uusitma kirjoitti: Ma Maalis 14, 2022 3:04 pm
ExPussinKäyttäjä kirjoitti: Ma Maalis 14, 2022 2:25 pm
uusitma kirjoitti: Ma Maalis 14, 2022 1:38 pm
Ihan sama mitä on sovittu. Venäjä on opettanut, että sopimukset on tehty rikottaviksi.
Venäjä teki hyökkäämättömyyssopimuksen Ukrainan kanssa, kun Ukraina luovutti Venäjälle ydinaseensa. Venäjä rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja siksi kaikki Venäjän kanssa tehdyt sopimukset täytyy pistää silppuriin.
tässä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_w ... nd_Ukraine
1. The Russian Federation, the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and the United States of America reaffirm their commitment to Ukraine, in accordance with the principles of the Final Act of the Conference on Security and Cooperation in Europe, to respect the independence and sovereignty and the existing borders of Ukraine.
2. The Russian Federation, the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and the United States of America reaffirm their obligation to refrain from the threat or use of force against the territorial integrity or political independence of Ukraine, and that none of their weapons will ever be used against Ukraine except in self-defence or otherwise in accordance with the Charter of the United Nations.
//
3. The Russian Federation, the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and the United States of America reaffirm their commitment to Ukraine, in accordance with the principles of the Final Act of the Conference on Security and Cooperation in Europe,
to refrain from economic coercion designed to subordinate to their own interest the exercise by Ukraine of the rights inherent in its sovereignty and thus to secure advantages of any kind.
boldattu ja kursivoitu menee savoksi jotakuinkin näin: ei saa kiusata rahoilla
//
Respect Belarusian, Kazakh and Ukrainian independence and sovereignty in the existing borders.[23]
Refrain from the threat or the use of force against Belarus, Kazakhstan or Ukraine.
Refrain from using economic pressure on Belarus, Kazakhstan or Ukraine to influence their politics.
Seek immediate Security Council action to provide assistance to Belarus, Kazakhstan or Ukraine if they "should become a victim of an act of aggression or an object of a threat of aggression in which nuclear weapons are used".
Refrain from the use of nuclear arms against Belarus, Kazakhstan or Ukraine.
Consult with one another if questions arise regarding those commitments.[19][24]
Tässä selkokielellä Wikipediasta kopioituna Venäjän tekemä sopimus, jolla Putin pyyhki perseensä.
Tämä Venäjän 1994 allekirjoittama Budapestin muistio (
Budapest Memorandum), jossa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Venäjä antoivat Ukrainalle turvallisuustakuut ydinaseiden luovutusta vastaan, voisi nähdäkseni toimia myös juridisena oikeutuksena, mikäli muistion sopijaosapuolet katsoisivat aiheelliseksi tukea Ukrainaa Ukrainan pyrkiessä puolustautumaan ulkopuolista hyökkääjää, eli Venäjää, vastaan - hyökkääjää, joka vuosikymmeniä aiemmin nimenomaisesti sopi olevansa hyökkäämättä Ukrainaan.
Vuoden 1991 Neuvostoliiton hajoamisen myötä Ukrainassa oli maailman kolmanneksi suurimmat ydinasevarannot (ilmeisesti esimerkiksi noin 1900 strategista ydinohjusta, ICBM), ja luovuttamalla tuon asearsenaalin pois vuoteen 1996 mennessä
ydinkärkien osalta ja vuoteen 2001 mennessä START I -sopimuksessa määriteltyjen
muiden aseiden osalta (mm. SS-24 ohjussiilot) Ukraina (Kravtšuk & Kutšma) pyrki saamaan, ja sai, turvallisuustakuut sekä Washingtonista (Clinton) että Moskovasta (Jeltsin) tuossa kolmikantasopimuksessa. Lisäksi myös Kiina ja Ranska
yhtyivät Ukrainalle annettuihin turvatakuisiin, vaikka eivät Budapestin muistiota allekirjoittaneetkaan.
Jos ei Venäjän hyökkäys Ukrainaan yksistään ole jo karmaiseva asia kansainvälisten sopimusten solmimisen kentällä, niin myös Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan sekä Kiinan (kyllä!) toimettomuus Ukrainan nyt kohdatessa barbaarisen vihollisen, joka uhkaa koko Ukrainan kansakunnan olemassaoloa, voi hankaloittaa diplomatian harjoittamista ja vähentää aseistariisunnan tulevia mahdollisuuksia. Kannattaako mistään sopia, jos sopimuksista ei sitten kuitenkaan pidetä kiinni? Valtiotasolla tämä ajaa mielestäni hallintoja yhä selkeämmän voimapolitiikan käyttämiseen.
Vuonna 2014 Venäjän suorittama Krimin laiton miehitys oli
suurin aluevaltaus Euroopassa sitten toisen maailmansodan, johon lännen olisi mielestäni pitänyt puuttua voimakkaammin, kuten myös Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneessa tuolloin todettiin. Venäjän tämänvuotinen invaasio Ukrainaan on Budapestin muistion osalta tuota Krimin miehitystä vielä rankempi rikkomus, ja käytännössä Venäjän tämänvuotinen invaasio hautaa kaikki Venäjän Budapestin muistiossa Ukrainalle antamat turvallisuusvakuudet. Vielä törkeämmäksi Venäjän sopimusrikkomuksen tekee Venäjän puheet ydinaseiden käyttämisestä sekä Venäjän ydinasejoukkojen asettaminen valmiustilaan - ikään kuin venäläiset sylkisivät vielä päin ukrainalaisten kasvoja ensin heiltä ydinaseet huijattuaan.
Sopimuksien päälle Venäjä ei siis näytä ymmärtävän. Silloin venäläisten ymmärryksen tasoksi jää nähdäkseni vain voiman käyttäminen - kenellä sitä on (kuten vaikkapa 1900 ydinohjusta), ja kuinka hyvin sotatantereella tuota voimaa voidaan vastapuolelle näyttää ja käyttää uskottavalla tavalla.
(ei kauaa) Siviilitappioita pyritään viimeiseen asti välttämään.
