Nököttävät murheellisen näköisenä talon nurkalla.
Todella murheellista, kun kyseessä perheen ainokainen ja vanhemmatkin jo nelikymppisiä.
Lapsi varmaan ollut toivottu ja odotettu.
Näin. Vanhempi tyttöni oli 1½-vuot. vilkas ja kerran (varmaan montakin kertaa) ehti häipyä näköpiiristä pihalta sillaikaa kun vedin itse talvikamppeita päälle. Naapurin vanha setä seurasi tilannetta ja ilmoitti mihin suuntaan lähteä juoksemaan. Jokainen lapsistani on varmaan pudonnut sängyltä sen yhden kerran, kun en ole arvannut että se vaihe kehityksessä on just tänäpänä saavutettu. Onneksi petit on nykyään matalia ja joku matonreuhka ollut alla että mitään vakavampaa ei ole sattunut.Tietenkään kersan perässä ei voi olla 24/7, mutta sen verran kyllä, ettei se unohdu autoon, kotiin, kauppaan tai ettei vaunut jää niin, että lapsi päätyy järveen, auton alle tai väärille ihmisille.