Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Josko]

Lääkärimatrikkelista ei löytynyt kuin minimaaliset tiedot Tikkasesta, eli vanhempia ei pystynyt varmistamaan sieltä. Suomenruotsalaistahan tämä on leikkinyt, kun Tikkasen tutkintoja ja oppilaitoksia lukee matrikkelissa ruotsin kielellä: ML, suomenkielisillä lukee LL (= lääketieteen lisensiaatti), HU, suomenkielisillä lukee HY (= Helsingin yliopisto) yms.

Nyt loppuivat psykiatrin muutkin leikit joksikin aikaa.

Suomenruotsalaisuus tullut käsittääkseni jo hänen lapsuudessaan ja laitettu ruotsinkieliseen kouluun niin sinäänsä luonnollista että lukevat ruotsinkielellä. Sitä en tiedä miten hänen setänsä perhe, onko heillä ollut ruotsi kotikielenä vai onko tämä vain toisen veljeksistä (äitinsä) idea ollut.

[JasseHames]

Nimenomaan suomenruotsalaisten sosioekonomisen aseman pönkittämiseksi ruotsinkielisillä on kielikiintiöt oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja kauppatieteelliseen. Näitä kiintiöitä toki perustellaan ruotsinkielisten palveluiden tarpeella, mutta kiintiöitä ei ole kuitenkaan niillä linjoilla, joiden työntekijöistä on tosiasiallisesti eniten tarvetta - kiintiöitä sattuu olemaan vain lähtökohtaisesti rahakkailla aloilla...

[Francis Munkki]

Suomenruotsalaisuus tullut käsittääkseni jo hänen lapsuudessaan ja laitettu ruotsinkieliseen kouluun niin sinäänsä luonnollista että lukevat ruotsinkielellä. Sitä en tiedä miten hänen setänsä perhe, onko heillä ollut ruotsi kotikielenä vai onko tämä vain toisen veljeksistä (äitinsä) idea ollut.

Kielten osaaminen tuo mahdollisuuksia, joita kielten osaamattomuus ei tuo. Pätee yhtä paljon kiinan, venäjän kuin ruotsin osaamiseen. Sen ei tarvitse tarkoittaa, että erityisesti fanittaisi kyseistä valtiota, sen kansalaisia tai sen roolia maailmassa tai historiassa.

Kun itse olin joskus peruskoulussa, niin siellä oli aivan täysillä "ruottalaiset on kaikki jotain homoja" asenne, ainakin luokan poikien enemmistön kesken. Pilan tekeminen aiheesta oli tunnilla hyvin suosittua, mutta se ei onneksi estänyt minua yrittämästä osata edes jotain.

Jos epäillyn äiti on ollut opettaja, niin hän on saattanut olla tietoinen siitä, tai ynnäillä sen niin, että tuolla valinnalla ei ainakaan menetä mitään, mutta sillä saattaa myöhemmin saavuttaa jotain.

[Profiloija75]

Ensi avaus anatomian laitoksella.

https://ylioppilaslehti.fi/1996/04/ensi ... itoksella/

Lakanoihin vainaajaa kääritty.

[Rietu]

Tässä on taas sekoitettu kaksi asiaa. Jos aamusta alkaen vedetään säännöllisesti brenkkua, on tosiaan alkoholiongelma tyyliin mattinykänen. Sen sijaan jos on kotibileet joka viikko, ei se suoraan viittaa alkoholiongelmaan.

Eikö tuo "vapaa-ajalla juotu viinaa aamusta alkaen" riitä kertomaan A-ongelmasta? "Kotibileet joka viikko" täydentää kuvaa, mutta ei yksinään riitä perusteluksi A-ongelmalle.

Riittää, mutta tuo kotibileet on täysin tarpeeton lisäkommentti, jonka on kirjoittanut todennäköisesti joku perunakellarissa elävä toope, joka ei ymmärrä mitään helsinkiläisten piirien dynamiikasta. Kannattaa perehtyä esim. tuon talon historiaan. Siellähän asui mm. seurapiirihenkilö Tabe Slioor, joka seurusteli kaupunginjohtaja von Frenckellin kanssa ja juhlia riitti. Toki meininki ei ole ihan samanlaista enää. Nykyään keski-iässä homma paljon pyörii pariskuntavetoisesti, joten jos on naimisissa, saa kutsuja ja pitää itsekin järjestää illanviettoja. Jos ei mene jonnekin, joku ottaa nokkiinsa.

Vuosina 1955–1965 Slioorin suuri arvohuoneisto Ullanlinnassa toimi taiteilijoiden, diplomaattien, politiikan ja liike-elämän edustajien, älymystön sekä muiden seurapiirihenkilöiden kohtauspaikkana.
Slioorin laajaan tuttavapiiriin kuuluivat muun muassa Pentti Saarikoski, Alpo Jaakola, Lauri Leppänen, George de Godzinsky, Kullervo Linna, Olavi Virta, Armo Hormia, Rakel Wihuri, Viktor Lebedev, Hertta Kuusinen ja Jussi Lappi-Seppälä. Vuosina 1960-1962 Slioor oli naimisissa pitkäaikaisen ystävänsä juristi Kalevi Nietosvaaran kanssa, ja vuonna 1962 hän esiintyi Teuvo Tulion lyhytelokuvassa ''Se alkoi omenasta'',

[Josko]

Ensi avaus anatomian laitoksella.

https://ylioppilaslehti.fi/1996/04/ensi ... itoksella/

Lakanoihin vainaajaa kääritty.

Olipa mielenkiintoinen löytö, kiitti! Jutun kirjoittaja sittemmin käsikirjoittanut (muistaakseni) myös Aallonmurtaja-sarjan.

[Josko]

Eikö tuo "vapaa-ajalla juotu viinaa aamusta alkaen" riitä kertomaan A-ongelmasta? "Kotibileet joka viikko" täydentää kuvaa, mutta ei yksinään riitä perusteluksi A-ongelmalle.

Riittää, mutta tuo kotibileet on täysin tarpeeton lisäkommentti, jonka on kirjoittanut todennäköisesti joku perunakellarissa elävä toope, joka ei ymmärrä mitään helsinkiläisten piirien dynamiikasta. Kannattaa perehtyä esim. tuon talon historiaan. Siellähän asui mm. seurapiirihenkilö Tabe Slioor, joka seurusteli kaupunginjohtaja von Frenckellin kanssa ja juhlia riitti. Toki meininki ei ole ihan samanlaista enää. Nykyään keski-iässä homma paljon pyörii pariskuntavetoisesti, joten jos on naimisissa, saa kutsuja ja pitää itsekin järjestää illanviettoja. Jos ei mene jonnekin, joku ottaa nokkiinsa.

Vuosina 1955–1965 Slioorin suuri arvohuoneisto Ullanlinnassa toimi taiteilijoiden, diplomaattien, politiikan ja liike-elämän edustajien, älymystön sekä muiden seurapiirihenkilöiden kohtauspaikkana.
Slioorin laajaan tuttavapiiriin kuuluivat muun muassa Pentti Saarikoski, Alpo Jaakola, Lauri Leppänen, George de Godzinsky, Kullervo Linna, Olavi Virta, Armo Hormia, Rakel Wihuri, Viktor Lebedev, Hertta Kuusinen ja Jussi Lappi-Seppälä. Vuosina 1960-1962 Slioor oli naimisissa pitkäaikaisen ystävänsä juristi Kalevi Nietosvaaran kanssa, ja vuonna 1962 hän esiintyi Teuvo Tulion lyhytelokuvassa ''Se alkoi omenasta'',

Olipas monta mielenkiintoista ja jo ennestään tuttua Taben ja Frenckellin lisäksi. Onkohan sittemmin tuo huoneisto palasteltu vai edelleen jonkun käytössä sellaisenaan. Tuon talon seinät jos osaisi puhua niin olisi monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana. Kiitos tiedosta!

[Oppenheimer]

Nimenomaan suomenruotsalaisten sosioekonomisen aseman pönkittämiseksi ruotsinkielisillä on kielikiintiöt oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja kauppatieteelliseen.

Todettakoon, vaikka OT, että noista kiintiöpaikoista johtuen ruotsinkieliset pääsevät tai ainakin ovat päässeet huomattavasti alhaisemmilla pistemäärillä em. tiedekuntiin kuin suomenkieliset.

[Murheli]

Onhan myös niin, että diagnoosi on leima, josta tulee itseään toteuttava. Lapsi diagnostisoidaan, sitten häneen kohdistetaan toimia, ja hän kokee erillisyyttä ja erilaisuutta suhteessa ikätovereihinsa, ja lopulta kokee olevansa todella poikkeava. ADHD on tyyppiesimerkki tästä. Loppuvuodesta syntyneillä on merkitsevästi enemmän ADHD-diagnooseja kuin alkuvuodesta syntyneillä, mikä kertonee diagnostiikan ja diagnostisoijien puutteellisuudesta, ei lasten erilaisuudesta.

Tämä kaikki tietysti oikeutetaan auttamisella ja varhaisella tuella, eli jälleen kerran tarkoitus pyhittää keinot ja tie helvettiin on kivetty hyvin aikomuksin. Huomattavaa on myös, että tieto lapsen poikkeavuudesta kuljetetaan ns. nivelvaiheiden yli siten, että uudessa laitoksessa häntä on aina odottamassa vanha diagnoosi. Näin ollen keskittymisvaikeudesta tai muusta ongelmaksi määritellystä ei pääse edes ajan myötä kasvamaan eroon. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä: apua hartiavoimin ja oikein olan takaa. Tässä tuotetaan tarpeellisuuden tunnetta ennen kaikkea erityisopettajille, koulupsykologeille ja koulukuraattoreille.

Jälkihuomautus: Ei siis liity aiheeseen yhtään mitenkään, mutta väljästi profiloijan ajatuksiin ylempänä ^

Olen tästä samaa mieltä. Olen seurannut ihan läheltä, kuinka jotkut lapset ovat saaneet ADHD diagnoosin, vaikka todellisuudessa näyttäisi olevan kyse vanhempien rajojen pito ongelmasta. Ja en todellakaan kiellä, etteikö joillakin sellainen sairaus voisi olla, mutta välillä näyttää että hoidetaan myös persoonallisia piirteitä jo hyvin nuorilla. Tiedän tapauksen, jossa ekaluokkalainen ei oppinut lukemaan syksyn loppuun, ja laitettiin testaukseen ja todettiin että on vaikea lukihäiriö. Mitään tukea ei ehtinyt saada, paitsi vanhemmiltaan, ja oppi kesän aikana lähes itsekseen lukemaan, ja oli paras elokuun alussa koulussa luokallaan tehdyssä luku testissä. Siitä huolimatta tuo diagnoosi seurasi koko peruskoulun mukana, vaikka mitään ongelmia ei esiin tullut.

Täytyy sanoa, että tässä ketjussa on ollut todella mielenkiintoista ja laadukasta kommentointia, vaikka välillä ehkä aiheen vierestäkin. Nautinnollista lukea, kiitos

[skoone]

Nimenomaan suomenruotsalaisten sosioekonomisen aseman pönkittämiseksi ruotsinkielisillä on kielikiintiöt oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja kauppatieteelliseen. Näitä kiintiöitä toki perustellaan ruotsinkielisten palveluiden tarpeella, mutta kiintiöitä ei ole kuitenkaan niillä linjoilla, joiden työntekijöistä on tosiasiallisesti eniten tarvetta - kiintiöitä sattuu olemaan vain lähtökohtaisesti rahakkailla aloilla...

Miten mahtaa olla? Oletko aivan varma näistä kiintiöistä? Vaikuttaa todella kummalta kun Suomessa on ruotsinkielinen Kauppakorkeakoulukin Hanken (ainakin Turussa). Eikä mun ruotsinkieliset tuttavani ole siis näistä kiintiöistä kuulleet, kun ovat hakeutuneet lääkäriopintoihin Ruotsiin... (ja kiitos ei mitään väkätystä ruotsalaisten yliopistojen tasosta, ja Uppsalan ekonomeista. Satun olemaan asiantuntija myös siinä asiassa..)

Minä puolestani olen aikoinani päässyt suomenkielisenä opiskelemaan (kielikokeen tehtyäni ruotsinkieliseen Åbo Akademiin..
Kieliriidat taitaa olla voimissaan edelleenkin tietyissä piireissä.

[Profiloija75]

Onhan myös niin, että diagnoosi on leima, josta tulee itseään toteuttava. Lapsi diagnostisoidaan, sitten häneen kohdistetaan toimia, ja hän kokee erillisyyttä ja erilaisuutta suhteessa ikätovereihinsa, ja lopulta kokee olevansa todella poikkeava. ADHD on tyyppiesimerkki tästä. Loppuvuodesta syntyneillä on merkitsevästi enemmän ADHD-diagnooseja kuin alkuvuodesta syntyneillä, mikä kertonee diagnostiikan ja diagnostisoijien puutteellisuudesta, ei lasten erilaisuudesta.

Tämä kaikki tietysti oikeutetaan auttamisella ja varhaisella tuella, eli jälleen kerran tarkoitus pyhittää keinot ja tie helvettiin on kivetty hyvin aikomuksin. Huomattavaa on myös, että tieto lapsen poikkeavuudesta kuljetetaan ns. nivelvaiheiden yli siten, että uudessa laitoksessa häntä on aina odottamassa vanha diagnoosi. Näin ollen keskittymisvaikeudesta tai muusta ongelmaksi määritellystä ei pääse edes ajan myötä kasvamaan eroon. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä: apua hartiavoimin ja oikein olan takaa. Tässä tuotetaan tarpeellisuuden tunnetta ennen kaikkea erityisopettajille, koulupsykologeille ja koulukuraattoreille.

Jälkihuomautus: Ei siis liity aiheeseen yhtään mitenkään, mutta väljästi profiloijan ajatuksiin ylempänä ^

Olen tästä samaa mieltä. Olen seurannut ihan läheltä, kuinka jotkut lapset ovat saaneet ADHD diagnoosin, vaikka todellisuudessa näyttäisi olevan kyse vanhempien rajojen pito ongelmasta. Ja en todellakaan kiellä, etteikö joillakin sellainen sairaus voisi olla, mutta välillä näyttää että hoidetaan myös persoonallisia piirteitä jo hyvin nuorilla. Tiedän tapauksen, jossa ekaluokkalainen ei oppinut lukemaan syksyn loppuun, ja laitettiin testaukseen ja todettiin että on vaikea lukihäiriö. Mitään tukea ei ehtinyt saada, paitsi vanhemmiltaan, ja oppi kesän aikana lähes itsekseen lukemaan, ja oli paras elokuun alussa koulussa luokallaan tehdyssä luku testissä. Siitä huolimatta tuo diagnoosi seurasi koko peruskoulun mukana, vaikka mitään ongelmia ei esiin tullut.

Täytyy sanoa, että tässä ketjussa on ollut todella mielenkiintoista ja laadukasta kommentointia, vaikka välillä ehkä aiheen vierestäkin. Nautinnollista lukea, kiitos

Ymmärrän hyvin tämänkin kannan. Itselle monin tavoin mielenkiintoisia aiheita. Jossakin aikaisemmin kommentoinkin, että ikään kuin jokainen adhd ja asperger, autismin kirjolla oleva on niin oma yksilönsä. Itselläni on hieno nuori miehenalku adhd-asperger, jossa pisteet jälkimmäiseen eivät täyty. Huippulahjakas, valokuvamuisti, oppininen helppia, rohkea, itsevarma, sosiaaliset taidot haastavia. Perinnöllistä, jopa sukupolven yli. Kasvuympäristä lasta tukeva. Häntä diagnoosit auttaneet ja kasvamisen myötä itsesäätely mennyt eteenpäin. Sosiaalisia suhteita on. Ei ole aggressiivisia piirteitä, ehkä lääkityksellä nousee autismia enemmän esiin, kun adhd-piirteet tasaantuvat. Lääkitys on ollut avuksi, jotta saa positiivisia kokemuksia onnistumisistaan. Oivallus on oppimisen lampunsyttymishetki. Jos ei ole kokemusta omasta potentiaalista, niin kovin pieni lapsi ei abstraktia käsitettä kovin helposti ymmärrä. Mielenkiintoista ja kivaa, merkityksellistä kasvatustyötä, jossa näkee tulokset. Paljon on haastetta toiminnanohjaukseen, jopa nukahtamiseen. Näitä elementtejä on hankala itselle selittää kurin puutteesta. Mutta uskon, diivet kasvaa ja kantaa.

Mutta kuin myös, mielenkiintoisia keskusteluja. Kiitos niistä.

Kaiken kaikkiaan, itse näen epäillyn tekijän menestyneen alakoulusta lukien, olleen sinut itsensä kanssa ja pitäneen lipun korkealla. Mutta ehkä taivun siihen, että päihteet jossakin vaiheessa vieneet mennessään. Harmi.

[Doris Watson]

Tuo vauva-sivusto on yllättävän mielenkiintoinen. Kiihkeitä kannanottoja ja myös
sisäpiiritietoja

[Josko]

Tuo vauva-sivusto on yllättävän mielenkiintoinen. Kiihkeitä kannanottoja ja myös
sisäpiiritietoja

Se keskustelu oli katkaistu minkä linkki tänne laitettiin, mutta että jossain taas uusi keskustelu vai?

[Tottavaitarua]

Tuo vauva-sivusto on yllättävän mielenkiintoinen. Kiihkeitä kannanottoja ja myös
sisäpiiritietoja

Osa sisäpiiritiedottajista herättää epäilyksiä, osa varmaan oikean tiedon kanssa liikkeellä. Poliisi on vaitonainen, media voisi julkaista jotain. Tietysti sitä miettii, onko yleisöllä oikeutta odottaa tietoja? Toisaalta tämä herättää kiinnostusta ja koskee tekijän ammatin kautta myös ulkopuolisia.

[Josko]

Tuo vauva-sivusto on yllättävän mielenkiintoinen. Kiihkeitä kannanottoja ja myös
sisäpiiritietoja

Osa sisäpiiritiedottajista herättää epäilyksiä, osa varmaan oikean tiedon kanssa liikkeellä. Poliisi on vaitonainen, media voisi julkaista jotain. Tietysti sitä miettii, onko yleisöllä oikeutta odottaa tietoja? Toisaalta tämä herättää kiinnostusta ja koskee tekijän ammatin kautta myös ulkopuolisia.

Mä itse en odota uutisia tai poliisin tiedottamista, kun olen saanut täällä jauhaa tätä sieluni kyllyydestä niin mä alan oleen aika sinut jo asian ja uteliaisuuteni kanssa. Kiitos tässä vaiheessa jo teille kaikille, oli ilo tutustua teihin ja tähän palstaan. Olette huikeita etsimään ja käsittelemään tietoa! Hyvää uuttavuotta, jos ei enää nähdä! Pysykää terveinä. (Varmaan hetki tulee vielä roikuttua josko joku keksisi uuden näkökulman aiheeseen, mutta aika kaluttu tämä mun näkökulmasta alkaa olla. Onneksi.)