Vastaamon keissi on osaltaan ollut pontimena terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, mutta parhaillaan somessa ja mediassa pyörivästä terapiatakuukeskustelusta päätellen monet mielenterveyssektorilla toimivat ammattilaiset ja poliitikot ovat tyystin unohtaneet sen tosiasian, miten pahasti omavalvonta petti Vastaamon kohdalla.
En tiedä, minkä verran terapia-alan omavalvontaongelmat ja pula pätevistä psykoterapeuteista ovat vaikuttaneet siihen, että hallitus on päättänyt asiantuntijoita kuullen, että terveyskeskusten hoitotakuu riittää nyt, eikä siihen sisällytetä terapiatakuuta. Oletukseni on, että kansalaiset voivat luottaa nyt siihen, että tällä hetkellä potilaiden näkökulmasta tämä hallituksen tekemä ratkaisu terapiatakuu-asiassa on potilasturvallinen ratkaisu.
Vihreät on hallituspuolueena ollut päättämässä hoitotakuun sisällöstä, joten on erikoista, että
Vihreät – De Gröna on twiitannut 27.5.2022 pettymystään siitä, ”ettei hoitotakuun käsittelyssä löydetty tahtoa saattaa terapiatakuu kunnialla maaliin.” Puolue kokee myös tarvetta uhkakuvien maalailuun. ”Yksikin itsemurha on liikaa”, twiitissä julistetaan ja vaaditaan, että ”terapiatakuu on vietävä kunniallisesti loppuun”.
Hmm. Tahtovatko vihreät uskotella kansalaisille ja ties keille, että terapiatakuu toimisi myös hengenpelastajatakuuna. Aikamoista ymmärtämättömyyttä vihreiltä ja silmien sulkemista tiedossa olevilta terapia-alan ongelmilta, uhkakuvilla pelottelu ei ole kunniaksi vihreille. Terapiatakuu tässä tilanteessa ei takaisi vielä yhtään mitään muuta varmaa kuin potilaita kaikille kynnelle kykeneville terapeuteille. Ehkä jopa niillekin terapeuteille, joiden omavalvonta on kelvotonta, tai jotka eivät ole Valviran laillistamia, ainakaan niin että tiedot ovat JulkiTerhikissä.
Vihreiden terapiatakuu-twiitissä on linkki
blogiin, jossa kansanedustajat Noora Koponen ja Sofia Virta kirjoittavat:
- Terapiatakuun yhtenä tarkoituksena on saada siirrettyä mielenterveyden painopiste erikoissairaanhoidoista perusterveydenhuoltoon ja lisätä hoidon oikea-aikaisuutta.
- Nyt annettu hallituksen esitys on kuitenkin vesitetty tältä osin, sillä lyhytpsykoterapiat jäävät esityksen ulkopuolelle.
- Kun puhumme “muusta psykososiaalisesta tuesta” on todellisuus se, että tällaisten palveluiden laatua on vaikea, ellei mahdoton, valvoa.
==>Tätäkö Koponen ja Virta pitävät suurimpana epäkohtana hallituksen esityksessä, että heidän mielestään psykososiaalisten tukipalveluiden ”laatua on vaikea, ellei mahdoton, valvoa”, ja että ”lyhytpsykoterapiat jäävät esityksen ulkopuolelle”. Onkohan Koposella ja Virralla tutkimustietoakin siitä, että lyhytpsykoterapioiden kohdalla ei olisi tilanne se, että ”laatua on vaikea, ellei mahdoton, valvoa”?
Kansanedustaja Virta on valmistunut ratkaisukeskeisestä psykoterapiakoulutuksesta, lukee
Wikipediassa, ja Aamuset-lehden
jutussa (27.5.2022) hän kertoo terapeutin kokemuksistaan mielenterveyskriisiksi nimeämässään tilanteessa: "Terapeuttina olen nähnyt tilanteen vakavuuden omin silmin. Jos halutaan osoittaa, että mielenterveyskriisi otetaan tosissaan, on löydyttävä konkreettisia tekoja ja tässä olisi ollut loistava paikka edistää mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Meillä ei ole varaa pitkittää jo entisestään pitkää mielenterveysvelkaa."
En vähättele kansanedustaja Virran huolia, mutta Virran soisi olevan huolissaan myös siitä, että alansa sisällä ei keskustella avoimesti terapeuttien tekemistä virheistä ja omavalvonnan puutteista.
Ymmärrän oikein hyvin, miksi terveydenhuollon asiantuntijat eivät pidä viisaana ratkaisuna sitä, että laitetaan kaikki paukut terapiatakuuseen tilanteessa jossa tiedetään, että
erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on tullut esiin, että suurelle osalle keskusteluhoito ei ole oikea lähestymistapa.
Suomen perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.