Espoo, Iso Omena 7.1.2023: Vartijoiden retuuttama 35-v nainen kuoli - syytteet kaatuivat

[URSA]

^Kuulostaa todennäköiseltä. Ehkä eri sukupolvien vartijoille on jopa opetettu erilaiset menetelmät? Tai rookie vain puhtaasti tunaroi yli-innokkuuttaan.

- - - - - - - -
Ketjussa on toisteltu ettei selkärankavamman jälkeen enää mitään huudella, mutta vasta oli joku uutisjuttu jossa kerrottiin nuorena uimahyppyonnettomuudessa neliraajahalvaantuneesta naisesta, jolla on kuitenkin käsissä pientä toimintakykyä ja ilmeisesti puhekin onnistuu, vaikka on muuten pyörätuolissa.

Mietin olisiko uhrin selkäranka yläselässä vahingoittunut alasviennissä ja aiheuttanut kivun, virtsankarkaamisen ja jalkojen liikkumattomuuden eli "uhrin vastustelun". Sitten kun uhria on raudoitettu ja käsiä väännetty, vamma on pahentunut ja johtanut kuolemaan. Sekin olisi vamma, josta ei varmasti haluttaisi kertoa julkisuuteen.

[Roboc]

Nyt kun Suonenvirta haastattelussa kertoi että kaikki on mennyt oikein. Siitä aasinsillan kautta kaivellaan Markun menneisyyttä. Muistelen että olisi saanut kenkää aikoinaan poliisista doping bisnesten takia. Kuitenkin pääsi takaisin vuonna -92 kun oli pulaa poliiseista, niitä tarvittiin Helsingin Etyk kokoukseen tämän jälkeen oli ainakin Kemiössä poliisina. Muistaako joku tämän keissin paremmin, miksi sai kenkää ja miten kelpasi taas virkaan

[fouilleur]

Kirjoitin tänä aamuna Iltalehden haastattelemalle ylilääkäri Sanna Hopulle ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikanderille, jotka olivat arvioineet Isossa Omenassa kuolleen naisen käsittelyä ylhäältä kuvatulla 8-minuuttisella videolla. Hoppu katsoi, että vartijat olivat toimistaan päätellen "ilmeisesti" useampaankin kertaan todenneet naisen hengityksen riittäväksi. Rikander sitä vastoin korosti naisen reagoimattomuutta ja monta minuuttia kestävää pitämistä vatsallaan. Laitoin Iltalehden toimittajan ja itse asiassa myös koko toimituksen cc:ksi.
- - - - - - - - -
Hyvä Sanna Hoppu ja Henri Rikander (sekä Joonas Alanne, cc:nä),

Tarkastelemassanne videossa naista pidetään nykytietämyksen mukaan äkkikuolemalle altistavassa asennossa noin 4,5 minuutin ajan. Kun yksi vartijoista lopulta poistaa naisen pipon ja hupun ja kääntää hänen kasvonsa näkyville kohdassa 4:45, vartija säpsähtää silminnähden taaksepäin ja alkaa välittömästi soittaa puhelimellaan.

Kohdassa 8:01, elvytyksen ollessa viimein käynnissä, naisen ohimolla näkyy suuri hematooma.

Ei ole tiedossa, kuinka kauan naista pidettiin mahallaan (talvitakissa, kaulaliina kaulan ympärillä, myssy ja huppu päässä, reppu selässä, kädet käsiraudoissa selän takana) jo ennen videon alkua. Videolla yksi vartijoista painaa jostain syystä polveaan reagoimattoman naisen alaselkää vasten. Kaksi muuta keskittyvät lukitsemaan hänen jalkansa lattiaa vasten.

Silminnäkijöiden mukaan nainen oli maahan kaatamisen jälkeen huutanut apua, sanonut ettei saa henkeä ja pyytänyt soittamaan 112:een. Pian sen jälkeen huudot olivat vaienneet, ja nainen oli mennyt tajuttomaksi ja liikkumattomaksi jo ennen sermin tuomista ympärille ja 8-minuuttisen videon alkua.

Maahankaato oli silminnäkijän kuvaaman videon perusteella lähinnä kaoottinen. Vartijat kompuroivat lattialle istualleen pudonneen naisen molemmin puolin, nostivat häntä ja viskasivat hänet sitten lattialle, kaatuen samalla itsekin hänen sivuilleen. [1] Naisen toinen jalka nousi ylös ja alavartalo meni sivuasentoon (ks. liitekuvat). Pitkällä videolla näkyvä hematooma lienee syntynyt naisen pään kopsahtaessa lattiaan, mitä silminnäkijöiden kuvaukset tilanteessa kuuluneesta äänestä tukevat.

Summa summarum: Vartijat riisuvat hupun ja pipon ja kääntävät naisen kasvot esille tarkistaakseen hänen tilansa ja mahdolliset pään alueen vauriot vasta kun on aivan liian myöhäistä.

Jo itse "oikeaoppinen" ja kaoottinen kaato lattialle oli pelkkää tarpeetonta voimannäyttöä ja omiaan johtamaan tajuttomuuteen, elottomuuteen ja kuolemaan. Pitkällä videolla havaittavaa vartijoiden toimintaa on puolestaan vaikea nähdä muuna kuin pelastustoimien viivyttelynä.

[1] Kaatotilanteesta kuvatulla videolla nainen on istuallaan lattialla melkein 10 sekuntia ja hänen kuulee yrittävän keskustella miesten kanssa. Toinen vartijoista jopa irrottaa otteensa sen verran, että nainen auttaa itseään ylöspäin oikealla kädellään, kun he alkavat vetämään häntä ylöspäin. Edellinen komento oli "mene maahan", ja maassahan tuossa ollaan. Missä oli tarve millekään voimatoimille? Nainen yrittää hoitaa tilanteen puhumalla, mutta vartijat eivät kommunikoi hänen kanssaan millään tavalla. Tuossa ei ole kyseessä mitään nopeaa reagointia vaativa tilanne. Nainen kaadetaan kasvoilleen lattialle, koska vartijat olivat selvästikin niin päättäneet tehdä.

Ystävällisin terveisin
[...]

kollaasi.jpg (369.04 KiB) Katsottu 2037 kertaa

[RonnieVan]

Jokainen järkevä ymmärsi jo heti alussa ettei nainen tukehtumalla kuollut.

https://yle.fi/a/74-20012279

[RoyGrace]

Naapureiden puheisiin ei kovin paljon kannata lukkiutua, koska yleensähän kuolleista puhutaan kauniisti, joskus suorastaan ylistävästi.

Tuo käräjäoikeuden lausunto on siinä mielessä painavampi.

"Käräjäoikeuden mukaan naisen kertomus oikeudessa oli sekava, eikä tapahtumista saatu selkeää kuvaa."

Ja lähde: https://www.seiska.fi/Rikos/Uutta-tieto ... os/1182114

Ei tuolla uhrin käytöksellä tietenkään ole vaikutusta tekojen oikeutukseen, mutta väärinkäsitysten syntymiseen se on voinut vaikuttaa. Mikä taas korostaa vartijoiden laajemman koulutuksen merkitystä ja sitä millä seulotaan tehtäviin sopimattomat pois.

Tuo Seiskan kappale jossa kerrotaan illan tapahtumista, on otsikoitu "Tuli torjutuksi". Kuitenkaan itse kappaleessa ei viitattu mitenkään torjutuksi tulemiseen vaan että "mies puolusti tekoaan naisen käytöksellä". Torjutuksi tuleminen viittaisi siihen että nainen on yrittänyt iskeä miestä ja saanut pakit. Mutta miten paljon iskuyritykseltä vaaditaan, että sen kohteen pitää antaa avari? Olettaen siis että tämä mies on ihan täyspäinen. Aika kauan pitäis vongata. Naiset jakelevat avareita vähemmästäkin eikä sitä kauhistella.

[H. Solmunen]

Tämän jälkeen joku ulkopuolinen mies sanoo, täpäkkä täti

Olisiko tämän perusteella niin, että uhri ei ole vartijoiden kehotuksia ihan lampaana noudattanut? Videolla ei juurikaan vastustelua näy, mutta mitähän ennen sitä on sanailtu? Täpäkkä tarkoittanee tuossa yhteydessä lähelle samaa kuin napakka.

[Leviathan777]

Illan, yön ja aamupäivän muutama kymmenen sivua luettuani sontaa, oli tämä suorastaan kirkkaana loistava helmi. Täyttä asiaa ja tätä olen itsekin yrittänyt selittää, että ei helvetissä se homma voi mennä siten, että stevarilla on oikeus poistaa häirikkö, jos vastustelee, on oikeus ottaa kiinni, koska rimpuilee tai mitä tahansa, niin on oikeus voimakeinoin heittää tonttiin ja iskeä rautoihin, siitä maassa pitelemisestä puhumattakaan. Tässä on kirjoituksessa kaikki oleelliset lakipykälät käyty läpi ja asia näyttää stevareiden kannalta erittäin huonolta.

Oikeudessa tullaan varmasti katsomaan, mikä määrä häiriköintiä oikeuttaa poistoon, millainen vastarinta oikeuttaa kiinniottoon ja millaisessa tilanteessa olosuhteet voivat olla sellaiset, että on oikeus käyttää niin järeitä voimakeinoja, kuin tässä nähtiin. Tämä on omasta mielestäni se tässä karmivassa tapauksessa mielenkiintoisin kysymys. Sehän lienee jo täysin selvää, että raudoitetun maassa pitäminen voimalla ja elvytyksen aloittamisen kanssa vitkastelu oli rikollista toimintaa. Nyt jos minä luen lakia oikein, niin asia näyttää stevareiden kannalta erittäin huonolta.

En tiedä miten laadukas lähde tämä on, mutta sen perusteella ja viime päivien googlailulla myös melko passiivinen vastarinta voidaan katsoa vastustamiseksi.

...

Edit. Jostain luin myös, että poistamistilanteessa ns. veteläksi/jalattomaksi meneminenkin olisi vastustamista.

Tietenkin passiivinen vastarinta on myös vastustamista. Siksi lain mukaan näillä stevareilla on esimerkiksi oikeus kantaa pehmein ottein veltoksi heittäytynyt asiakas pihalle, vaikka sitten sillä niskaperseotteella. Näin on alalla aina toimittu. Toinen vaihtoehto on yrittää puhumalla loppuun asti saada se asiakas itse kävelemään pihalle, tai sitten soittaa poliisit viemään tämä niskoitteleva kansalainen koppiin.

Täällä on jo monta kertaa todettu, kuinka poliisin mukaan nainen ei ollut väkivaltainen. Vastustaminen tämän tiedon valossa on täten ollut joko passiivista vastarintaa, tai sitten stevareiden otteesta hieman rimpuilua, vastaan hankaamista tai muuta sellaista.

Nyt muistetaan mitä sanotaan laissa näiden voimakeinojen käytöstä, ollut täällä jo aiemmin, mutta laitetaan kun ei kaikille Securitaksen trolleille ole selvä asia:

48 §
Voimakeinojen käyttö
Jos henkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, paikalta poistamisen, kiinniottamisen, 46 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen tai 47 §:ssä tarkoitetun poisottamisen taikka pakenee kiinniottamista, järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi tai kiinniottamiseksi taikka tarkastuksen suorittamiseksi tai esineen ja aineen poisottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet.

En usko hetkeäkään, että stevareiden voimakeinot olisivat tässä tapauksessa mitenkään voineet olla laissa kuvatulla tavalla olosuhteisiin nähden oikein mitoitettuja.

Kiitos kuitenkin siitä, että jaoit tänne Securitaksen uutisen arjen sankarista, joka elvytti vuonna 2017 elotonta miestä kauppakeskus Iso Omenassa. Muistetaan ja pidetään mielessä kaikki ne arjen pienet urotyöt, joilla nämä sankarimme ovat urheasti meitä suojelleet. Et ole Securitaksen trolli, etpä tietenkään. On muuten melkoinen lista sankaritöitä: https://www.securitas.fi/media/arjen-sankaritarinoita/

[Kit]

Saavatko vartijat ja järjestyksenvalvojat jonkinlaisia bonuksia fyysisestä kontaktista työssään? Vai kuuluuko mahdollinen fyysinen toiminta palkkaan?

Fyysisestä kontaktista bonuksia? Ei
Itse pora jv:nä stadissa vuosia olleena voin sanoa että jos tässä jotain karttaa niin...ihmisiin koskemista, mutta itsestäänselvää on että se ei toteudu.

Palvelua ostava puoli voi asettaa omia vaatimuksia joka tietenkin johtaa hyvin harmaalla alueella toimimiseen ajoittain ( kauppojen näppäri tilastot, kauppakeskuksen määritelmät mitä voi tehdä, esim politikointi, uskonnon julistaminen...). Tämä on tietenkin johtoportaan/myyntitiimin kanssakäymistä joka ei koskaan julkisuuteen tule, koska julkisuudessa keskustellaan vartija/jv toteuttavan/kärsivän osapuolen teoista. Mies tekee, mies vastaa mentaliteetilla ja se on oikein, kaikilla meillä on oikeus luopua toimenpiteestä.

Nuoria työntekijöitä on helppo manipulouda. Vasta vuosia työtä tehnyt ja useampia lakeja lukenut kykenee työhönsä yhdistämään tarvittavat lain suomat voimavarat. Lakien määrä on iso, järjestyslaki,rikoslaki, ampuma-aselaki, pelastuslaki ja porajv puolella raideliikennelaki jotka toteutetaan LYTP:n tuomien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Pr/porajv käyttäen valikoituja oikeuksia yhdenkortin jv:seen nähden (esim pääsyn estoa ei porajv:llä ole, perus jv:llä on esim ikä kriteerit).Velvollisuus ja oikeus on kaksi erillistä lakitermiä.

[Leviathan777]

Saavatko vartijat ja järjestyksenvalvojat jonkinlaisia bonuksia fyysisestä kontaktista työssään? Vai kuuluuko mahdollinen fyysinen toiminta palkkaan?

Fyysisestä kontaktista bonuksia? Ei
Itse pora jv:nä stadissa vuosia olleena voin sanoa että jos tässä jotain karttaa niin...ihmisiin koskemista, mutta itsestäänselvää on että se ei toteudu.

Palvelua ostava puoli voi asettaa omia vaatimuksia joka tietenkin johtaa hyvin harmaalla alueella toimimiseen ajoittain ( kauppojen näppäri tilastot, kauppakeskuksen määritelmät mitä voi tehdä, esim politikointi, uskonnon julistaminen...). Tämä on tietenkin johtoportaan/myyntitiimin kanssakäymistä joka ei koskaan julkisuuteen tule, koska julkisuudessa keskustellaan vartija/jv toteuttavan/kärsivän osapuolen teoista. Mies tekee, mies vastaa mentaliteetilla ja se on oikein, kaikilla meillä on oikeus luopua toimenpiteestä.

Nuoria työntekijöitä on helppo manipulouda. Vasta vuosia työtä tehnyt ja useampia lakeja lukenut kykenee työhönsä yhdistämään tarvittavat lain suomat voimavarat. Lakien määrä on iso, järjestyslaki,rikoslaki, ampuma-aselaki, pelastuslaki ja porajv puolella raideliikennelaki jotka toteutetaan LYTP:n tuomien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Pr/porajv käyttäen valikoituja oikeuksia yhdenkortin jv:seen nähden (esim pääsyn estoa ei porajv:llä ole, perus jv:llä on esim ikä kriteerit).Velvollisuus ja oikeus on kaksi erillistä lakitermiä.

Mitään rahallisia bonuksia tai kakkukahveja ei ainakaan Securitaksella tarjota voimankäytöstä. Useampi vuosi alalla ja voin kertoa, että noita voimankäyttöpörssejä on useammassa kohteessa, eli siis kilpaillaan siitä, kenellä on eniten paineja.

Maksavalle asiakkaalle raportoidaan tiivistelmä kohteesta riippuen kiinniotoista, poistoista, asiakaspalvelutilanteista ja myös voimankäytöstä. Yleensä asiakas tykkää että stevarit ovat hoitaneet hommansa hyvin, mitä enemmän on kiinniottoja,

Esimiestasolla taas firmassa voimankäyttöä seurataan, kun kerran jokaisesta voimankäyttötilanteesta on tehtävä raportti. Näissä jos on ollut epäselvyyksiä, uhri esimerkiksi loukkaantunut, tai stevari itse telonut itsensä, niin esimiehet ovat olleet yhteydessä. Eli siis kentällä ne painit nähdään hyvänä asiana, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että esimiestasolla niitä seurataan huolestuneena.

[sossikran]

Saavatko vartijat ja järjestyksenvalvojat jonkinlaisia bonuksia fyysisestä kontaktista työssään? Vai kuuluuko mahdollinen fyysinen toiminta palkkaan?

Fyysisestä kontaktista bonuksia? Ei

Mitään rahallisia bonuksia tai kakkukahveja ei ainakaan Securitaksella tarjota voimankäytöstä. Useampi vuosi alalla ja voin kertoa, että noita voimankäyttöpörssejä on useammassa kohteessa, eli siis kilpaillaan siitä, kenellä on eniten paineja.

Voitaneen siis olettaa ettei kyseisen tapauksen pitkä kiinnipito johtunut ainakaan siitä, että olisi luvassa ns. "likaisen työn lisää" normaalin palkan päälle.

Mitenkäs tämmöinen "voimankäyttöpörssi" oikein toimii? Onko sellainen normaali käytäntö alan piireissä? Palkintoja?

Vertaillaanko kokemuksia esim. sosiaalisessa mediassa vartijoiden kesken ulkopuolisilta suojassa?

Onko työtilanteiden paini jollain tavalla yleisesti glorifioitua työntekijöiden keskuudessa? Pidetäänkö tapauksista esim. "tukkimiehen kirjanpitoa"?

Onko fyysinen kontakti alalla tunnettua juuri "paini" -nimellä?

[Edith_]

Saavatko vartijat ja järjestyksenvalvojat jonkinlaisia bonuksia fyysisestä kontaktista työssään? Vai kuuluuko mahdollinen fyysinen toiminta palkkaan?

Fyysisestä kontaktista bonuksia? Ei
Itse pora jv:nä stadissa vuosia olleena voin sanoa että jos tässä jotain karttaa niin...ihmisiin koskemista, mutta itsestäänselvää on että se ei toteudu.

Palvelua ostava puoli voi asettaa omia vaatimuksia joka tietenkin johtaa hyvin harmaalla alueella toimimiseen ajoittain ( kauppojen näppäri tilastot, kauppakeskuksen määritelmät mitä voi tehdä, esim politikointi, uskonnon julistaminen...). Tämä on tietenkin johtoportaan/myyntitiimin kanssakäymistä joka ei koskaan julkisuuteen tule, koska julkisuudessa keskustellaan vartija/jv toteuttavan/kärsivän osapuolen teoista. Mies tekee, mies vastaa mentaliteetilla ja se on oikein, kaikilla meillä on oikeus luopua toimenpiteestä.

Nuoria työntekijöitä on helppo manipulouda. Vasta vuosia työtä tehnyt ja useampia lakeja lukenut kykenee työhönsä yhdistämään tarvittavat lain suomat voimavarat. Lakien määrä on iso, järjestyslaki,rikoslaki, ampuma-aselaki, pelastuslaki ja porajv puolella raideliikennelaki jotka toteutetaan LYTP:n tuomien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Pr/porajv käyttäen valikoituja oikeuksia yhdenkortin jv:seen nähden (esim pääsyn estoa ei porajv:llä ole, perus jv:llä on esim ikä kriteerit).Velvollisuus ja oikeus on kaksi erillistä lakitermiä.

Mitään rahallisia bonuksia tai kakkukahveja ei ainakaan Securitaksella tarjota voimankäytöstä. Useampi vuosi alalla ja voin kertoa, että noita voimankäyttöpörssejä on useammassa kohteessa, eli siis kilpaillaan siitä, kenellä on eniten paineja.

Maksavalle asiakkaalle raportoidaan tiivistelmä kohteesta riippuen kiinniotoista, poistoista, asiakaspalvelutilanteista ja myös voimankäytöstä. Yleensä asiakas tykkää että stevarit ovat hoitaneet hommansa hyvin, mitä enemmän on kiinniottoja,

Esimiestasolla taas firmassa voimankäyttöä seurataan, kun kerran jokaisesta voimankäyttötilanteesta on tehtävä raportti. Näissä jos on ollut epäselvyyksiä, uhri esimerkiksi loukkaantunut, tai stevari itse telonut itsensä, niin esimiehet ovat olleet yhteydessä. Eli siis kentällä ne painit nähdään hyvänä asiana, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että esimiestasolla niitä seurataan huolestuneena.

Kun olet alalla ollut useampia vuosia, mikä on henkilökohtainen mielipiteesi vartijoiden toiminnasta 10min kestävällä videolla? Miksi esim. 2 gorillanpoikasta roikkuvat vainajan jaloissa kiinni? Ylösnousemustako siinä odotellaan?

[Gfh]

Iltalehden ”naapurien kuvailussa” tuli aikoinaan ehkä seikkaperäisin kuvaus uhrin mahdollisesta erikoisesta käytöksestä eli arkuudesta miehiä kohtaan, etenkin teinipojalta. Kun nyt uhria on leimattu ties miksi ahdistelijaksi ja kylähulluksi ja raamatulla päähän paukuttajaksi, niin tämä vanha juttu vielä uudelleen is:n ja seiskan juttujen lisäksi jotka oli sivu tai pari sitten linkattuna uudelleen ketjussa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f3a2 ... 4456f4f349

”Naapureiden mukaan nainen oli ystävällinen lapsille ja naisille, mutta vaikutti olevan arka miehiä kohtaan.

Naispuolinen naapuri kertoo törmänneensä häneen välillä. Jos naapuri tuli lastensa kanssa vastaan, nainen halaili lapsia ja yritti naurattaa heitä.

– Hän oli kiltti ja tuli hyvin toimeen lasteni kanssa. Jos esimerkiksi törmäsin naiseen kauppakeskuksessa, hän tuli tervehtimään minua iloisesti, naapuri kertoo.

Yläasteikäinen poika kertoo, että törmäsi naiseen usein iltaisin ja avasi hänelle ulko-oven, jos tällä oli jäänyt avaimet asunnolle.

– Hän oli kovin aran oloinen ja hieman pelkäsi minua. Jäi usein sivuun ujosti odottamaan, kun avasin oven hänelle, poika kertoo.

Poika on nähnyt naisen toisinaan Isossa Omenassa. Viimeksi viikko sitten.

– Yhtäkkiä näin uutisista videon Isosta Omenasta. Tunnistin, että kuollut nainen oli hän, poika sanoo.

– Hän ei koskaan käyttäytynyt provosoivasti, eikä vaikuttanut provosoivalta henkilöltä.”

[Kara-Kurt]

Varsinkin kun oman kuvauksesi perusteella uhreja epäinhimillistetään, pahoinpitelysuorituksista käydään jonkinlaista kilpailua, uhreja maalitetaan eikä ole kaukana ajatus ennalta sovituista pahoinpitelyistä, joissa "kohdehenkilön" hengellä ja terveydellä ei ole mitään arvoa, kunhan sikailusta ei vain jäädä kiinni.

Tällä hetkellä meillä esimerkiksi ei ole tietoa siitä, että vartijat/jv:t olisivat tehneet jotain tahallista tässä tapauksessa. Jos sellaista paljastuu, se on tietenkin toinen asia, mutta tässä vaiheessa yhtyisin Leviathan777:n kommenttiin siinä että asia pidettäisiin tämän tapauksen kulloistenkin faktojen tasolla.

Sehän olisikin mielenkiintoista jos tämä nainen olisi maalitettuna WhatsApp ryhmässä ennen tekoa ja tämä tieto päätyisi syyttäjälle. Siinä olisikin todistelemista että ei vahingoittamista ei tehty ihan tahallaan. Vaikka siis viestejä ei olisikaan lähetelleet nämä kyseiset miehet mutta tiedettäsiin että heillä oli tieto niistä.

Takavarikoidaanko/tutkitaanko pidätettyjen puhelimet? 2 vartijaa oli pidätetty useimaksi tunniksi, onko mahd., että heidän puhelimet katsottu silloin? Voisi löytyä aika härskiä materiaalia

[pikseliseli]

Joo mikrofoni "zoomaa" myös ja sen huomaa helposti tolla pitkällä videolla.. hyvä niin

Puhelimen videotallennuksen yhteydessä aktiivinen mikrofoni on niin sanottua omni-tyyppiä, sen suuntakuvio on pallo, eli se "kuulee" joka suunnasta yhtälaisesti. Mitään sellaista mekanismia jossa mikrofonin luonne muuttuisi tai missä sen suuntakuvio kapenisi ja tarkentuisi videokuvan zoomauksen perusteella, ei puhelimessa ole.

Onpas. Ei toki yhdellä mikrofonilla onnistu, mutta useammalla puhelimessa eri kohtaan sijoitetulla mikrofonilla voi kuunnella "tietystä suunnasta" tulevaa ääntä tarkemmin.

Tässä Samsungin "audio zoom"-arvostelu:

"Its Audio Zoom capability isn’t new, having been first introduced in the Galaxy S10 series. It uses the triple microphones to change the range of sound captured as you “zoom” into the action. This lets you “focus” on the subject that you are recording, and reducing ambient noise."

https://www.techarp.com/mobile/galaxy-s ... dual-zoom/

Nimellisesti sellainen toiminto on myös iPhoneissa, mutta käytännössä näin ei ole.

Toimintaidea näissä eri suuntiin kohdistetuista mikrofoneista saatuihin signaaleihin perustuvissa järjestelmissä on yksinkertaisesti miksata puhelimen taakse/sivuille suunnattujen kapseleiden signaalia alas ja puhelimen selkäpuolella (kuvaussuunta) olevan kapselin signaalia ylös, kun kuvaa zoomataan sisään. Tässä pyritään äänenvoimakkuuden säädön lisäksi hyödyntämään myös vaiheenkääntöä sivusignaalien häivyttämiseksi, mutta puhelimen kokoisessa laitteessa fysiikan rajoitteet tulee pian vastaan, erityisesti mitä kauempana äänilähde on puhelimesta/mikrofoneista.

Käytännössä, riippuen ympäristöstä jossa kuvataan (esteet ja heijastukset) ja mitä muita ääniä on läsnä (äänenpaine ja taajuudet), kyseinen zoomi yleensä vain nostaa videon ääniraidan volyymiä ("keskikanavaa") ilman että mitään selkeyttävää etua saavutetaan. Erityisesti silloin jos varsinaista kuvauskohdetta häiritsemässä on ääni joka tulee hyvin lähelle samasta etusuunnasta kuvauskohteen äänen kanssa, ja vaikka se tulisi huomattavasti eri etäisyydeltä, ei tällainen audio zoom kykene millään keinolla erittelemään niitä toisistaan. Kyse on siis lähinnä markkinointi-gimmickistä.

Sama perusongelma säilyy: mikrofonikapseli voi kerrallaan sijaita vain yhdessä kohdassa 3d-tilaa ja mitata siihen kohdistuvaa äänenpainetta. Useammalla kapselilla saadaan useampi mittauspiste, mutta vaikka kapselit sijaisisivat aivan puhelimen äärikulmissa, sanotaan yläkanttiin 20 cm päässä toisistaan, niin sen mittaisella komion kannalla ei kovin pitkän matkan päähän pysty merkittävää erottelua tekemään (viite: kolmiomittaus).

Tulevaisuudessa kameroiden kuvan ja äänen yhteisprosessointi keinoälyn kanssa mahdollistaa sen, että kameran kuvasta osataan paremmin tulkita mikä kuvan kohde on, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä kuvaaja todennäköisesti yrittää tallentaa, ja tuon tulkinnan perusteella äänesta voidaan korostaa ja häivyttää eri piirteitä. Se on ehkä lähempänä sitä mitä moni intuitiivisesti ajattelee/toivoo audio zoomin tekevän.

[fordsonMajor]

Kohdassa 8:01, elvytyksen ollessa viimein käynnissä, naisen ohimolla näkyy suuri hematooma.

Kävikö Sherlokilla mielessä, että mustelmat eivät synny heti - menee päivä pari. Ruhje olisi vuotanut verta.