Sarjamurhaajat maailmassa

[Arlene]

No nyt tuli mieleen pari esimerkkia "kultapossumurhaajista": ne kuuluisat miljonäärienpojat Leopold ja Loeb, jota halusivat tehdä täydellisen rikoksen. Onnistuivat kuitenkin tappamaan vain yhden, kun se ei ollutkaan täydellinen. Mitä tuosta tapauksesta olen lukenut niin ehkä heillä olisi psyykkisesti ollut potentiaalia tappaa useampiakin. Jotain seksuaalistakin asiaan liittyi, mutta en muista kohdistuiko se varsinaisesti uhriin.

Miten onnellinen lapsuus pojilla oli, sitä en tiedä. Mutta ökyrikkaita olivat.

Niin mäkin ymmärsin, että Amerikan Psykon ei kait ole tarkoituskaan ensisijaisesti olla realistinen kuvaus sarjamurhaajasta.

Minäkin ajattelin näitä kahta, mutta kun eivät olleet sarjamurhaajia, niin en sitten kirjoittanut mitään. Olen joskus ajatellut aloittaa näistä ketjun, mutta kiinnostaisiko se ketään..
Leopold oli seksuaalisen hyväksikäytön uhri lapsena, Loeb koki vanhempiensa lyövän häntä laimin ja pitävän kovaa kuria.

[sorsake]

Noi pojathan ovat äärimmäisen kiinnostava tapaus. Siitä kertonee sekin, että heistä on tehty leffoja jne. Kerrankin (tosielämässä aika harvinainen) sliipattu huippuälykäs murhaajatyyppi.

Minä en ole koskaan lukenut mitään kovin kummoista poikien lapsuudesta (siis koska en ole ylipäänsäkään kyseisen tapauksen asiantuntija), se ainakin kiinnostaisi. Ilmeisesti opiskelukaan ei sitten riittänyt heille virikkeeksi, vaikka siihen tarjottiin kaikki mahdollisuudet.

[raippa]

Elmer Wayne Henleyn voisi luokitella noihin "high IQ" murhaajiin ja omien sanojensa mukaan hän myös eli hyvin onnellisen ja normaalin lapsuuden. Teini-iässä hän tutustui Dean Corlliin, kolmekymppiseen karkkikaupan omistajaan, ja yhdessä toisen teinin, David Brooksin, kanssa he kutsuivat parin vuoden ajan ikätovereitaan Deanin juhliin imppaamaan ja ryyppäämään. Juhlien päätteeksi Corll raiskasi kutsutut pojat ja ketä milloinkin kolmikosta murhasi uhrin. Suuren osan ruumiista he hautasivat rannalle. Uhreja oli kaikkiaan vajaa 30 ja koko tapaus paljastui kun eräänä iltana Henley oli ampunut häntä uhkailleen Corllin. Henley oli tuonut juhliin mukanaan tyttöystävänsä ja fanaattisena fägärinä tunnettu Corll ei sitä hyvällä katsonut vaan kaivoi puukon esiin. Henley oli tuolloin 17-vuotias.

Brooks ja Henley ovat jälkeenpäin syyttäneet toisiaan aktiivisemmaksi apuriksi, mutta yleisen käsityksen mukaan nimenomaan Henley tappoi enemmän ja nautti tuttujen poikien kiduttamisesta.

Killing of America dokumentissa on tästä(kin) juttua ja kuvamatskua, mm Henleyn haastattelua heti Corllin tapon jälkeen.

[Katsa]

John Wayne Gacy
Kutsumanimi: Killer Clown Uhreja: 33 Ajanjakso: 1978-1980 Muuta: Teloitettu 1992.

Sen verran korjausta, että Gacyn tekoset ajoittuivat vuosille 1972-1978.
Viimeiseksi uhriksi jäi 15-vuotias Robert Piest joulukuussa 1978.
Gacyn jäljiltä jäi myös 9 ruumista, joita ei koskaan pystytty tunnistamaan. Niinkin myöhään kuin kesäkuussa 2007 heistä sitten tunnistettiin yksi; Nebraskalainen Timothy McCoy. Hänen otaksutaan olleen Gacyn ensimmäinen uhri.

Mulla on kesken Terry Sullivanin & Peter Maikenin kirja Killer Clown: The John Wayne Gacy Murders.
Melkoista juttua kaikin puolin. Katsotaan kunhan saan sen luettua, josko saisi jotakin kirjoitettua tapauksesta myös tänne. Gacy on toiminut melkoisen röyhkeästi, ihme ettei hän jäänyt aikaisemmin kiinni.

[esmes-]

liikemies psykopaateista: robert hare on kirjoittanut paljon näistä. psykopaatin kriteerit täyttävä ihminen selviää bisnesmaailmassa paremmin kuin hyvin: osaa manipuloida muita ja laskelmoida, on keskivertoa älykkäämpi, ei pode huonoa omaatuntoa. haren mukaan korkeissa viroissa voi istua paljonkin psykopaatteja, mutta psykoistakaan kaikki eivät tapa tai ryhdy sarjamurhaajiksi. hare sanoo että noin 1/1000 usan kansalaisesta on psykopaattisia taipumuksia. tästä kun nopeasti laskee niin vain pieni prosentti psykopaateista lopulta päätyy sarjamurhaajiksi.

ellisin kirjaa aloin lukea jokunen päivä sitten, mutta kesken jäi. pitäisi keskittyä kunnolla sen lukemiseen. muistelisin että kirjaa on jossain mainostettu "yhdeksi parhaista realistisista kuvauksista psykopaateista". itse en ole vielä niin pitkällä että osaisin arvioida. robert harea olen jonkin verran lukenut ja siltä pohjalta kyllä kiinnostaa lukea myös ellisin amerikan psyko.

[sorsake]

Se voi olla realistinen kuvaus psykopaatin ajatusmaailmasta (miten hän näkee kaikki muut ihmiset hyvin latteasti ilman mitään tunteita, ja yleensä typerinä), mutta ei se muistikuvani mukaan murhaajatarinana ole erityisen ansiokas. Mikään trillerihän se ei ole.

Hare on muistaakseni nimenomaan sanonut, että psykopatia itsessään on myötäsyntyistä, mutta näyttäisi olevan niin että väkivaltaisten taipumusten syntymikseksi vaaditaan ainakin useimmiten myös oppimista lapsuuden kokemuksista. Tappava cocktail on siis psykopaattilapsi, jota hakataan ja raiskataan. Omantunnon puute sinänsä ei johda siihen, että nauttii tappamisesta ja kiduttamisesta (mutta varmaankin tavallinen psykopaattikin tappaa keskivertoihmistä helpommin tilanteessa, jossa se on "tarpeellista" tai hyödyllistä).

[raippa]

^ Niin, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi henkilön psykopaatiksi kehittymiseen vaikuttaa myös perimä/biologia. Mulla on VHS:llä pari psykopaattidokumenttia, joissa havainnollistettiin hyvin heidän aivojen rakenteellista erilaisuutta, mutta rikkinäisillä videoilla ei voi tsekata mitä kaikkea siinä oli. Tosin tutkijat ovat tästä sitä ja tätä mieltä, eikä täyttä varmuutta erojen paikkaanpitävyydestä ole saatu. Sehän vasta helppoa olisi kun vain kuvattaisiin vauvojen aivot ja lyötäisiin leima jokaisen synnynnäisen psykopaatin otsaan.

Itse pidän Amerikan psykoa oikein onnistuneena teoksena. Kylmä ja brutaali kuvaus vastenmielisestä, mutta samalla kiehtovasta, elämäntyylistä sarjamurhaajan silmin. Nippelitietona mainittakoon, että feministit saivat kamalat sätkyt kirjasta (vaikka Bateman silpoo ja murhaa myös miehiä, lapsia sekä eläimiä) ja oli se shokki myös monille Ellisin kultturelleille ja hienoperseisille faneille.

[sorsake]

En nyt enaa muista teosta niin hyvin (on siita vuosia kun sen luin), ehka mielipiteeni perustuu melko hatariin mielikuviin. Kiinnostava se kylla oli, mutta varsinaisissa rikosromaaneissa haen kylla vahan muuta (myos teknista tarkkuutta poliisityon jne yksityiskohtien osalta).

Tosin myos nauroin myos aaneen aika monta kertaa... Mielestani (mika voi olla vaarintulkintaa) hauskaa on se, miten Bateman kuvailee ihmisia psykopaatin kylmyydella ja saalimattomyydella, mutta toisaalta monet heista kuten Batemanin tyttoystava ovat juuri niin tympaisevia idiootteja kuin millaisena Bateman heidat nakee... Lopussahan on kiva "koukku", jonka jalkeen jaa miettimaan mista oikeastaan kaikessa olikaan kyse (ainakin leffassa on se, mutta oletan etta se oli kirjassakin en vaan tainnut ekalla lukukerralla tyhmyyttani huomata sita.)

[EuroJR]

No niin. Lipsahtaa fiktiivisen hemmon puoleen, mutta kerrottakoon oma mielipide tästä kirjasta.

Mieleen on jäänyt riemastuttava viha noita miimikoita vastaan. Jotkut monta sivua kestävät kuvaukset kalliista puvuista ja vaattureista hieman turruttivat. Yksi on kuitenkin kirjassa vailla vertaa. Nimittäin päälaelleen kallistunut arvomaailma popmusiikista. Kertoja mm. kertoo Genesiksen "tulleen kunnon bändiksi", päästyään eroon siitä "hipistä", eli Gabrielista.


Kun itse olen vuosikausia kuullut näiltä "muusikoilta" aina niitä samoja klisheisiä "arvioita", tuli tuo kuin taivaalta lahjaksi. Olen monta kertaa pilke silmäkulmassa julistanut ja perustellut näille "rokkareille" mm. ZZ-topin ainoata oikeata aikaa - syntikoilla ja 80-luvun tyyliin jne. Kyllä siinä ponnarit tutisee ihmetyksestä!

p.s. aikanaan vietin itsekin muutaman vuoden juppikautta ja muistan vieläkin kaiholla, kun yksi ystävä alkoi suureen ääneen kesken illan julistaa minun olevan "suomen psyko". Otin tuon suurena kohteliaisuutena. Jos tunnistaa minut tästä, voin nyt kertoa että pelleilyähän nuo jutut silloin olivat. Ei tarvitse ottaa kaikkea vakavasti!

[esmes-]

^hahah! euro jr onkin suomen psyko

tässä muuten yks englanninkielinen dokumentti psykopaateista:
http://quicksilverscreen.com/watch?video=44377

[teppo]

Jotkut monta sivua kestävät kuvaukset kalliista puvuista ja vaattureista hieman turruttivat.

Tai ne kosmetiikalla lutraamiset ja elektroniikan kuvailu. Itseä oikeastaan alkoi ahistaa vasta kunnolla kun luin äijän ainakin hiukan omaelämäkerrallisen Lunar Parkin, jossa vakiokamaa on sählääminen isänä ja kasvattajana.

Kirjassa mies selittää, että Amerikan Psyko on todellisuudessa kirja hänen isänsä tunnekylmyydestä ja arvomaailmasta. Ellisin isäsuhde lienee ollut hieman ongelmallinen. Semmonen jättää jälkensä.

[netzach]

Mulla on kesken Terry Sullivanin & Peter Maikenin kirja Killer Clown: The John Wayne Gacy Murders.

Omasta mielestäni ehkä paras True crime-kirja ainakin mitä lukenut.

[Bambinos]

Millä nimellä sitten kutsutaan henkilöä, joka tappaa porukkaa esim. taloudellisen hyödyn takia?

[ikahy46]

GoldenHawk kirjoitti:
Onkohan olemassa sarjamurhaajia, kuten Psykossa, missä rikas liikemies vain tuppaa tappamaan? Sitä vastoin näyttää siltä, että jokainen sarjamurhaaja on tunnettu paskasta lapsuudestaan tai päähän kohdistuneesta vammasta, joka kerta heitolla teki lapsosesta hullun...

Christopher Wilder vaikuttaa varakkaammalta herralta, joka harrasti hetken murhaamista jenkeissä. Murhasi nuoria naisia. Näytteli valokuvajaa, sieppasi jne. Kuoli kiinniottettaessa ammuskelussa. Bruce Gibney on kirjoittanut kirjan hänestä. Lapsuudesta en tiedä, mutta eiköhän sieltä jotain onnetonta löydy kun tutkii.

[sorsake]

Millä nimellä sitten kutsutaan henkilöä, joka tappaa porukkaa esim. taloudellisen hyödyn takia?

Hyvä kysymys. Jos tappaa monta ihmistä kerralla on tietty massamurhaaja, mutta en tiedä onko erityistä nimitystä monta kertaa "järkisyistä" tappavalle. Noi mustat leskethän on esim. niitä.

Muistaakseni juurikin jossain Haren kirjassa kerrottiin miten psykopaattinen lakimies oli listannut riitaisan avioeron yhteydessä paperille mahdollisia toimintasuunnitelmia, joista yksi oli "tapa lapset"... Elikkä sellainen tyyppi voi hyvinkin ajatella ihmisistä varsin kalseasti, mutta jos ei tule erityistä syytä, niin tappaa ei tarvitse, toisin kuin sarjamurhaaja.

Vielä noista aivoeroista: käsitin asian jotensakin niin, että kun verrataan kahta ryhmää eli psykopaateiksi oireiston perusteella luokiteltuja ja ns. normaaleja niin keskimäärin on havaittavissa tiettyjä erilaisia piirteitä aivokuvissa. Ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa raja-arvoa, jonka perusteella voisi määritellä psykopaatin. Eli joidenkin normaalien aivot saattavat näyttää samanlaisilta kuin niiden psykopaattien, joiden mittaustulokset menevät psykopaattiskaalan alapäähän. (ilmeisesti näin on myös ADHDn jne kohdalla, eli aivoissa on eroja mutta yksilötasolla aivomittauksia yksinomaan ei voida käyttää diagnosointiin.) Tai jotain sinne päin.

Onko kukaan lukenut Gary Gilmoresta kirjoitettuja kirjoja Norman Mailerin Pyövelin laulu ja veljensä Mikal GIlmoren Shot in the heart? kiinnostaisi, mutta en ole saanut aikaiseksi...