Saako lapsia kurittaa?

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Pennuille piiskaa?

Kyllä
35
52%
Ei
32
48%
 
Ääniä yhteensä: 67

Avatar
PinkCatz
Harjunpää
Viestit: 338
Liittynyt: To Maalis 27, 2008 8:58 pm
Paikkakunta: Desperation

Viesti Kirjoittaja PinkCatz »

Minun mielestä piiskaa saa antaa... Ei nyt tietenkään mitään älytöntä hakkaamista mutta kyllä vähän risulla saa läimäyttää pepulle...
"Tits are for fucking, not for breastfeeding" -Rose West-
Bombay
Adrian Monk
Viestit: 2830
Liittynyt: Ma Touko 07, 2007 9:25 am

Viesti Kirjoittaja Bombay »

Kun vaimolle ja lapselle antaa kunnolla selkään parin viikon välein niin johan oppivat käyttäytymään niin kuin ihmiset!
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Vainoharhaisten vanhempien kannattaa siis hakeutua vaikkapa Krav Maga -kurssille jo välittömästi lapsen syntymän jälkeen, niin että on valmiina sitten kun se penska täyttää 13...
Päivän paras!
Tähän vaikutti suuresti eräs keskustelu isäni kanssa jossa hän ensimmäisen kerran elämäni aikana myönsi minulle ettei hänellä ole riittävästi keinoja kasvattaa minua oikein.
Tämä tärkeä pointti. Ymmärrän että vanhemmillani ei ollut keinoja kasvattaa minua oikein. Enhän ole itsekään täydellinen. Piiskansaamisista huolimatta olen kiintynyt vanhempiini kuten aiemmin sanoin. Väkivallan käyttö ei ole iskostunut minuun. En ole väkivaltainen muuten kuin joskus ajatuksissa. Sekin kohdistuu "vain" työtovereihin. 8)
Nothing is quite what it seems
Sirpa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11958
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:07 pm

Viesti Kirjoittaja Sirpa »

Etsijällä loistava kirjoitus! Tarkoitatko taolaisuudella esim. zen-taolaisuutta, ja olenko oikeassa, että siinä olisi kyse omaan ajatteluun vaikuttamisesta juuri kyseenalaistamalla valtasuhteita ja symbolimaailmaa (siis vain itsen sisällä) etsimällä korkeampaa ja "puhtaampaa" ajattelutasoa, vai olenko hakoteillä?

Olen sitä mieltä, että emme välttämättä tiedä mikä meihin vaikuttaa, koska meillä ei ole vertailukohtaa itsemme sisällä toisenlaisista olosuhteista ja niiden vaikutuksista meihin.

Ehkä etsijä kertoo juuri siitä, että se toinen todellisuus itsen sisälle on löydettävissä taolaisuuden kautta. Voisitko kertoa siitä ohimennen enemmän? Onko kyse oman mielen hallinnasta ja muokkauksesta?

Jos näin on, niin tämänhän jälkeen muuttuvat kaikenmaailman terapeutit tarpeettomiksi, ja ihmiset voivat tehdä sen työn itse!
Alethes doksa meta logu
etsijä
Remington Steele
Viestit: 210
Liittynyt: Ti Touko 13, 2008 4:50 pm
Paikkakunta: Häme

Viesti Kirjoittaja etsijä »

Menee vähän OT:ksi joten en sepusta pitkästi:

Oman näkemykseni mukaan;

Zen-Taolaisuus perustuu siihen ettei ole mitään jumalan kuvaa, ei mestaria jota palvoa. Kaikki mitä teet on sinusta lähtöisin, joten et voi syyttää muita omista tekemisistäsi.

Tämä ei poista vanhempien virheitä, eikä sitä että lapsi ei ole syyllinen vanhempiensa virheisiin.

Kun tietoisuuden taso on riittävä, pystyy ihminen analysoimaan omaa käyttäytymistään ja syy-seuraussuhteita tavalla josta voi löytää tien tasapainoon.

Lukemalla taolaista kirjallisuutta, sekä budon historiaa (myös bushido on tärkeä) löysin tämän ajatusmaailman joka sopi minulle. Siitä on jo aikaa joten en muista kaikkea mitä silloin luin, mutta se ei olekkaan tärkeää mitä on unohtanut vaan mitä on oppinut. Siinä taolaisuuden viisaus.

Emme ole eikä meistä tule täydellisiä, mutta se ei anna syytä siihen että lakkaisimme yrittämästä.
Bleddyn
Neuvoja-Jack
Viestit: 587
Liittynyt: Su Tammi 13, 2008 12:33 am
Paikkakunta: K-S Survival Program.

Viesti Kirjoittaja Bleddyn »

Maybrick kirjoitti:Piiskansaamisista huolimatta olen kiintynyt vanhempiini kuten aiemmin sanoin.
Mulle henkilökohtaisesti on aivan mahdoton ajatus, että voisin mitenkään olla kiintynyt tai edes kunnioittaa ihmistä, joka on mua hakannut.

Ärsyttää aivan jumalattomasti sellaiset ihmiset, jotka antaisivat vanhemmilleen vaikka paloittelumurhan anteeksi vain siksi, koska he nyt sattuvat olemaan ko. ihmisen vanhempia. :roll:
Kiikun kaakun rajalla
Puolimielet hajalla
NaapurinTyttö
Susikoski
Viestit: 49
Liittynyt: Pe Heinä 25, 2008 9:23 pm
Paikkakunta: Naapurista

Viesti Kirjoittaja NaapurinTyttö »

Ei piiskaa.
Kevyt luunappi tai niskavilloista pieni nippaisu on meillä äärimmäisiä keinoja. Ja näitä tapahtuu todella harvoin.(Vaikka meilläkin on talossa kaksi poikaa vuoden ikäerolla ja meno siis sen mukaista :lol: )
Jäähypenkki toimii tai oma sänky rauhoittumispaikkana. Jos meno on aivan totaalisen päätöntä, silloin pieni luunappi tai niskavilloista nippasu pysäyttää lapsen ja silloin siihen saa taas puheyhteyden.

Aloittaja ei taida olla ollut lasten kanssa missään tekemisissä. Lapset, ei edes pikkulapset, ole tyhmiä.
JakomäenNeruda
Alibin satunnaislukija
Viestit: 52
Liittynyt: To Marras 08, 2007 12:09 am
Paikkakunta: Mäki

Viesti Kirjoittaja JakomäenNeruda »

Ongelma taitaa olla siinä, että kauhukakaroiden vanhemmat ansaitsisivat itse vitsaa yhtä lailla kuin pässinpäinen jälkikasvunsa. "Eihän meidän janiuntamo oo tehnyt mitääään väääärää, mitä vitun lapsenvihaajia te oikein ooootte" jne...
pero la noche llega y comienza a cantarme...
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Maybrick kirjoitti:
Piiskansaamisista huolimatta olen kiintynyt vanhempiini kuten aiemmin sanoin.


Mulle henkilökohtaisesti on aivan mahdoton ajatus, että voisin mitenkään olla kiintynyt tai edes kunnioittaa ihmistä, joka on mua hakannut.

Ärsyttää aivan jumalattomasti sellaiset ihmiset, jotka antaisivat vanhemmilleen vaikka paloittelumurhan anteeksi vain siksi, koska he nyt sattuvat olemaan ko. ihmisen vanhempia. Rolling Eyes
Tästähän puhuttiin jo: minä koen, että minua ei ole koskaan hakattu/pahoinpidelty. Minua ei ole kukaan hakannut, enkä voisi olla kiintynyt sellaiseen ihmiseen, ihan kuten ei Bleddynkään omien sanojensa mukaan. Piiskan saaminen oli ihan omasta ansiostani ja sen myönnän. Muistan kyllä ne tapaukset, ja kuten joku totesikin, lapsetkaan eivät ole tyhmiä. Olen joskus sanonut, että minä olisin tarvinnut vähän enemmän piiskaa kuin mitä sain. Mutta, tällä on pärjättävä.
En hyväksy, suorastaan inhoan väkivaltaa ja olenkin aina osannut pysytellä kaukana väkivaltaisista ihmisistä. Yksikään poikaystävistäni esim. ei ole koskaan nostanut kättään minua vastaan. Kerran poliisimies löi minua, ja sitä en unohda koskaan, se oli epäammattimaista käytöstä. Eli tämä on totta minulle. Jotakin toista hänen vanhempansa ovat voineet hakata, minua ei ole hakattu.
Nothing is quite what it seems
Bleddyn
Neuvoja-Jack
Viestit: 587
Liittynyt: Su Tammi 13, 2008 12:33 am
Paikkakunta: K-S Survival Program.

Viesti Kirjoittaja Bleddyn »

Maybrick kirjoitti: Piiskansaamisista huolimatta olen kiintynyt vanhempiini kuten aiemmin sanoin.

Bleddyn kirjoitti:Mulle henkilökohtaisesti on aivan mahdoton ajatus, että voisin mitenkään olla kiintynyt tai edes kunnioittaa ihmistä, joka on mua hakannut.

Ärsyttää aivan jumalattomasti sellaiset ihmiset, jotka antaisivat vanhemmilleen vaikka paloittelumurhan anteeksi vain siksi, koska he nyt sattuvat olemaan ko. ihmisen vanhempia. :roll:
Tästähän puhuttiin jo: minä koen, että minua ei ole koskaan hakattu/pahoinpidelty.
Joo, luin kyllä nekin viestit.
Ymmärrän näkökantasi, minun järkeni ja oikeustajuni ei vain riitä sen jakamiseen.
Kiikun kaakun rajalla
Puolimielet hajalla
Anile
Martin Beck
Viestit: 770
Liittynyt: Ma Heinä 28, 2008 2:30 am

Viesti Kirjoittaja Anile »

Ei saa.

Kuvitellaan:

Lapsen parhaan kaverin synttärit on tulossa. Lahja on hankittu, suunnitelmia on tehty paljon ja lapsi on puhunut synttäreistä koko viikon vanhemmilleen.Synttäripäivänä isä ilmoittaakin, että koko perhe lähtee Porin Jazzeille isän työnantajan kustannuksella tapaamaan asiakkaita. Tai...

Lapsi on säästänyt viikkorahojansa ja kerännyt kokoelman jääkiekkokortteja ja sillä välin kun lapsi on koulussa, äiti on antanut jääkiekkokortit pikkusiskolle joka on leikellyt ja liimaillut niitä omissa leikeissään. Tai...

Teini tulee koulusta kotiin ja äiti ilmoittaa, että hän on vähän siivoillut ja pessyt pyykkiä sekä heittänyt teinin bändipaidat roskiin kun ne olivat niin kulahtaneen näköisiä. Tai...

Lapsi tulee mummolasta ja kysyy missä hänen koiransa on. Koira on hänen ainut ja paras ystävänsä ja jonka kanssa on jaettu monet seikkailut.
Isä kertoo, että koira vietiin lopetettavaksi koska siitä lähti niin paljon karvaa eikä hän jaksa olla koko ajan siivoamassa.

Sanotaan, että lapsille täytyy asettaa rajat. Kyllä mutta ne rajat ei tarkoita sitä, että heikompi osapuoli tungetaan pieneen karsinaan ja ulkopuoliset voivat sitten kiusata ja tökkiä häntä. Joskus vanhemmat ylittävät lasten koskemattomuuden ja oman tilan rajat ja sitten kun lapsi reagoi tähän raivonpuuskalla tai paiskaamalla oven perässään kiinni, niin sitten vanhemmat syyttävät lastaan "mahdottomaksi" ja "käytöshäiriöiseksi".
Taas psykiatreille töitä.

Lapsilla on oma elämänsä,omat sopimiuksensa, omat tavoitteensa, omat maailman tärkeimmät asiansa ja oma fyysinen tila ja näitä kukaan ei saa loukata.
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

^Montako lasta olet kasvattanut siihen ikään, että "käytöshäiriöt" jo näkyisivät jos niitä olisi?
lapsilla on oma fyysinen tila ja näitä kukaan ei saa loukata.
Saako lasta siis pitää sylissä, jos hänen "omaa fyysistä tilaansa kukaan ei saa loukata"? Saako hiuksia kammata, saako pestä saunassa, saako levittää aurinkovoidetta, saako leikata kynsiä ja hiuksia, saako laittaa laastaria, saako poistaa punkin, saako pyyhkiä ja pestä takapuolen, saako?

Ei varmaankaan. Olen noilla tavoilla loukannut lasteni 'omaa fyysistä tilaa' nyt kaikkiaan kuudentoista ja puolen vuoden ajan. Ja jatkan yhä tätä suurrikollista toimintaa :twisted:
Nothing is quite what it seems
Anile
Martin Beck
Viestit: 770
Liittynyt: Ma Heinä 28, 2008 2:30 am

Viesti Kirjoittaja Anile »

^Ei saa väkisin. En ymmärrä mikä halu sinulla on pitää sylissä lasta joka ei halua olla sylissä. Tietysti rokotukset pitää antaa ja tarvittaessa suojella lasta, jopa itseltään. Yleensä pienetkin lapset ovat ihan yhteistyökykyisiä kunhan vain toimii johdonmukaisesti ja selittää asiat.
Jos lapsi on vaikka keskittynyt piirtämiseen,niin on aika raakaa jos äiti tulee hätistelemään kynsienleikkaamiseen. Kai sen nyt voi hoitaa myöhemminkin,sitten kun molemmille sopii. Haluaisitko itse, että joku vaan tulee ja tekee sinulle asioita etkä saa itse edes valita ajankohtaa?

Et ehkä ihan ymmärtänyt mitä tarkoitin.
Yritin sanoa, että fyysinen väkivalta ei ole ainoa tapa jolla vanhemmat voivat vahingoittaa lastaan. Ja jos lapset käyttäytyvät "mahdottomasti" niin harvoin vanhemmat ovat täysin syyttömiä ja virheettömiä (paitsi omasta mielestään).Tragediahan tässä on se ettei ihminen itselleen mitään voi.

Ja minulla ei ole lapsia (sen takia olenkin paras asiantuntija näissä asioissa :wink: ).
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 8:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Maybrick kirjoitti:
lapsilla on oma fyysinen tila ja näitä kukaan ei saa loukata.
Saako lasta siis pitää sylissä, jos hänen "omaa fyysistä tilaansa kukaan ei saa loukata"? Saako hiuksia kammata, saako pestä saunassa, saako levittää aurinkovoidetta, saako leikata kynsiä ja hiuksia, saako laittaa laastaria, saako poistaa punkin, saako pyyhkiä ja pestä takapuolen, saako?
Minä itseasiassa ymmärrän, mitä Anile tässä hakee, vaikka toki sinunkin kanssasi olen samaa mieltä. Koskettaminen ja pyllyn pyyhkiminen vain ovat hieman eri asioita, hoitaminen ja välttämättömyydet eivät liity mielestäni tähän. Äitini on opettanut minulle hyvin, hyvin pienestä lähtien, että yhdelläkään ihmisellä koko maailmassa ei ole oikeutta koskettaa minua silloin, kun en itse sille anna lupaa. Täytyy sanoa, että parempaa neuvoa en olisi voinut saada. Olen oppinut jo pienestä pitäen ymmärtämään, mikä merkitys omalla keholla on: se on minun ja vain minun omani. Tuolla tosin on kääntöpuolensakin.. alan miltei yökkäämään, jos ventovieras tai ihminen josta en pidä, koskee minuun. Tosin tuo voi johtua jostakin muustakin kuin äitini neuvosta.
NaapurinTyttö
Susikoski
Viestit: 49
Liittynyt: Pe Heinä 25, 2008 9:23 pm
Paikkakunta: Naapurista

Viesti Kirjoittaja NaapurinTyttö »

Anile kirjoitti:^Ei saa väkisin. En ymmärrä mikä halu sinulla on pitää sylissä lasta joka ei halua olla sylissä.
Tämä muuten on varmaan aika yleistä esim. isovanhempien kohdalla. Ainakin meillä :evil: Kun se kullannuppu ilmestyy ovelle niin heti hyökätään lääppimään ja lässyttämään, johan siinä kuka tahansa lapsi pelästyy. Meillä ainakin lapset on niin eriluonteisia keskenään, että mummon on välillä vaikea käsittää, että toinen ei kertakaikkiaan tykkää kun otetaan syliin jos hän ei itse halua. Tulee kyllä omia aikojaan piankin syliin ja halimaan mutta hän todellakin tarvitsee sen oman aikansa. Toinen taas ei juuri korvaansa lotkauta vaikka mummo hyökkää heti ovella kimppuun. :lol:
Vastaa Viestiin