Ruotsin mustalaissurmat vuonna 1980; 4 uhria - verikosto vuonna 2001; 1 uhri

[tokkaukko]

Ai onko Vartti isberg Mike soldierin isoveli?

[Doctor Lecter]

Kyse oli verikostosta, johon on/oli sekaantunut kaksi romanisukua. Kyseinen surma tapahtui Tukholmassa 12.1.2001, hieman ennen klo 20. Paikka tarkemmin Centralen'in (keskusrautatieasema) lähellä ravintola Orientexpressen'n ulkopuolella Vasagatanilla. Uhri oli 42-vuotias romani, joka ammuttiin 10 laukauksella autoonsa.

Tekijä oli 36-vuotias romani, joka kosti uhrille sen, että tämä oli runsaat 20 vuotta aikaisemmin, 8.9.1980, surmannut neljä muuta romania Tukholman eteläpuolella Brandhagen'issa. Yksi surmatuista oli tekijän isä. Noiden surmien aikaan 42-vuotias oli koevapaalla Karsudden'in psykiatriselta osastolta, jossa häntä 'hoidettiin' törkeästä raiskauksesta tulleen tuomion takia.

Aftonbladet

Linkki on vanhentunut tjsp. Ohessa toimiva: Aftonbladet

Uhri oli Gunnari Valte Palmroth.

Se mitä tässä kostettiin oli tosiaan tuo mainittu "mustalaisten massamurha", joissa uhreina yksi runsashame ja kolme pahvihousua.

Massamurhasta on ketju täällä ja tapaus - kuin myös tämä Vasagatanin kepponen - on myös murha.infon kartassa: Suomalaisten ja suomalaistaustaisten tekemiä henkirikoksia ulkomailla.

Oliko tää kostonkierre nyt sitten tässä, vai haudotaanko vastaiskua yhä jossain?

[satakunta]

Mites se Helly Hansen pikku ukon sotaretki meni ? Ollut asian tiimoilta hyvinkin hiljaista.

Kyseinen viesti viittaa ketjuun viewtopic.php?t=35081 JR-kallujen ja muiden suomalaisvapaaehtoisten Ukrainan sotaretki ja siellä muun muassa sivu 2.

Samaisesta henkilöstä myös juttua https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... hp?t=12543 Mustalaiset ja siellä mm. sivu 195.
-NILS-

[Doctor Lecter]

Miten helvetissä Lahdessa elokuussa 1961 tehty pankkiryöstö liittyy Tukholmassa vuonna 1980 tehtyihin mustalaissurmiin?

No, selvitellään... Mennään ajassa runsaat 62 vuotta taakse päin ja Aleksanterinkatu 30:een, jossa toimi tuolloin Hollolan Säästöpankin Paavolan konttori.

Vasemmalla Etelä-Suomen Sanomat 8.8.1961 ja pienempi uutinen Helsingin Sanomat 8.8.1961.

Koistinenmustalainen.jpg (262.03 KiB) Katsottu 25684 kertaa

7.8.1926 Kuusankoskella syntynyt toimeton puolimustalainen Erkki Uolevi Koistinen päätti - ehkä 35-vuotias syntymäpäivänsä kunniaksi - ryöstää pankin.

Rahaa pankissa oli ja sitä hän otti haltuunsa 986000 markan edestä (huom vanhan markan aika). Unelmat mitä kaikkea kivaa sillä saisi, kokivat tylyn lopun kun rohkea 15-vuotias poika sai ryöstäjän kiinni, saaden pian tuekseen apuvoimia poliisin saapumiseen saakka.

Erkki Uolevi Koistinen sai jo 18.8. tuomion - silloin ei tuomionjaossa todellakaan aikailtu. Vankeutta annosteltiin 3 vuotta ja siihen pikanttina yksityiskohtana 4 vuotta ilman kansalaisoikeuksia. Koistisen veli, "taidevalokuvaaja" Terno Raitso yritti saada Koistista mielentilaan, mutta tämä itse kertoi olevansa terve eikä moista tarvitse.
- Koistinen tuomittiin kuitenkin varttihulluna ilman mtt:ta. Ehkä siihen vaikutti se, että hän oli ollut piirimielisairaalassa parikin kertaan hoidossa vuonna 1957.

Mutta tuohon sukunimeen; Koistinen.

Tukholmassa 1980 ammutuista neljästä mustalaisesta yksi oli sukunimeltään Koistinen. Hän oli pankkiryöstäjän poika, 29.6.1954 syntynyt ja kasteessa saanut nimen Rikhard Fritz. Kuoli luotien ja teräaseen osumista 26-vuotiaana ja sai viimeisen leposijansa Tukholman alueella sijaitsevalta Metsähautausmaalta.

Se mies kenestä puhutaa Katri-Helenan velipuolena on nimeltään Erkki Koistinen ja se pyörii täällä päijät-hämeen alueella. Se on puoliks kaaleita on samaa porukkaa ku Jussit ja Pirret ja nää hilman hemmin pojat täällä. Erkki kulkee pyörällä ja on jeero vähän pois tolaltaan ollu jo vuosikausia. Se meni sen jälkeen ku sen poika tapettiin siinä ruotsin hissisurmassa minkä käppyrä teki.
"Hilman Hemmi" = Hilma Flink. Käppyrä = Gunnari Palmroth.

Lähteenä muun muassa:
Etelä-Suomen Sanomat 8.8.1961 ja sen muisteluartikkeli: https://www.ess.fi/paikalliset/6568613
Helsingin Sanomat 19.8.1961
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1251572 ... ustalaisia

[RL11/6]

Mihinköhän tämä on kadonnut Sörnäisten Nesteeltä seisottamasta pesulassa Corvetteaan? Yleensä aina päivystää siellä piripäissään lakerikengissä, samettihousuissa, poolopaidassa ja pitää käsissään puuvillakäsineitä.

Yhdessä vaiheessa kävi tekemässä samoissa varusteissa penkkiä Salmisaaressa olevalla kehonrakennuspainotteisella suolistokaasulta ja kemikaalihieltä löyhkäävällä punttisalilla.

Vakipaikkana toimi myös Pataässä, Forum ja pari kahvilaa.

[Oikeus ennen kaikkea]

Uutuuskirja: Tällaista on romanien vaiettu väkivalta
Vartti Isberg kosti isänsä murhaajalle Tukholmassa vuonna 1980. Kirjassaan hän valottaa verikoston taustoja.

Suoraa puhetta
Isberg ampui Palmrothin Tukholman rautatieasemalla kahta eri asetta käyttäen. Laukauksia oli useita. Myöhemmin hän ilmiantoi itsensä poliisille.
Isberg tuomittiin rikoksesta syyntakeettomana. Mielentilatutkimuksessa hänen todettiin eläneen lapsesta asti posttraumaattisessa tilassa, joka kumpusi isän kuolemasta.
– He vetivät johtopäätöksen, että olin jäänyt tapahtumasarjaan kiinni, toteaa Isberg kirjassa.
Kirjassa valotetaan Isbergin tekemän rikoksen lisäksi hänen elämäänsä ja lapsuuttaan. Hän pyrkii myös avaamaan romanikulttuuria omasta näkökulmastaan.
Isberg huomauttaa, etteivät kaikki hänen näkemyksiään jaa.
– Minä olen mustalainen ja otan vastuun kansastani. Jos minun pitää kuolla mustalaiskansan puolesta, olen valmis kuolemaan. Minä rakastan tätä kansaa, mutta en sulje silmiäni valheelta.
Isberg kuvailee itseään ”uusmoderniksi mustalaiseksi”. He eivät käytä kansallispukuja mutta säilyttävät kulttuurin omilla ehdoillaan. Hän pitää sanaa romani hölmönä, eikä itse käytä sitä puhuessaan omasta viiteryhmästään.
– Totta kai on niin, että sanaa mustalainen voi käyttää halventavasti. Sen voi sanoa kahdella tavalla. Moni käyttää halventavaa tapaa.

Väistämisvelvollisuus
Isbergin mukaan romanien väkivaltainen historia on Suomessa vaiettu. Aiemmin maa oli jaettu romanien kesken alueisiin. Helsingin romanit eivät menneet Pohjanmaalle tai päinvastoin, koska kohtaamiset saattoivat päättyä väkivaltaisesti.
Näin kävi myös Isbergin perheen ja pohjanmaalaislähtöisen Palmrothin välillä Tukholmassa.
– Helsingin mustalaiset pitivät yhtä Ruotsissakin. Ongelmat alkoivat, kun sinne tuli mustalaisia Pohjanmaalta.

Isberg korostaa puhuvansa menneistä asioista. Aluerajat eivät ole enää nykyään niin tiukkoja kuin 1970–1980-luvuilla. Isbergin mukaan oman paikkakunnan romanit eivät tuolloin tapelleet keskenään, koska pelkäsivät joutuvansa sisällissotaan.
– Kun puhutaan väistämisvelvollisuudesta, yritetään sanoa, että tällä tavoin kunnioitetaan uhrin perhettä. Oikeasti ihmiset lähtevät pois pelon takia, eivät kunnian tai kunnioituksen. Eivät siksi, että he haluaisivat lähteä, vaan koska pelkäävät kostoa.

”Ihan sama, vaikka joudun helvettiin”
Isbergin mukaan romanikulttuuriin kuuluu omien vanhempien arvostaminen. Hänen mukaansa kenenkään ”sielultaan vahvan” ei tarvitse haukkua toisen isää tai äitiä. Hän kertoo itse hakanneensa teini-ikäisenä yhden pojan henkihieveriin, koska hän ”sanoi vanhemmistani jotain”.
– Ei mitään armoa, potkin kuin koiraa. En kuuntele sellaista. Ihan sama, vaikka joudun helvettiin, mutta sanoja joutuu vastuuseen.

Romanit eivät mielellään jätä paikkaa, jonne heidän vanhempansa on haudattu. Samalla tavalla omaa paikkaa ollaan valmiita suojelemaan. Tänä päivänä rajat eivät ole niin selkeitä kuin ennen, mutta kadonneet ne eivät ole, toteaa Isberg.

Vartti Isberg, Rami Mäkinen & Omos ”Opa” Okoh: Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä. Johnny Kniga 2024. Kirja ilmestyy 24.10.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/79df ... 5f277eef83

[ylälauteiden mies]

^^^
Osui silmään video, jolla tuota kyseistä kirjaa kirjoittamassa ollut Opa haastattelee Varttia.

https://youtu.be/yAixHJvbVw0?si=WjF-aPlhjm7pri0G

Kirjan markkinoinnin edistämiseksihän tuo toki tehty on.

[RL11/6]

Haastattelun perusteella Vartti on vaihtanut pirin pevekkiin.

[Murheli]

Onko tuo Vartti oikeasti suvun pomo, kuten tuossa kirjassaan sanoo? Vai onko vain liioittelua? Hämmästyin kyllä, että kertoili suurimmassa osaa kirjaansa ihan järkeviä asioita asiallisesti. Tosin kirjan loppupuolella jutut särähtivät muutaman kerran korvaan, ja mietin kuinka raskaasti juttuja on muokattu kirjoitus vaiheessa

[RL11/6]

kirjan loppupuolella jutut särähtivät muutaman kerran korvaan, ja mietin kuinka raskaasti juttuja on muokattu kirjoitus vaiheessa

Minkälaisia juttuja siellä on?

[Helluby]

Aika rohkea tämä Vartti. Moni uhoaa, mutta Vartti kosti.

Mitä sitten tähän kirjaan tulee, niin on saanut monet hermostumaan, koska

1. Mustalaisilla ei ole johtajaa, ei ainakaan Suomessa.
2. Ei ollut aikoinaan kuningastakaan vaikka lehdistö sellaista yritti aikoinaan kruunata
3. Hyvä, että Vartti ilmoittaa kirjoittavansa/puhuvansa vain omasta puolestaan
4. Vartin elämä on hänen elämäänsä, muut elävät omaansa
5. Ei ole mitään "Helsingin mustalaisia"
6. Ei ole mitään "Pohjanmaan mustalaisia"
7. Molemmissa paikoissa asuu jokaiselle niitä sopivia ja sopimattomia
8. Helsinki on ollut aina kaupunki, mitä ei ole "jaettu" tietyille suvuille/sakeille
9. Helsinkiin meni aikoinaan paljon evakkoja, koska siellä ei entuudestaan ollut oikeastaan mustalaisia lainkaan. Siitä piti silloin poliisi huolta, että mustalaiset ei häiritse paremman väen elämää
10. Vartin olisi kannattanut ottaa faktat haltuun tai edes tarkistuttaa ne ennakkoon jollain. Esim. irtolaislaislaki koski aikojen saatossa kylläkin enemmän ihan suomalaisia.
11. Viinan myynti ei ole ollut mikään mustalaisten yksinoikeus. Kannattaa lukea (jos jostain vielä löytää) Eino Hokkanen: Turun poliisin pääviinakytän muistelmat
12.Toivottavasti kukaan ei koristele Varttia lapualaisella.
13.Jne...

[Oikeus ennen kaikkea]

Neloismurha
Syyskuu 1980, Tukholma. 22-vuotias Gunnar Valte Palmroth oli juuri päässyt pois oikeuspsykiatrisesta sairaalasta, jonne hänet oli määrätty raiskauksen vuoksi. Aftonbladet kuvaili rikosta ”hyvin brutaaliksi”. Sairaalassa Palmroth vietti miltei vuoden päivät, mutta oli päässyt pois sillä ehdolla, että menee opiskelemaan.
Rikostaustaa miehellä oli jo ennen raiskaustuomiotakin, sekä Suomesta että Ruotsista. Rikoksia oli kymmenittäin: kaikenlaista aina näpistyksestä pahoinpitelyyn ja raiskaukseen.
Koulunkäyntivapaata sairaalasta saanut Palmroth ehti olla kotona vain muutaman viikon ajan. Sitten tapahtui jotain, joka katkaisi kahden romanisuvun välit lopullisesti.

Viimeinen ilta diskossa
Palmroth asui avovaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Tukholman läänissä Haningen kunnassa. Muutaman sadan metrin päässä heidän kotoaan oli asunto, jota kulki nimellä Diskoteket, disko. Siellä oli tapana viettää iltaa ja juoda alkoholia toisen romanisuvun jäsenten kanssa.
Yksi tällaisista illoista oli kyseessä 7. syyskuuta 1980. Ensin oli vietetty aikaa Palmrothien asunnolla porukalla, myöhemmin illasta oli siirrytty ”Diskoon”. Paikalla oli pariskunnan lisäksi Väinö Valdemar Berg ja tämän sisko Dagmari Rosita Berg, sekä Antero Olavi Mikkonen ja Rickard Fritz Koistinen, kaikki kaksi-kolmekymppisiä.
Tunnelma oli ollut vielä alkuillasta hyvä: juteltiin ja laulettiinkin.
– Sitten viina alkoi loppua ja suunsoitto alkoi, tuomiossa kirjoitetaan.
Sanaharkkaa syntyi erityisesti Palmrothin ja Bergin välille. Silloin Palmrothin avovaimo päätti toimia.
– Hän tiesi, että miehellä oli viinapäissään taipumusta väkivaltaisuuteen. Siksi hän takavarikoi miehensä puukon.
Sitä avovaimo ei tiennyt, että miehellä oli myös pistooli.

Tilanne eskaloituu
Lopulta aamun sarastaessa Diskossa käytiin nukkumaan, mutta Palmroth ei tiennyt, mitä tekisi. Hän päätyi siihen, mitä oli tehnyt ennenkin: hän kävi nukkumassa olleen naisen kimppuun ja joko raiskasi tai yritti raiskata hänet.
Hetkeä aiemmin hän oli vielä uhkaillut muita aseella, ja ase oli edelleen hänen kädessään raiskauksen aikana. Ase laukesi ja luoti lävisti naisen sydämen.
Aseen laukaus herätti naisen veljen, Väinö Bergin, joka ryntäsi heidän luokseen. Palmroth ampui häntä lukuisia kertoja. Sen jälkeen Palmroth ampui useilla laukauksilla toisen nukkumassa olleista miehistä. Asunnosta pakoa yrittäneen kolmannen miehen hän puukotti – ammukset olivat päässeet jo loppumaan.
Palmroth viimeisteli teon puukottamalla kaikkia kolmea miestä kuolettavasti. Tuomion mukaan verilöylyksi kuvaillut tapahtumat kestivät kaksi tuntia.
Viimeisenä tapettiin Berg. Palmroth on itse kertonut, että Berg pyysi häntä ampumaan tämän – mies tiesi kuolevansa ja toivoi nopeaa loppua. Luoteja ei enää ollut, joten Palmroth viilsi miehen kurkun auki. Se, oliko tämä Bergin toive vai ei, jäi vain Palmrothin tietoon.
Kun kaikki olivat kuolleet, Palmroth teki vielä viimeisen teon: hän pudotti naisen ruumiin talon hissikuiluun. Nainen löytyi vasta kahta päivää myöhemmin, ja kolmoismurhasta tuli nelosmurha.

Poliisi pelkäsi kostoa
Palmroth otettiin kiinni pian teon jälkeen. Aluksi hän tunnusti tappaneensa kaikki neljä, mutta muutti myöhemmin kertomustaan. Hän myönsi ainoastaan kuolemantuottamuksen naisen osalta sekä ampuneensa veljeä hätävarjeluna. Seksuaalirikoksen hän kiisti, eikä häntä siitä tuomittu. Tuomion mukaan seksuaalisessa tarkoituksessa tapahtunut hyökkäys oli kuitenkin tapahtunut.
Maaliskuussa 1981 Handenin käräjäoikeus tuomitsi Palmrothin kolmesta murhasta ja yhdestä kuolemantuottamuksesta. Hänen arvioitiin kuitenkin olleen psyykkisesti siinä tilassa, että hänet määrättiin oikeuspsykiatriseen sairaalaan. Lisäksi hänet määrättiin karkotettavaksi Ruotsista.
Poliisi tiesi heti nelosmurhan tapahduttua, että verikosto voisi tulla kyseeseen. Sitä poliisi ei osannut arvata, kuinka pitkän ajan päästä kosto tapahtuisi.

”Puhdas teloitus”
Palmroth vietti oikeuspsykiatrisessa sairaalassa lopulta viisi vuotta. Sen jälkeen rikoskierre jatkuu omaisuus- ja väkivaltarikoksilla Ruotsissa, karkotuspäätöksestä huolimatta. Syyskuussa vuonna 2000 hän vapautui Ruotsin pahamaineisesta Hallin vankilasta istuttuaan siellä pitkään.
Palmrothin vankilatuomion aikana Vartti Isberg, nelosmurhassa kuolleen Väinö Bergin poika, oli muuttanut Ruotsiin. Isänsä murhan aikaan hän oli vasta 16-vuotias.
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, oli tullut viimein aika kostaa isän murha.
Tammikuussa 2001, Tukholma. Palmroth oli ehtinyt olla vapaalla muutaman kuukauden ajan. Nyt hän oli pysäköinyt autonsa Tukholman päärautatieaseman kupeeseen. Hän istui autossa yhdessä 49-vuotiaan naisystävänsä kanssa, kun Isberg saapui paikalle.
Tuomion mukaan Isberg ampui auton ikkunan läpi noin kaksikymmentä laukausta, joista suurin osa osui Palmrothiin, mutta osa naisystävään.
– Naisystävän mukaan ennen ampumista ei ollut minkäänlaista kanssakäymistä tai keskustelua ampujan ja Palmrothin välillä, vaan kyse oli puhtaasta teloituksesta, tuomiossa kirjoitetaan.
Palmroth kuoli luoteihin. Naisystävä loukkaantui hengenvaarallisesti, mutta selvisi.
Isberg ilmoittautui itse poliisille seuraavana päivänä ja kertoi tappaneensa ihmisen. Myös hänen kertomuksensa muuttui oikeudessa: hän kertoi olevansa syytön ja ainoastaan kuulleensa toisilta suomalaisilta, että Palmroth olisi ammuttu. Hän halusi poliisilta suojelua, jos Palmrothin suku luulisi hänen olleen asialla.
Myöhemmin Isberg on myöntänyt murhan ja kertonut siitä kirjassaan.

Neloimurhan tapahtumapaikka.jpg (289.23 KiB) Katsottu 1179 kertaa

Nelosmurhan tuomiossa on havainnollistettu luotien ja verijälkien paikkoja. Handenin käräjäoikeuden tuomio

Sama tuomio
Ammuttu naisystävä ei pystynyt tunnistamaan Isbergiä, mutta poliisin tutkinta osoitti hänet ampujaksi. Sekä Isbergin auto, että matkapuhelin paikannettiin Tukholman keskusaseman läheisyyteen tapahtuma-aikana. Motiivikin oli selkeä.
Heinäkuussa 2001 Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Vartti Isbergin murhasta, murhan yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta sekä dopingrikoksesta.
Isänsä murhaajan tavoin Isberg vältti vankilan. Hän sai itse asiassa täysin identtisen tuomion – määräyksen oikeuspsykiatriseen sairaalaan ja karkotuksen Ruotsista. Sairaalakin oli sama, jossa Palmroth oli ollut, Karsuddenin oikeuspsykiatrinen sairaala.

”Monet pelkäävät kuollakseen”
Murhan jälkipyykki oli aikanaan skandaali Ruotsissa. Isberg nimittäin päästettiin vapaaksi reilu vuoden kuluttua tuomion antamisesta. Aftonbladet kirjoitti, että hänet on karkotettu Suomeen ”kaikessa hiljaisuudessa” ja että nyt ”murhaaja on vapaalla jalalla”.
Tapauksen pääsyyttäjä oli pöyristynyt vapautuspäätöksestä ja teki asiasta valituksen.
– Pääsyyttäjän mukaan mies voi olla jo takaisin Ruotsissa. Monet pelkäävät kuollakseen, Aftonbladetissa kerrottiin.
Isbergin hoidosta vastannut lääkäri kuitenkin kommentoi lehdelle, ettei asiassa ole mitään ihmeellistä.
– Miehen hoito on saatu päätökseen. Hän on sitä paitsi luvannut, ettei tule enää takaisin Ruotsiin, lääkäri sanoi.

Rikoksiin Isberg on syyllistynyt murhan jälkeenkin. Vuonna 2010 Isberg tuomittiin neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Kesällä 2021 hänet tuomittiin jälleen ampuma-aserikoksesta.
Toukokuun alussa tänä vuonna Isberg vangittiin epäiltynä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta Helsingissä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7f59 ... 2de249db8e

[nilpertti]

"Hän on sitä paitsi luvannut, ettei tule enää takaisin Ruotsiin, lääkäri sanoi."



Mustalainen lupas.