Gustafssonin vammat

[Sariola]

VIELÄ KADONNEISTA RÖNTGENKUVISTA:

CJS
Vähänniinkuharrastaja


Liittynyt: 25 Hei 2007
Viestejä: 235

Lähetetty: Pe Jou 28, 2007 11:02 pm Viestin aihe:

--------------------------------------------------------------------------------

awa kirjoitti:
Onko Gustafssonin tapauksessa nuo tiedot hävinneet molemmista kansioista ? Ja oliko rtg-kuvien lausunnot mikrofilmattu ennen kuvien hävittämistä ?


Röntgenkuvia ei ole, mutta lääkärin muistiinpanot ovat tallella. Oikeuden dokumenteista ei selviä missä muodossa ja missä näitä tietoja on säilytetty, mutta tallella ovat jokatapauksessa.

Osittaisen suppeutensa ja osittaisen tulkinnanvaraisuutensa vuoksi ne ovat kuitenkin hieman ongelmallisia eivätkä korvaa kuvia.

=====================================

Siis röntgenkuvat on hävitetty laillisesti määräajan jälkeen. Ne ovat siis "kadonneet" eivätkä ole käytettävissä. Sensijaan röntgenlääkärin lausunto on säilynyt ja käytettävissä. Lausunto on kuitenkin suppeahko ja osaksi tulkinnanvarainen. Mutta totuus on, että kuvia ei enää ole käytettävissä. Se tiedetään, että röntgenlääkäri on merkinnyt lausuntoonsa "kallonpohjan murtuma".

[Mariacka]

Mutta totuus on, että kuvia ei enää ole käytettävissä.

Kyllä minä sen tiesin.
Kyseisistä kuvista olisi parhaimmillaan näkynyt kasvojen luiden murtumien lisäksi kallonpohjanmurtuma. Sikäli, jos ne enää 40 vuoden jälkeen olisivat olleet teknisesti tulkittavissa.

[Sariola]

Otetaan tuosta Öhmanin lausunnosta yksi kohta:

..... On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen auheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamenetelmissä. .....

*Ilmaus "on epätodennäköistä" tarkoittaa että on kyllä mahdollista. Sensijaan Öhman on sitä mieltä, että aivoruhjepesäke olisi pitänyt näkyä vielä v. 2004 kuvauksissa. Se on nimenomaan hänen mielipiteensä.

*Öhmanin mukaan diffuusi aivovamma on mahdollinen, samoin tapahtumaa seurannut tajuttomuus ja toimintakyvyttömyys, mutta muistiaukon pitäisi olla lyhyempi kuin 4 päivää. Sekin on hänen näkemyksensä.

*Näin arvailemalla Öhmanilla on hieman erilainen kuva diagnoosista kuin Tenovuolla tai diagnoosin kirjoittaneella lääkärillä. Sekin on hänen oma näkemyksensä. Itse tähän rikosasiaan tuollaisella muunnoksella ei juurikaan ole vaikutusta. Sillä ei ratkaistaisi itse pääasiaa.

*Oikeuskin totesi, että on epäilty diagnoosin paikkansapitävyyttä, mutta se ei johtanut mihinkään radikaaleihin toimiin. Tenovuo suositteli annetun diagnoosin hyväksymistä. Sen ovat antaneet lääkärit, jotka ovat käytännössä hoitaneet potilasta. Sellaista diagnoosia ei pienet epäilyt heilauta, eikä sillä olisi ratkaisevaa merkitystä rikoksen selvityksen kannalta muutenkaan.

*Tenovuo itse käytti aina tässä termiä aivovamma, joka tietysti on oikea, olkoonpa aivovamman tarkka laji mikä tahansa. Alkuperäistä diagnoosia on turha muuttaa, eikä siihen ole riittävästi perusteitakaan.

[Mariacka]

*Ilmaus "on epätodennäköistä" tarkoittaa että on kyllä mahdollista. Sensijaan Öhman on sitä mieltä, että aivoruhjepesäke olisi pitänyt näkyä vielä v. 2004 kuvauksissa. Se on nimenomaan hänen mielipiteensä.

Epätodennäköisyys tarkoittaa, että tuskin mahdollista. Oikeuteen ei kutsuta asiantuntijoita kertomaan mielipiteitään vaan faktatietoa. Siitähän asiantuntijan tunnistaa. Asia on myös tarkistettavissa kirjallisuudesta, kuten olen kertonut.

*Oikeuskin totesi, että on epäilty diagnoosin paikkansapitävyyttä, mutta se ei johtanut mihinkään radikaaleihin toimiin. Tenovuo suositteli annetun diagnoosin hyväksymistä. Sen ovat antaneet lääkärit, jotka ovat käytännössä hoitaneet potilasta. Sellaista diagnoosia ei pienet epäilyt heilauta, eikä sillä olisi ratkaisevaa merkitystä rikoksen selvityksen kannalta muutenkaan.

*Tenovuo itse käytti aina tässä termiä aivovamma, joka tietysti on oikea, olkoonpa aivovamman tarkka laji mikä tahansa. Alkuperäistä diagnoosia on turha muuttaa, eikä siihen ole riittävästi perusteitakaan.

Edes lääkärit eivät muuta toistensa diagnooseja, kirjoittavat korkeintaan uuden toisella hoitokerralla. Myöskään Espoon käräjäoikeudessa ei muuteta diagnooseja.

[awa]

*Öhmanin mukaan diffuusi aivovamma on mahdollinen, samoin tapahtumaa seurannut tajuttomuus ja toimintakyvyttömyys, mutta muistiaukon pitäisi olla lyhyempi kuin 4 päivää. Sekin on hänen näkemyksensä.

Niin, ja Öhman oli sitä mieltä, että aivoruhjetasoinen vamma on epätodennäköinen, koska aivoselkäydinnesteessä ei ollut verta.

No, mitäpä Vastaajan lausunnossa (s.29) tähän Öhmanin näkemykseen, ikäänkuin vastataan. Siellä esitetään tämä näkemys, asiantuntija Tenovuolle kysymyksen muodossa, "voiko ihmisellä olla aivovamma ilman, että selkäydinnesteessä olisi verta ?" Ja tähän, näin muotoiltuun aivovammakyselyyn, Tenovuon on taas helppo vastata, että " kyllä voi olla aivovamma vaikka selkäydinpunktiossa ei verta olisikaan.. jne".(vapaasti lainttuna, ulkomuistista)

Eli Tenovuo ikäänkuin kumoaa Öhmanin väitteen, mutta itseasiassa vastaa aivan toiseen kysymykseen, kuin mistä Öhman antoi lausumansa. Ovelaa eikö totta, ja tuohon säälittävään "aivovamma" liirumlaarumiin oikeuskin sitten retkahti. Höh..

[Sariola]

*Öhmanin mukaan diffuusi aivovamma on mahdollinen, samoin tapahtumaa seurannut tajuttomuus ja toimintakyvyttömyys, mutta muistiaukon pitäisi olla lyhyempi kuin 4 päivää. Sekin on hänen näkemyksensä.

Niin, ja Öhman oli sitä mieltä, että aivoruhjetasoinen vamma on epätodennäköinen, koska aivoselkäydinnesteessä ei ollut verta.

Niin sanoi. Minä olen edelleen sitä mieltä, että tuo ilmaus "on epätodennäköinen", jättää edelleen pienen mahdollisuuden, että se toinenkin vaihtoehto voi toteutua.

Aivoruhjeitakin on hyvin erilaisia, suuria ja pieniä, kaikki eivät ole samanlaisia. Saattaa olla olemassa sellaisiakin tapauksia, joissa on vaikea sijoittaa oikeaan kategoriaan, esim. "aivoruhje" tai "diffuusi aivovamma". Minä olen tämän ohittanut ja sanonut aina "aivovamma". Minun asiantuntemukseni ei yllä alkuunkaan sinne aivovammojen eri tyyppeihin. Senvuoksi hyväksyn Tenovuon ilmaisun "keskivaikea aivovamma" ja aikalaislääkärin diagnoosin "aivoruhje". Minulle molemmat ovat yhtä hyviä, vaikka itse sanon aina "aivovamma".

Huomaan kyllä mitä awa ajaa takaa. Eli aivoruhje olisi kovin erilainen kuin aivovamma. Minä en ole siitä kovin vakuuttunut, joissakin tapauksissa ero voi olla hyvinkin pieni.

[Sariola]

Epätodennäköisyys tarkoittaa, että tuskin mahdollista. Oikeuteen ei kutsuta asiantuntijoita kertomaan mielipiteitään vaan faktatietoa. Siitähän asiantuntijan tunnistaa. Asia on myös tarkistettavissa kirjallisuudesta, kuten olen kertonut.

Löytyy Internetistäkin tietoa tästä asiasta. Vakuutusoikeudenkäynneissä asiakkaiden ja vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärit esittävät toisilleen täysin vastakkaisiakin mielipiteitä (faktoja Mariackan mukaan). Tästä voidaankin päätellä, että oikeuteen kutsutaan lääkäriasiantuntijoita kertomaan faktatietoja, mutta kertovatkin siellä aivan vapaasti omia mielipiteitään ja nuo mielipiteet voivat olla samasta asiastakin täysin vastakkaiset, riippuen siitä, kummalla puolella asiantuntija on. Tämänkin voi tarkistaa kirjallisuudesta! Hmm.

Esim.

http://www.kko.fi/32865.htm

[Mariacka]

Löytyy Internetistäkin tietoa tästä asiasta. Vakuutusoikeudenkäynneissä asiakkaiden ja vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärit esittävät toisilleen täysin vastakkaisiakin mielipiteitä (faktoja Mariackan mukaan). Tästä voidaankin päätellä, että oikeuteen kutsutaan lääkäriasiantuntijoita kertomaan faktatietoja, mutta kertovatkin siellä aivan vapaasti omia mielipiteitään ja nuo mielipiteet voivat olla samasta asiastakin täysin vastakkaiset, riippuen siitä, kummalla puolella asiantuntija on. Tämänkin voi tarkistaa kirjallisuudesta! Hmm.

Asiantuntijoiden mielipiteet perustuvat tutkimukseen ja kliiniseen kokemukseen. Ne eivät ole mutua, kuten annoit ymmärtää. Kaikilla tieteenaloilla on toki omat, eriävätkin koulukuntansa, ja aina niiden näkemykset eivät ole epäitsekkäitä ja yleistä hyvää tavoittelevia, kuten mm. vakuutusoikeudenkäynneissä tai tutkimusapurahaskandaaleissa on saatu nähdä.

Tutkimuksissa on usein ristiriitaista tietoa, ainoastaan meta-analyysien ajatellaan olevan nykyään lähellä luotettavaa ja objektiivista tietoa. Maallikko (ja tähän voidaan laskea aivan hyvin myös oikeuden jäsenet) hämääntyy usein kun on puhe tuntemattomasta terminologiasta ja sillä kikkailusta, kuten awa asiaa havainnollisti.

Editoitu kursivoitu termi oikeammaksi.

[Matlock]

En ole radiologi, mutta opiskellut kuvien tulkintaa aika paljon ja sanoisin, että tulkinta on hyvin subjektiivista. Kaksi eri radiologia voi antaa aivan erilaiset diagnoosit. Täysin päättömiinkin lausuntoihin (esim. "leikkauksen jälkitila" selästä, mitä ei ole ikinä leikattu) olen hoitotyössä törmännyt.

Tämä kiista on taas yksi sellainen, mitä ei pystytä likimainkaan varmasti selvittämään kummankaan osapuolen hyväksi.

[awa]

Niin, nämä Gustafssonin vammat on hyvin tiedossa ja ne on pystytty nykykuvantamisella todistamaan. Mutta mitään epämääräisiä löydöksiä siellä ei esiinny, vaikka Sariola niitä pontevasti kuvittelee olleenkin.

Tenovuokin lausunnoissaan joutuu välillä todistelemaan verenvuodon puolesta (varjostuma voidaan tulkita toisinkin, verenvuodon "jäkitila" ) ja välillä verenvuotoa vastaan (voi olla aivovamma ilman vuotoakin), eli neurologi Ollin lausunnot ja arviot pyörivät kuin tuuliviiri ilman, ilman että ne liittyy Gustafssoniin millään tavalla. Kunhan nyt jotekin yrittää selittää näkemyksiään mutta mitää johdonmukaisuutta niissä ei tapaukseen liittyen ole.

[Sariola]

Asiantuntijoiden mielipiteet perustuvat tutkimukseen ja kliiniseen kokemukseen. Ne eivät ole mutua, kuten annoit ymmärtää. ..... .

En minä mistään mu-tusta puhunut, enkä antanut edes ymmärtää.

Lääkäriasiantuntijat esittävät oikeudessa pääasiassa nimenomaan OMIA MIELIPITEITÄÄN, eikä suinkaan faktatietoja. Tärkeitä ovat juuri heidän mielipiteensä, ne voivat kyllä perustua mm. faktoihin. Siinä ohessa he voivat tietysti kertoa myös mihin faktoihin heidän mielipiteensä perustuu. Mutta kyllä ne mielipiteet voivat perustua muuhunkin kuin faktoihin - lääkärikin on ihminen. Joissakin tapauksissa rahallakin voi olla taivaallinen voima. Tunteillakin voi olla osuutensa. Valitettavasti.

[Mariacka]

Mutta kyllä ne mielipiteet voivat perustua muuhunkin kuin faktoihin - lääkärikin on ihminen. Joissakin tapauksissa rahallakin voi olla taivaallinen voima. Tunteillakin voi olla osuutensa. Valitettavasti.

No näinhan juuri pääsin sanomasta. Edes 60-luvun lääkärit sen kummemmin Töölössä kuin Kirurgissa eivät olleet ihmistä kummempia.

[Sariola]

ENSIN:

..... Oikeuteen ei kutsuta asiantuntijoita kertomaan mielipiteitään vaan faktatietoa. Siitähän asiantuntijan tunnistaa. ......

JA SITTEN:

Mutta kyllä ne mielipiteet voivat perustua muuhunkin kuin faktoihin - lääkärikin on ihminen. Joissakin tapauksissa rahallakin voi olla taivaallinen voima. Tunteillakin voi olla osuutensa. Valitettavasti.

No näinhan juuri pääsin sanomasta. Edes 60-luvun lääkärit sen kummemmin Töölössä kuin Kirurgissa eivät olleet ihmistä kummempia.

Tosi on. Mielipiteitä ne lääkäritkin esittävät myös todistaessaan oikeudessa! Sattuu joskus niinkin, että mielipide ei osu yksiin totuuden kanssa. Vakuutusoikeudenkäynnit on hyvä esimerkki.

[Mariacka]

Tarkkaavainen lukija varmasti huomasi, että korostin tuota lääkärien ihmisyyttä sen ymmärrettävine (virhe) sekä ei-ymmärrettävine piirteineen (ahneus, vallanhalu jne.). Erehtymätöntä ihmistä ei ole. Ei ollut edes 60-luvulla.

Sen sijaan väite, että asiantuntijat kutsutaan oikeuteen kertomaan omia, tosiasioihin perustumattomia mielipiteitään, on virheellinen. Asiantuntijoilla voi toki olla toisistaan poikkeavia tulkintoja, mikä myös on tässä ketjussa esitetty.

Bodomin tapauksessa on helppo huomata, miten puolustus ohjaa maallikko-oikeutta harhaan termeillä kikkaillen. Vaikka nimim. Sariola väittää, ettei terminologialla ole väliä, niin kyllä sillä eksakteissa tieteissä on. Mistä puolustuksen lausuma on erittäin hyvä esimerkki. (Jossain toisessa kulttuurissa voitaisiin kiistää lapsen kuolema kyykäärmeen myrkystä, sillä kaikki käärmeethän eivät ole myrkyllisiä.)

[Sariola]

.....
Bodomin tapauksessa on helppo huomata, miten puolustus ohjaa maallikko-oikeutta harhaan termeillä kikkaillen.
...

Mutta hyvät lakiasiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että Espoon käräjäoikeus teki aivan oikean ratkaisun. Muuta mahdollisuutta ei ollut. Siis mahdollinen "harhaanjohtaminen" ei vaikuttanut mitenkään tulokseen.

Taisi olla ainakin Santavuori, joka kritisoi oikeuden päätöstä, mutta yleensä sitä pidettiin aivan oikeana. Kun ei ollut todisteita, niin ei ollut todisteita. Tuli vastaan umpiperä. Syyttäjän korttitalo hajosi. Kaikkein noloin tilanne syyttäjän kannalta oli silloin, kun KRP:n oman veritutkintaryhmän vetäjä totesi oikeudessa, että "mikään heidän tutkimuksissaan ei viittaa suoraan, eikä edes epäsuorasti NG:n syyllisyyteen".

Olihan se dramaattinen lausunto...