Susilapset

[Miina]

Vielä tästä erittäin mielenkiintoisesta aiheesta sen verran, että kun pienenä tyttönä luin ensimmäisen kerran tarinan Romuluksesta ja Remuksesta, niin minä todella uskoin sen olevan sanasta sanaan totta ja varsin ihmeissäni olin.

Remus ja Romulus olivat Rooman kaupungin myyttiset perustajat. He olivat sodanjumala Marsin ja Vestan papittaren Rhea Silvian (joka oli Alba Longan kuninkaan Numitorin tytär) lapsia.

Koska Vestan papittarien tuli olla neitsyitä, Rhea Silvia tuomittiin kuolemaan. Remus ja Romulus laskettiin korissa Tiber-jokeen ja heidät lähetettiin kuolemaan. Kori ajautui kuitenkin kuivalle maalle ja naarassusi pelasti pojat ja imetti heitä läheisessä Lupercal-luolassa. Myöhemmin Faustulus-paimen löysi pojat ja hän ryhtyi vaimonsa Acca Larentian kanssa kasvattamaan heidät voimakkaiksi nuorukaisiksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Romulus

[esmes-]

wikipediassa lukee että susilapsilla voi olla karvoitusta normaali-ihmistä enemmän, hyvä yönäkö, yöeläimen vuorokausirytmi ja herkistynyt hajuaisti. sen olen tiennyt, että esim. yönäköä voi itse harjoittaa paremmaksi ja etenkin ihmisillä joilta jokin aisti kokonaan puuttuu, muut aistit herkistyvät ja korvaavat tämän puuttuvan. lisäksi tuolla mainittiin, että susilapset voivat liikkua nopeammin neljällä jalalla kuin kahdella. ihan uskomattomalta kuulostaa tällainen villieläinten joukkoon sopeutuminen, että 6 miljoonan vuoden evoluution tulos ihan noin vaan yhdessä sukupolvessa taantuu (eikä pelkästään henkisesti vaan myös fyysisiltä ominaisuuksilta)
eikö me oikeasti ollakaan kahdella jalalla kulkevia karvattomia apinoita? onko liikkuminen, vuorokausirytmi ja karvoitus vaan kulttuurin tuotetta?

[Tatum]

Sitten on vielä tapaus Intiasta, Amala ja Kamala

Orpokotia pitänyt Joseph Singh löysi kaksi tyttöä, Amalan ja Kamalan Intiasta 1920-luvulla Midnaporen läheltä termiittikeosta susien kanssa. He olivat löydettäessä puolitoista- ja kahdeksanvuotiaita. Todennäköisesti he eivät olleet sisaruksia, vaan luultavasti sudet olivat löytäneet heidät eri aikoihin. Nuorempi Amala kuoli pian löytymisensä jälkeen, mutta vanhempi Kamala eli vielä kymmenen vuotta. Singh julkaisi myöhemmin päiväkirjan havainnoistaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Susilapsi

Nämä tytöt olivat kaikin puolin susimaisia. Liikkuivat suden lailla, söivät susien ruokaa (raakaa lihaa), ääntelivät susien lailla, olivat "yöeläimiä", koirat olivat mielekkäämpiä kuin ihmiset.

Myöhemminhän on myös arveltu että Amalan ja Kamalan tapaus oli huijausta. Joseph Singh halusi vain rahaa pitääkseen orpokotinsa joka oli taloudellisissa vaikeuksissa. On epäilty että tytöt olisivat olleet kehitysvammaisia lapsia jotka pastori lavasti susilapsiksi. Mutta itseäni kiehtoo enemmän tuo "alkuperäinen" tarina tytöistä jotka elivät susien kanssa. Ja siihen uskon siihen asti kunnes asia on todistettu valheeksi.

Outoa ajatella kuinka monta lasta tälläkin hetkellä asustaa susilapsen lailla..

[Miina]

Myöhemminhän on myös arveltu että Amalan ja Kamalan tapaus oli huijausta. Joseph Singh halusi vain rahaa pitääkseen orpokotinsa joka oli taloudellisissa vaikeuksissa.

Kyllä vain, näin itsekin muistelin. Ja eikö monia susilapsitapauksia muutenkin epäillä huijauksiksi.

Mikäs, vastahan Moskovassa oli jokin susipoika, vaarallinenkin, joka taisi olla huijausta. Meneekö nyt päin männikköä?

[Miina]

Tässä tuo äsken mainitsemani Moskovan susipoika:

Vaarallista "susipoikaa" etsitään Moskovassa
27.12.2007 13:50

Susien kanssa elänyt poika voi purra ja levittää viruksia.

Poika karkasi moskovalaiselta klinikalta jo ennen joulua ehdittyään viettää siellä vain vuorokauden. Hänet oli toimitettu sairaalaan Venäjän keskiosassa sijaitsevalta Kalugan alueelta, missä hän oli elänyt metsässä susilauman jäsenenä.

Paikalliset asukkaat löysivät pojan lehdistä ja risuista rakennetusta pesästä ja ilmoittivat asiasta viranomaisille. Poliisi nimesi pojan Lyokhaksi ja toimitti hänet Moskovaan.

- Hän oli likainen, nälkäinen ja näytti kokeneen kovia, poliisin tiedottaja kertoi brittiläiselle Daily Mail -lehdelle.

- Se oli uskomatonta. Hän ei reagoinut puheeseemme millään tavalla.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712 ... 3_ul.shtml

Täytyy nyt vielä löytää tarinan loppuratkaisu.

[sorsake]

Tulee nyt mieleen yksi psykoanalyytikko Bruno Bettelheimin essee, jonka joskus luin. Hän oli tarkastellut useita väitettyjä susilapsitapauksia (ainakin Intiassa, jossa niitä on ollut moniakin) ja oli sitä mieltä, että suurin osa on hylättyjä autistisia lapsia, jotka ovat löytöhetkellä olleet metsässä vain melko lyhyen aikaa. Äänteleminen ja käytös kun joissakin väitetyissä susilapsitapauksissa ovat kyllä karkeasti ottaen"eläimellisiä", mutteivät tarkemmin tarkasteltuna muistuta mitään oikean eläimen ääntelyä tai ole edes tarkoituksenmukaisia luonnossa elämiseen. Pääpiirteiltään he muistuttavat hyvinkin paljon autisteja.

Vaikka Bettelheim olisi oikeassakin, niin tuo ei tietenkään tarkoita etteikö jokusia oikeitakin susilapsia olisi olemassa, vaikka ei varmaankaan kovin montaa. Ja mielestäni esim. koiralauman adoptoimaksi joutuminen voisi olla ihan uskottavaa (kulkukoirat Moskovassa tuskin juurikaan tappavat syödäkseen, lapsiakaan), olettaen että "adoptio" ei ole tapahtunut ihan vauvaiässä.

[Bambinos]

ihan uskomattomalta kuulostaa tällainen villieläinten joukkoon sopeutuminen, että 6 miljoonan vuoden evoluution tulos ihan noin vaan yhdessä sukupolvessa taantuu (eikä pelkästään henkisesti vaan myös fyysisiltä ominaisuuksilta)

Hmm, mutta voi sen ajatella niinkin, että vain kehittyneet aivot kykenevät moiseen sopeutumiseen.

[Miina]

Höh. Mä en millään löydä nyt tuohon Moskovan susipojan juttuun loppuratkaisua.

[Nooruska]

Meillä oli psykologiankirjassa juttua näistä susilapsista ja esimerkkinä taisi olla tuo Amala & Kamala-tapaus. Hämärästi aloin muisteleen, että näille susilapsille oli ominaista masentuminen, kun ympäristö vaihtui. Kuoliko tämä Kamala siihen sitten? Kun muistelisin jotain tälläistä, lakkasi syömästä tjs. (olen pahoillani jos tästä oli tuolla jo puhetta, luin kaikki kommentit huolella, mutta aina voi erehtyä )

[Tuulitukka84]

Maitoasiasta: Koira-ja kissaeläinten maito on hyvinkin lähellä ihmisen maitoa, toisin kuin lehmänmaito. Taulukkokin aiheesta löytyisi kun vain muistaisin mistä

[Anouk]

Viidakkoon yhdeksäntoista vuotta sitten kadonnut tyttö löytyi
19.01.2007 17:47
Kambodzan viidakkoon yhdeksäntoista vuotta sitten kadonnut tyttö löytyi monien hämmästykseksi elossa. Hänet nähtiin viimeksi ihmisten ilmoilla paimentamassa puhveleita vuonna 1988.

Viidakossa aikuiseksi varttuneen naisen tunnisti kadonneeksi Rochom P¿ngieng -tyttärekseen poliisina työskentelevä isä Sal Lou.

Naisen jäljille päästiin ruokavarkauden kautta. Eräs kylänmies oli valittanut lounasruuan mystistä katoamista lähellä maatilaansa. Tärisevä ja riisinjyviä maasta syönyt nainen löydettiin pian Oyadaon alueelta.

Sal Lou tunnisti tyttärensä oikean käden arvesta.

Rochom P¿ngieng ei puhu mitään ymmärrettävää kieltä, ja hän kommunikoi lähinnä viittomalla. Ollessaan esimerkiksi nälkäinen hän taputtaa vatsaansa.

Jos nainen ei nuku, hän istuu ja tarkkailee ympäristöään. Sal Lou kertoi seuranneensa perheensä kanssa, kuinka Rochom P¿ngieng oli riisuunut vaatteensa ja ollut jo aikeissa palata viidakkoon.

Naisen tarinaa selvitetään nyt perinpohjin. Hänen katoamiseensa liittyy monia avoimia kysymyksiä.

Viranomaiset aikovat selvittää DNA-näyttein myös naisen sukulaisuutta vanhemmiksi ilmoittautuneisiin, kertoo tapausta tutkiva poliisipäällikkö Mao San.

(IS-CNN)


http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1304433

[Waja]

Otsikko ja aihepiiri on viimeisen päälle mediaseksikäs.

Oma mielipiteeni on että vauva/lapsi -oli autistinen tai ei- menehtyy metsään tai viidakkoon muutamassa päivässä.

Että nälkäinen susilauma ilahtuisi uudesta jäsenestä....Jep,jep.

[Lukija]

Joku kyseli aiemmin, mikseivät nämä lapset kehity myöhemmin. Lapsilla on ns. herkkyysikiä, ellei jotakin asiaa opi tietyssä iässä, se ei onnistu myöhemminkään.

Muistaakseni oli tutkittu että jollei lapsi opi puhumaan viimeistään n.10vuotiaana, ei hän opi ollenkaan.

[Valoviikate]

Nostanpa vanhan ketjun. Aihe on hyvin kiehtova, mutta täällä on jo pitkälti ilmaistu kaikki, mitä olisin voinut sanoa.
Blogikirjoitus Kaspar Hauserista, jossa tosin ei mitään mahtavan uutta.


Moskovalaisesta pojasta ei näemmä ole uutisoitu mitäänkarkaamisjutun jälkeen.
Onhan Venäjällä paljon metsää, mutta katoaako sinne silti niin helposti?
Tämän enkun kielisen uutisen poliisi on yrittänyt etsiä poikaa. Kuinka innokkaasti, sitä voimme kai vain arvailla.
Joku on kommentoinut tuonne:

I think I saw him run across I-95 late last night. I was scared.

Se, kuinka vakasti otettava tuo yleisövihje on, ei sekään ole selvää.

Miksi meille tuotetaan tällaisia pettymyksiä?

Näin videokuvaa eräästä erittäin koiramaisesta teinitytöstä, joka oli myös Venäjältä taikka sitten Unkarista - onko kellään tietoa asiasta?

Tältä sivustolta:

Susilapset

Susilapsilla (tai villilapsilla) tarkoitetaan lapsia, jotka ovat varhaisvuosinaan eläneet pitkän ajan ihmisyhteisön ulkopuolella tai hyvin niukassa kontaktissa muihin ihmisiin. Eristyneisyyden vuoksi heidän kehityksensä on jäänyt puutteelliseksi.

Lapsi on saattanut joutua luonnon armoille esim. vanhemman kuoleman, jonkin katastrofitilanteen tai heitteillejätön seurauksena. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, tapauskertomuksia tunnetaan muutamia kymmeniä. Villilapsi on onnistunut selviytymään luonnon tarjoamia suojia ja ravinnonlähteitä hyödyntäen. Muutamissa tapausselostuksissa kuvataan, että lapsesta on tullut jonkin eläinyhteisön, esimerkiksi susilauman, jäsen (tästä nimitys "susilapsi").

Ns. susilapsitapaukset ovat kiinnostaneet tutkijoita, koska ne paljastavat ihmisyhteisön ratkaisevan suuren merkityksen yksilön kehitykselle. Ihmisen älyn ja tunne-elämän kehitys edellyttää vuorovaikutusta toisiin ihmisiin. Pitkään eristyneenä kasvanut lapsi ei enää myöhemmin kehity normaaleihin vastavuoroisiin tunnekontakteihin, eristyneenä kasvaneilla lapsilla ei myöskään näytä olevan ihmiselle tyypillisiä seksuaalisia haluja.

Kehityksen suurin vajaus liittyy puheeseen ja kieleen. Villilapsilta puuttuu ihmiskieli, joka on viestinnän, ajattelun ja yksilön itsetietoisuuden ehto. Tapaukset ovat paljastaneet myös, että yksilön varhaisiin vuosiin liittyy kriittisiä kausia, esim. susilapsi ei enää myöhemmällä iällä kykene oppimaan kunnolla puhetta.


Tapauskertomukset

Victor

"Vuonna 1798 Etelä-Ranskan Averyonin kaupungin lähistöltä löydettiin 11-12-vuotias poika, joka eli villinä metsässä. Poika otettiin kiinni ja kuljetettiin Pariisiin, jossa hänet luovutettiin ... Jean Itardin hoivaan. Itard ryhtyi opettamaan poikaa osoittaakseen, ettei tämän jälkeenjääneisyys johtunut synnynnäisestä vajavuudesta vaan poikkeavasta ympäristöstä. ...

Itard antoi pojalle nimen Victor... Victor ei näyttänyt kuulevan ihmisääniä, musiikkia eikä edes hänen takanaan laukaistun pyssyn pamausta. Sen sijaan hän kuuli herkästi metsästä tuttuja ääniä kuten risujen rasahduksia. Victor piti peilikuvaansa toisena ihmisenä eikä erottanut esineitä niiden kuvista. Hän ei myöskään osannut normaalilapsen tapaan jäljitellä mallia.

Monien vaikeuksien ja karkausyritysten jälkeen Victor kuitenkin sopeutui vähitellen elämään Itardin kotona. Kiintyminen Itardin taloudenhoitajaan toimi pitkään hänen psyykkisenä ja sosiaalisena napanuoranaan. Victor oppi kävelemään pystyasennossa ja hänen keskittymiskykynsä parani sosiaalistumisen myötä. Victor oppi myös muutamien sanojen merkityksen ja osasi ilmaista tarpeitaan yksinkertaisella kirjoituksella. Victor kuoli 40-vuotiaana. Francois Truffautn elokuva "Kesytön" kertoo hänen tarinansa."

(Vuorinen & Tuunala, Psykologian perusteet, Kehittyvä ihminen, Otava.)


Kamala ja Amala

Länsi-Intiassa Midnaporen lähistöltä löydettiin vuonna 1920 luolasta susiyhteisössä elävät tyttölapset, joille annettiin nimet Kamala ja Amala. Lasten löytäjä oli orpokodin työntekijä Joseph Singh. Kamala oli noin 8-vuotias ja Amala noin 2-vuotias. Amala kuoli pian ihmisyhteisöön ottamisen jälkeen. Kamala eli orpokodissa vuoteen 1929 asti, jolloin kuoli lavantautiin.

Singhin päiväkirjojen perusteella on esitetty, että molemmat lapset olivat omaksuneet susiyhteisölle tyypillisiä käyttäytymistapoja: he liikkuivat nelin kontin, elivät vilkkaammin öiseen aikaan, ilmaisivat itseään murisemalla ja söivät raakaa lihaa. Lasten aistit olivat erityislaatuisesti kehittyneet: he kuulivat ja haistoivat erittäin tarkasti. Kamala kykeni erottamaan 50 m päästä raa'an lihan hajun. Lapset inhosivat vaatteiden käyttöä, eikä heillä löytöhetkellä näyttänyt olevan paljoakaan muita inhimillisiä tunteita kuin pelko. Kamala oppi ihmisyhteisön jäsenenä vain noin 40 sanaa.

Amala ja Kamala lepäävät toisiinsa kietoutuneina


Rouva Singh syöttää Kamalaa


Kamala juomassa

Miina mainitsi Singhin kirjoittaneen jonkin kirjan Amalasta ja Kamalasta. Minkähän niminen lienee? (Vaikka sitä ei ihan varmasti olekaan suomennettu.)

Osassa tapauksissa missä nämä susilapset ovat eläneet eläinten kanssa ihan viidakossa ja poissa ihmisten luota, on ollut juttua että kyseiset lapset eivät ole selvinneet kun heidät on viety pois tutusta ympäristöstä. Mutta ihmiset ovat tunnetusti ahneita ja vievät nämä lapset ennemmin mukanaan ( ja saavat mahdollisesti rahaa ja kunniaa ) kuin jättävät ne sinne minne ns. "kuuluvat". Etenkin jos lapsi on hyväkuntoinen ja täysin sopeutunut esim. susilaumaan on minusta parempi ettei lasta ikinä löydettäisi.. Toiset sopeutuvat ihmisten luokse, mutta toiset eivät.

Olikohan tuossakaan mitään järkeä. Ottakaa kantaa !

Ajatelkaapa ihmiset jos teidät otettaisiin tutusta ja turvallisesta ympäristöstänne aivan uuteen maailmaan, jossa vallitsisi säännöt, joita ette ymmärrä ja teiltä alettaisiin vaatia asioita, joissa ette näe järkeä ja teidät erotettaisiin kaikista läheisistänne...
En sano, että susilapset pitäisi välttämättä jättää metsän siimekseen, mutta se on hyvin surullista, jos heiltä täysin riistetään mahdollisuus säästää pala omasta maailmastaan. Vaikka vuosia koirien tai kanojen keskellä kasvanut olio ei olisikaan koira tai kana, ei siitä ihan ihmistäkään saa.

[piski]

Itse olen nähnyt 80-luvun alussa naisen, jota sisarensa kanssa oli lapsesta lähtien ruokittu lehmän karsinaan. Tyttöjen isä ei ollut huolinut heitä pirttiin, ja äiti ruokki heitä suurinpiirtein salaa. Tämä oli tapahtunut suomalaisella maaseudulla joskus sotien jälkeen, valitettavasti yksityiskohdat eivät itsestäni silloin tuntuneet tärkeiltä tai jääneet mieleen. Toinen sisarus oli kuollut, toinen oli pitkäaikaispotilaana psykiatrisessa sairaalassa (tuohon aikaan valtionosuusjärjestelmä oli tosin erilainen ja mielisairaaloissa hoidettiin myös liikuntakyvyttömiä vanhuksia, kehitysvammaisia ym. muita sinne kuulumattomia). Saattoi olla niin, että tyttö löydettiin vasta äidin kuoltua, minusta hän oli iältään n. 40-50 vuotta, mutta arvioni voi heittää.

Sen muistan, että nainen liikkui kyykyssä kävelemällä ja äänteli, ei puhunut. Pystyasentoon hänet sai eräänlaisen kävelytelineen avulla, ja joitakin askelia hän myös käveli.

Mä olen kuullut samasta tapauksesta! Harmi kun en onnistunut löytämään tästä mitään lisäinfoo netistä.. Kuulemma tästä on lehdissäkin ollut aikoinaan. En itekään muista tarinaa oikein kunnolla, joten hyvin mahdollista et sisältää myös väärää tietoa, tietääkö kukaan tästä lisää?? Mut jotenkin näin oon ite kuullu tästä: perheellä ois ollu vanhempia lapsia jotka eli ihan normaalisti sisällä talossa mutta tämä lapsi olis ollut jotenkin kehitysvammainen ja vanhemmat hävenneet niin että teljenneet navettaan jo pienenä. Ja äiti ruokkinut samalla kun käy lypsyllä ja siinä ne kontaktit ihmisiin ja ulkomaiilmaan ois ollukin.. Eli ei osannut puhua tai liikkua kunnolla mutta ymmärsi puhetta, ja oisko ollut niin että oli jonkun verran fysioterapiassa kuntoutunutkin. Muistan että olis siis yksin ollut teljettynä tuolla ja muut sisarukset asuivat talossa, mut en sano varmaks mitään.. Ja tosiaan ois löytynyt vanhempien kuoltua sieltä navetasta, noin 50-vuotiaana.

Aika rankkaa. Ymmärrän että joskus aikoinaan ainakin ei-terveen lapsen syntymä oli oikeasti iso häpeä ym, ja saattoi olla myös taloudellisesti liian iso rasite. Eikä maaseudulla välttämättä pystynyt antamaan lasta adoptioon? Mutta mun mielestä se ois jotenkin inhimillisempää vaikka jopa tappaa se oma lapsi kuin kituuttaa hengissä noin, ja vielä monta vuosikymmentä. Huh!