitsee Barcelonan lentokentän kupeessa. Itse asiassa se on koko Euroopan suurin suolanpoistolaitos, jossa tehdään käyttövettä kotitalouksille. Käsiteltävä vesi pumpataan vieressä olevasta Välimerestä.
Ilman Llobregatin suolanpoistolaitosta paikallisilla ja miljoonilla turisteilla ei olisi tarpeeksi vettä.
Laitoksen tiedottajan
Laia Hernandez Lloretin mukaan tiukat vedenkäyttörajoitukset ja hätätila olisivat astuneet voimaan vähintään puoli vuotta sitten, jos merivettä ei puhdistettaisi käyttövedeksi.
Suolanpoistolaitoksen pihalla on säiliöitä, joista merivesi pumpataan laitokseen. Siellä tapahtuu varsinainen osmoosi, jossa merivedestä poistetaan suola, ja jäljelle jää makea käyttövesi. Sadasta litrasta merivettä saadaan 45 litraa makeaa vettä.
Juuri nyt laitos toimii täydellä kapasiteetilla. Vettä tarvitaan kuitenkin enemmän. Siksi Barcelonaankin kaavaillaan uusia suolanpoistolaitoksia.
Samanlaisia suunnitelmia on muuallakin Espanjassa, kuten Andalusiassa.
Lue halutessasi koko juttu täältä:
https://yle.fi/a/74-20067551
Turkissa on kehitetty veden kierrätystä, minkä lisäksi he ovat panostaneet meriveden käytön tutkimus- ja kehittämistoimintaan pyrkimyksenään saada aikaiseksi entistä parempia suolanpoistoteknologioita. Turkissa on istutettu myös miljoonia puita sekä edistetty kotitalouksien sadeveden talteenottoa. Että kyllä siellä jotain hyvääkin tapahtuu...
- kanssa olen osittain eri mieltä. Olen nimittäin taipuvainen ajattelemaan, ettei ylipaino-ongelma välttämättä uhkaa kaikkia kehittyviä maita. Sitä paitsi Aasian ja Etelä-Amerikan lisäksi tarkoitin tietysti Afrikkaa. Aasian maista esimerkiksi Kiina ja Filippiinit luetaan kehittyviin maihin, mutta kummassakin maassa on ravintoasiat verraten hyvällä tolalla ja terveyskasvatukseen on panostettu. Myös Vietnamissa ja Thaimaassa arvostetaan perinteisiä ruokia, joihin kuuluu paljon kasviksia sekä kalaa, eikä maussa ole moittimista. Intiassa on muutamilla alueilla jo nyt raju ylipaino-ongelma, joka erittäin todennäköisesti pahenee. Intia on kuitenkin moninainen valtio, enkä usko että ihan kaikki Intian kansanosat haksahtavat roskaruoka-ansaan. Sen sijaan Pakistan, Bangladesh, Afganistan, Iran, Irak, Syyria, Libanon, Persianlahden maat ja mm. Kambodza kuuluvat riskimaihin kuten myös moni Afrikan maa. Epäilen että Länsi-Afrikka ja Pohjois-Afrikka paisuvat todennäköisemmin kuin Itä-Afrikka. Keski-Aasian maista en osaa sanoa. Tosi monet muslimimaat ovat nopean lihomisen kierteessä. Mistäköhän se loppujen lopuksi johtuu? Tietoa heiltä ei luulisi puuttuvan.