Graafi näyttää: Näin selkeää ylikuolleisuutta korona on Suomessa tänä vuonna aiheuttanut – muutos alkoi viime syksynä
Koronavirusepidemia on aiheuttanut ylikuolleisuutta Suomessa vuoden alusta alkaen.
VUODEN 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Näin kertovat tuoreet tilastot.
Kun katsotaan kuolleisuutta 100 000 ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75–84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10–14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Noin kolmasosa tästä kasvusta johtuu väestön ikääntymisestä ja kaksi kolmannesta muista seikoista, erityisesti koronasta.
– Näistä muista seikoista korona on se todennäköisin. Mutta sitä emme tiedä, onko koronainfektio ollut näissä kuolemantapauksissa se suora kuolinsyy, vai vauhdittamassa kuolemaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler.
– Ei kuitenkaan pitäisi olla mitään muita syitä, kuten muita tartuntatauteja, jotka selittäisivät näin ison muutoksen.
Koronaepidemian aiheuttamalla hoitoviiveelläkään ei voida katsoa olevan merkittävää painoarvoa kuolleisuuden kasvussa.
– Todennäköinen selitys on se, että ylikuolleisuus on niitä henkilöitä, jotka ovat kuolleet koronatartunnan saatuaan. Siihen lasketaan ne, jotka ovat kuolleet neljän viikon sisällä tartunnan saatuaan. Mutta on varmasti sellaisiakin ihmisiä, jotka olisivat kuolleet koronatartunnasta huolimatta.
Kesäkuukausien ylikuolleisuudessa myös helle voi olla yksi tekijä etenkin ikääntyneiden kohdalla. Sen osuutta kuolleisuudessa on kuitenkin vaikeaa arvioida, sillä sitä ei tilastoida kuolemaan johtaneissa tekijöissä.
VUONNA 2020 koronakuolemien osuus kaikista kuolemantapauksista oli pieni. Tuolloin koronaan liittyviä kuolemia oli Suomessa 558. Vasta delta- ja omikronvarianteilla on ollut suuremmat vaikutukset kuolintilastoihin.
Kun vuonna 2021 koronatapausten määrät alkoivat kasvaa, myös ylikuolleisuus kasvoi.
– Se alkoi siinä kesän jälkeen ja varsinkin siinä loppusyksyn ja alkutalven kuukausina. Selvä yhteys siinä on, ja voidaan näidenkin perusteella arvioida, että korona on pääsyy ylikuolleisuudessa.
Mikäli suurta koronapiikkiä ei tule, on Gisslerin mukaan paras arvio, että kuolleisuus ja ylikuolleisuus tasaantuvat loppuvuodesta. Tilannetta ei kuitenkaan helpota terveydenhuollon henkilöstöpula.
Koronainfektiosta johtuvat kuolemantapaukset ja vakavan tautimuodon tapaukset ovat nyt kuitenkin selkeästi laskussa Suomessa.
KORONAKUOLEMISSA kuolemat ovat pääosin monitekijäisiä. Harvoissa tapauksissa koronainfektio aiheuttaa kuoleman yksistään vaan usein taustalla on muita pitkäaikaissairauksia.
– Jos hoitava lääkäri on kirjannut peruskuolemansyyksi koronan, niin noin neljässä tapauksessa viidestä on kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi kirjattu myös jokin muu syy, kertoo THL:n oikeuslääkäri Sirkka Goebeler.
Yleisemmin nämä myötävaikuttavat tekijät ovat vuodepotilailla dementia, sydänsairaus, syöpä, Parkinsonin tauti tai aivoinfarkti. Ei-vuodepotilailla syy voi olla sydänsairaus.
Silti on tapauksia, joissa korona on ainoa kuolinsyyksi kirjattu syy.
– Tiedämme tapauksia, joissa aivan terve henkilö on sairastunut koronaan, eikä hoidosta huolimatta toivu. On myös sellaisia tapauksia, joissa on todettu korona ja kehotettu sairastunutta tulemaan hoitoon tarvittaessa. Sitten onkin käynyt niin, ettei hän ole koskaan hoitoon tullut vaan jäänyt kotiin sinnittelemään ja menehtynyt.
Ilman myötävaikuttavia tekijöitä koronaan kuolleiden joukossa on ollut rokottamattomia mutta myös heitä, joilla on ollut rokote. Selvää silti on, että koronarokotteet ovat vähentäneet vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia.
– Rokotteet vähentävät kuolleisuutta. Se on osoitettu niin monessa maassa ja monen rokotteen kanssa, että se on fakta, Goebeler sanoo.
LOPULLINEN syy koronainfektion aiheuttamalle kuolemalle on tyypillisesti hengitystoiminnan pettäminen.
– Keuhkojen tukkeutuminen nesteestä ja soluista, hengityksen vajaatoiminta, mikä infektiosta seuraa, kertoo Goebeler.
Harvinaisempia ovat sydänlihastulehdukset, verenmyrkytykset laajemmin tai jokin toissijainen infektio, kun yleiskunto on ensin heikentynyt koronavirusinfektiosta.
Korona on hyvin iäkkäiden sairaus. Vuonna 2020 lähes 90 prosenttia koronaan kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta. Alle 65-vuotiaista kuoli tautiin 42, alle 20-vuotiaita ei ollenkaan.
Miesten prosentuaalinen osuus koronaan kuolleista on naisia suurempi.
– Iäkkäällä miessukupuoli ylipäänsä on altistava tekijä kuolemalle, Goebeler sanoo.
Tilastokeskus ylläpitää kuolintodistusarkistoa ja julkaisee vuosittaisia tilastoja kuolemansyistä ja kuolleisuuden kehityksestä. Kuolemansyytilastoinnissa kunkin vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden lopussa. Siksi esimerkiksi vuoden 2021 kuolemansyytilaston tiedot valmistuvat vuoden 2022 lopussa.
sori jäi vähän lyhyeksi tuo postaus kun en jaksa tähän pitkää romaania omia kauhisteluja ja bill gates salaliittoja runoilla enkä syvästä päädystä kaivella, ja jäi kaikki kivat värikkäät kaaviot ja tunteikkaat käsieleiden värittämät youtube-videotkin pois, pahoittelut laiskuudestani.