Espoo, Iso Omena 7.1.2023: Vartijoiden retuuttama 35-v nainen kuoli - syytteet kaatuivat

[Purliini]

Ei hän löytänyt näillä tiedoilla syytä kiinniottoon.

Eipä kai se potkiminen sitten ole vielä väkivaltaa. Eikä muutenkaan vaikeuta poistamista. Seison korjattuna.

Niin mikä potkiminen? Millään videolla ei näy potkimista eikä siitä ole silminnäkijäkuvauksiakaan. Passiivisesta vastustamisesta kyllä on näyttöä. Kuten siitäkin, etteivät vartijat kovin paljoa tehneet asian selvittämiseksi puhumalla ennen "vie maahan!" -ohjeen kajahtamista.

IL:n pitkässä artikkelissakin esiintulleen perusteella vartijoilla ei edes ollut oikeutta poistamiseen.

Ei puhuttu tästä tapauksesta vaan yleisesti. Jos alat potkimaan kun sinua poistetaan se on näemmä ihan ok eikä johda toimenpiteisiin.

IL:n pitkässä artikkelissakin esiintulleen perusteella vartijoilla ei edes ollut oikeutta poistamiseen.

No siinä artikkelissa oli puurot ja vellit aivan sekaisin kun välillä puhutaan vartijoista ja välillä järjestyksenvalvojista ja lopuksi oli vielä

Lisäksi vartijalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos se on ”välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi”, eli mikäli poistaminen on oikeasti riittämätön toimenpide.

mikä on aivan täysi vale. Tämä koskee järjestyksenvalvojia. Eli artikkelin kirjoittajakaan ei ole ymmärtänyt tätä eroa. Kuten sinäkin puhut nyt vartijoista vaikka kyseessä oli järjestyksenvalvojia joilla on oikeus poistaa henkilö.

[poliisikoiran pentu]

Tää järkkäreiden ja vartijoiden pyhiinvaellus palstalle on muuttanut mun käsityksen turvallisuusalan "ammattilaisista" ikuisesti. Kauhistuttaa, että alalla olevilla on tuollaisia asenteita.

Sitten joukossa voi olla myös sellaisia, joilla on jokin kytkös Isoon Omenaan (ei vain asiakkaana) tai Securitakseen. Niin kauan kun jauhetaan lillukanvarsista, provoista tai tahallisista "väärinkäsityksistä" eikä huomio kohdistu taustaorganisaatioihin, niin hyvin menee.

Vartijoita/järkkäreitä voidaan vielä arvostella, jos on ihan pakko. Mutta isoa luutaa ei haluta.

[Likeavirgin]

Tässä oli jollain aiemmallakin kirjoittajalla hyvä kokemus ulkomaalaistaustaisesta vartijasta, niin sorruin nyt kirjoittamaan OT:ta.

Ei välttämättä täysin OT, koska tässäkin ketjussa oli huhu, että kaksi neljästä jv:stä/vartijasta olisivat olleet ulkomaalaistaustaisia. Täysin vahvistamaton huhu tietenkin.

Sillä pyritään peittelemään se, että kantasuomalaiset vartijat tappoivat Eveliinan kauppakeskuksen lattialle kylmäverisesti. Ja, kun tämä myös tälle tappovartiolle valkeni niin meni sormi suuhun, käänneltiin ja väänneltiin kuollutta maassa kunnes sivulliset menivät väliin elvyttämään.

Ja tämä tappopartio edelleen jatkaa toimessaan. Ei siis kannata mennä kauppakeskus Omenaan ainakaan yksin, tai voi käydä Eveliinat.

[Likeavirgin]

Eipä kai se potkiminen sitten ole vielä väkivaltaa. Eikä muutenkaan vaikeuta poistamista. Seison korjattuna.

Niin mikä potkiminen? Millään videolla ei näy potkimista eikä siitä ole silminnäkijäkuvauksiakaan. Passiivisesta vastustamisesta kyllä on näyttöä. Kuten siitäkin, etteivät vartijat kovin paljoa tehneet asian selvittämiseksi puhumalla ennen "vie maahan!" -ohjeen kajahtamista.

IL:n pitkässä artikkelissakin esiintulleen perusteella vartijoilla ei edes ollut oikeutta poistamiseen.

Ei puhuttu tästä tapauksesta vaan yleisesti. Jos alat potkimaan kun sinua poistetaan se on näemmä ihan ok eikä johda toimenpiteisiin.

IL:n pitkässä artikkelissakin esiintulleen perusteella vartijoilla ei edes ollut oikeutta poistamiseen.

No siinä artikkelissa oli puurot ja vellit aivan sekaisin kun välillä puhutaan vartijoista ja välillä järjestyksenvalvojista ja lopuksi oli vielä

Lisäksi vartijalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos se on ”välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi”, eli mikäli poistaminen on oikeasti riittämätön toimenpide.

mikä on aivan täysi vale. Tämä koskee järjestyksenvalvojia. Eli artikkelin kirjoittajakaan ei ole ymmärtänyt tätä eroa. Kuten sinäkin puhut nyt vartijoista vaikka kyseessä oli järjestyksenvalvojia joilla on oikeus poistaa henkilö.

Jos Eveliinalla olisi munat olisi Eveliina mies.

Turha sekoittaa ketjua siihen kuulumattomilla asioilla. Eveliina ei potkinut ketään, mutta tuli tapetuksi. Eveliina ei myöskään ollut aggressiivinen, tai räkinyt vartijoita päin. Vartijoilla ei tainnut olla mitään oikeutta käydä Eveliinaan käsiksi, mutta kävivät silti. Ja tappoivat.

[Purliini]

Jos Eveliinalla olisi munat olisi Eveliina mies.

Turha sekoittaa ketjua siihen kuulumattomilla asioilla. Eveliina ei potkinut ketään, mutta tuli tapetuksi. Eveliina ei myöskään ollut aggressiivinen, tai räkinyt vartijoita päin. Vartijoilla ei tainnut olla mitään oikeutta käydä Eveliinaan käsiksi, mutta kävivät silti. Ja tappoivat.

Älä ole noin kapeakatseinen. Jälkimmäisestä olen samoilla linjoilla että odotetaan esitutkinnan valmistumista niin voidaan mahdollisesti saada jokin tapahtumakuvaus. Käräjillä sitten viimeistään. Itse en ainakaan ole nähnyt mitään videota puhuttamisen alkamisesta. Ja kuten sanottu asia koski sitä onko JV:llä oikeus ottaa kiinni jos potkimalla vastustaa. Nyt saatiin vastaus ettei kuulemma ole. Jatketaan.

[sivullinenvain]

Tässä oli jollain aiemmallakin kirjoittajalla hyvä kokemus ulkomaalaistaustaisesta vartijasta, niin sorruin nyt kirjoittamaan OT:ta.

Ei välttämättä täysin OT, koska tässäkin ketjussa oli huhu, että kaksi neljästä jv:stä/vartijasta olisivat olleet ulkomaalaistaustaisia. Täysin vahvistamaton huhu tietenkin.

Sillä pyritään peittelemään se, että kantasuomalaiset vartijat tappoivat Eveliinan kauppakeskuksen lattialle kylmäverisesti. Ja, kun tämä myös tälle tappovartiolle valkeni niin meni sormi suuhun, käänneltiin ja väänneltiin kuollutta maassa kunnes sivulliset menivät väliin elvyttämään.

Ja tämä tappopartio edelleen jatkaa toimessaan. Ei siis kannata mennä kauppakeskus Omenaan ainakaan yksin, tai voi käydä Eveliinat.

Huhussa puolet oli kantasuomalaisia, joten ei tässä ole mitään merkkejä että kantasuomalaiset jäisivät tapauksen ulkopuolelle, enkä näe että kukaan sellaista oli väittänyt.

Mutta kun tausta- ja kulttuurieroja pohdittiin ja tuotiin esiin, niin tällainenkin huhu tosiaan oli. Sitä voi hakea ketjusta keitä kiinnostaa.

[URSA]

Entisen vartijan haastattelu Iltalehdessä uutisessa otsikolla "Tiedätkö oikeutesi vartijoiden kanssa?" (kopioituna ketjun sivulla 400) on mielestäni arvokas keskustelunavaus siitä, kuinka sekavat toimintamallit alalla on, kun jopa toimeksiantajat saattavat pyytää laittomia toimenpiteitä vartijoilta. Ketjun tapahtumasta on jo yli kaksi viikkoa ja vasta nyt mediassa selvisi, ettei kaikki vartijatkaan ole täysin perillä siitä, mitä laki heille sallii. Jutusta huomaa entisen vartijan turhautuneen siihen, kuinka epäoikeudenmukaisesti sekä lakia seuraten että maalaisjärjellä ajateltuna Eveliinaa kohdeltiin, ja asiaa on todennäköisesti yritetty peitellä joidenkin tahojen toimesta, koska tällaista ei ole aiemmin selkeästi uutisoitu. Ikävää että jonkun piti kuolla ennen kuin tällainen vakava epäkohta tuli julkiseksi tiedoksi. Kuka taho on vastuussa alan sääntöjen sekavuudesta ja voiko vaikka kauppakeskus olla vastuussa toimeksiantajana siitä, että vartijat ylittivät valtuutensa ja olivat aivan turhan innokkaita käymään asiakkaaseen käsiksi?

Tässä toisenlainen esimerkki alan sekavuudesta. Riippuu täysin firmasta, kumpaa riidan osapuolta pidetään koko kauppakeskuksesta poistettavana osapuolena.

Välikohtaus kirjastossa toi miehelle lähtöpassit koko kauppakeskuksesta Espoossa – näin osapuolet kommentoivat

Tänään 11:33 | Päivitetty tänään 11:49

Espoonlahdessa Lippulaivan kirjastossa viime lauantaina puhjennutta kiistaa aikuisen miesasiakkaan ja alaikäisten nuorten välillä on soviteltu Espoon kaupungin toimesta.

Espoolainen Rahul Somani kirjoitti tapauksesta Länsiväylän lukijan Areenassa keskiviikkona arvostellen vartiointiliike Securitaksen työntekijöiden toimintaa (LV 25.1.).

Somanin mukaan kiistaa ensimmäisenä selvittämään tulleet vartiointiliike Avarnin työntekijät olivat kehottaneet nuoria poistumaan paikalta ja antamaan Somanille rauhan.

Tilanne johti Somanin mukaan kuitenkin siihen, että koko kauppakeskuksen vartioinnista vastaavat Securitaksen työntekijät saapuivat paikalle ja kehottivat puolestaan häntä poistumaan koko kauppakeskuksesta.

Somanin mukaan Securitaksen työntekijät eivät antaneet hänelle lupaa asioida myöskään kaupassa.

– Kysyin perusteluja, mutta en saanut vastausta, Somani kirjoittaa.

Securitaksen toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen sanoo, että hänen alaisillaan oli perusteltu syy kehottaa aikuista henkilöä poistumaan kauppakeskuksesta.

Mikkosen mukaan hän ei voi kommentoida tapausta yksityiskohtaisesti muun muassa henkilösuojasyistä.

Mikkosen mukaan työntekijät tekivät kuitenkin arvion tilanteesta saavuttuaan paikalle. Kyse oli Mikkosen mukaan henkilöiden välisestä käytöksestä, josta aiheutui häiriötä.

– Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Henkilö on poistunut paikalta rauhallisesti kehotuksen jälkeen, Mikkonen sanoo.

Vartiointiliike Avarn ei ole vastannut Länsiväylän kommenttipyyntöihin.

Lauantaina sattunut välikohtaus on tuttu Espoon kirjaston projektipäällikkö Jaana Tyrnille.

– Keskustelin osapuolena olleen aikuisen asiakkaan kanssa jo lauantaina puhelimitse.

Häiriötilanne ei ollut ensimmäinen.

– Tilanne käsitellään sekä nuorten että aikuisen kanssa ja teemme parhaamme, ettei se tule toistumaan, Tyrni sanoo.

Asiakaspalvelupäällikkö Helena Andersson ja Jaana Tyrni myöntävät, että kirjastossa on ajoittain haasteita. Niitä aiheuttavat sekä nuoret että aikuiset asiakkaat.

Lippulaivan kirjastossa käy paljon asiakkaita. Osa tulee tutustumaan "turistina" uuteen kirjastoon.

– Ja sitten on niitä asiakkaita, jotka ovat sitä mieltä, että kirjaston pitää olla hiljainen tila, Tyrni huomauttaa.

Rahul Somani pohtii sitä, millaiset vastuut yksityisillä turvallisuusalan toimijoilla yhdenkin kauppakeskuksen sisällä, jossa on myös julkinen palveluntarjoaja eli tässä tapauksessa Espoon kirjastopalvelu.

Jaana Tyrnin mukaan Lippulaivan kirjastossa on kaupungin palkkaama vartija paikalla perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Vartijapalveluita on ostettu kirjastoon, koska tiloissa on ollut häiriöitä.

Tämän lisäksi Kauppakeskus Lippulaivassa työskentelee vartijoita, jotka Tyrnin mukaan poikkeavat säännöllisesti myös kirjaston tiloissa.

Rahul Somani askarruttaa myös kysymys, miten vartiointiliikkeiden valvontaa tehdään.

– Lainsäädännön selkeyttäminen ja yksityisten vartiointiliikkeiden toiminnan kokonaisuudistus olisi hyvä kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan, hän kirjoitti Länsiväylän mielipidekirjoituksessa.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5678774

[sivullinenvain]

Turha sekoittaa ketjua siihen kuulumattomilla asioilla.

Jep. Se on selvää että tässä tapauksessa ei ole merkkejä väkivallasta järjestyksenvalvojia kohtaan ja näin poliisi on myös kertonut.

Jos järjestyksenvalvonnan rajoja tässä tapauksessa haluaa pohtia, voi nykytiedon valossa korkeintaan miettiä missä kohtaa väkivallaton poistumasta kieltäytyminen voisi johtaa sallittuun kiinniottoon, ja onko sellaista tilannetta käytännössä lainkaan näin lyhyellä puhuttamisella. Itse veikkaan että ei ole. Ellei meiltä puutu jotain todella olennaista tietoa.

Lakiteksteistä voi kyllä vetää johtopäätöksen että fyysinen estely (jos henkilö ei antaisi tulla saatetuksi ulos) sinänsä voi olla kiinniottoperuste, mutta siitäkin oli ennakkotapauksissa aika paljon kynnystä, että missä vaiheessa se hyväksytään syyksi. Oliko peräti kaiteessa roikkuminenkin jossain jäänyt riittämättä. Tilanteen pitäisi todennäköisesti kokonaisuutena arvoiden olla merkittävä. Esimerkiksi jos tilanne pitkittyy, sitoo kohtuuttomasti resursseja ja sitä kautta vaarantaa muuta turvallisuutta tms., mutta näin nopeasti? Vaikea nähdä...

Nyt ei ole mitään merkkejä siitä että nopealle poistosaatosta kiinniottoon siirtymiselle olisi ollut perusteita. Poiston perusteet tai perusteiden puute on toki myös avoin kysymys, kun emme tiedä edeltäviä tapahtumia, mutta kiinniottotilanteesta on videota ja perusteita toiminnalle ei ainakaan videoidusta osasta tunnu löytyvän.

Maassa kaikki menikin sitten päin prinkkalaa todella surullisesti.

[ohikulkija]

Turha sekoittaa ketjua siihen kuulumattomilla asioilla.

Jep. Se on selvää että tässä tapauksessa ei ole merkkejä väkivallasta järjestyksenvalvojia kohtaan ja näin poliisi on myös kertonut.

Jos järjestyksenvalvonnan rajoja tässä tapauksessa haluaa pohtia, voi nykytiedon valossa korkeintaan miettiä missä kohtaa väkivallaton poistumasta kieltäytyminen voisi johtaa sallittuun kiinniottoon, ja onko sellaista tilannetta käytännössä lainkaan näin lyhyellä puhuttamisella. Itse veikkaan että ei ole. Ellei meiltä puutu jotain todella olennaista tietoa.

Lakiteksteistä voi kyllä vetää johtopäätöksen että fyysinen estely (jos henkilö ei antaisi tulla saatetuksi ulos) sinänsä voi olla kiinniottoperuste, mutta siitäkin oli ennakkotapauksissa aika paljon kynnystä, että missä vaiheessa se hyväksytään syyksi. Oliko peräti kaiteessa roikkuminenkin jossain jäänyt riittämättä. Tilanteen pitäisi todennäköisesti kokonaisuutena arvoiden olla merkittävä. Esimerkiksi jos tilanne pitkittyy, sitoo kohtuuttomasti resursseja ja sitä kautta vaarantaa muuta turvallisuutta tms., mutta näin nopeasti? Vaikea nähdä...

Nyt ei ole mitään merkkejä siitä että nopealle poistosaatosta kiinniottoon siirtymiselle olisi ollut perusteita. Poiston perusteet tai perusteiden puute on toki myös avoin kysymys, kun emme tiedä edeltäviä tapahtumia, mutta kiinniottotilanteesta on videota ja perusteita toiminnalle ei ainakaan videoidusta osasta tunnu löytyvän.

Maassa kaikki menikin sitten päin prinkkalaa todella surullisesti.

Jos kiinniottoperustetta lähtee sen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen kautta arvoimaan niin tuorein ja kiinnostavin näihin lakeihin liittyvä hallituksen esitys jonka tähän mennessä itse olen löytänyt on vuodelta 1997, "Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi " (HE 6/1997 vp)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 6+1997.pdf

Siellä avataan tuota lakiin kirjattua "muuten haittaamista" näin:
" Pelkästään passiivinen suhtautuminen järjestystä ylläpitävän henkilön antamaan määräykseen ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista. Kieltäytyminen ilmoittamasta nimeään tai muita henkilötietoja ei ole lainkohdassa tarkoitettua vastustamista. Vastustamista sen sijaan on esimerkiksi paikalta poistamis- tai kiinniottotilanteessa tapahtuva heittäytyminen makuulle tai istumaan, tarttuminen kaiteeseen,
ovenpieleen tai muuhun esineeseen, vastaan haraaminen tai riuhtominen, tarttuminen järjestyksenpitäjän vaatteisiin, asiapapereiden
tai tehtävän hoidossa tarvittavien esineiden sieppaaminen järjestyksenpitäjän hallinnasta ja muu vastaava. "

ja

"Edellytyksenä haitanteon tyyppisen vastustamisen rangaistavuudelle on, että sen johdosta järjestystä ylläpitävän henkilön tehtäviin kuuluva toimi estyy tai sen toteuttaminen vaarantuu tai vaikeutuu. Ellei vastustamisella ole mitään vaikutusta tässä mielessä, kyse ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. "

[JudgeCooper]

Toivon todella, etteivät kansalaiset ala pelkäämään ostarielviksiä, vaan haastamaan heidän oikeutensa puuttua elämäänsä. Turvallisuusala jatkaa kauppakeskusten kuppaamista niin kauan kuin poliisien määrää ei kasvateta tarpeeksi. Mieluummin näen sinivuokon kuin ylileveän vaappuvan elvispartion millään käytävällä tai julkisissa tiloissa. Yksityiset tilat ja tilaisuudet ovat sitten eri asia. Niihin mennään vain omalla kasvaneella risikillä.

[sivullinenvain]

Jos kiinniottoperustetta lähtee sen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen kautta arvoimaan niin tuorein ja kiinnostavin näihin lakeihin liittyvä hallituksen esitys jonka tähän mennessä itse olen löytänyt on vuodelta 1997, "Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi " (HE 6/1997 vp)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 6+1997.pdf

Siellä avataan tuota lakiin kirjattua "muuten haittaamista" näin:
" Pelkästään passiivinen suhtautuminen järjestystä ylläpitävän henkilön antamaan määräykseen ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista. Kieltäytyminen ilmoittamasta nimeään tai muita henkilötietoja ei ole lainkohdassa tarkoitettua vastustamista. Vastustamista sen sijaan on esimerkiksi paikalta poistamis- tai kiinniottotilanteessa tapahtuva heittäytyminen makuulle tai istumaan, tarttuminen kaiteeseen,
ovenpieleen tai muuhun esineeseen, vastaan haraaminen tai riuhtominen, tarttuminen järjestyksenpitäjän vaatteisiin, asiapapereiden
tai tehtävän hoidossa tarvittavien esineiden sieppaaminen järjestyksenpitäjän hallinnasta ja muu vastaava. "

ja

"Edellytyksenä haitanteon tyyppisen vastustamisen rangaistavuudelle on, että sen johdosta järjestystä ylläpitävän henkilön tehtäviin kuuluva toimi estyy tai sen toteuttaminen vaarantuu tai vaikeutuu. Ellei vastustamisella ole mitään vaikutusta tässä mielessä, kyse ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. "

Kyllä, nämä kohdat ovat olleet esillä aiemminkin ja sinänsä selkeitä. Ennakkotapaushistoria vaan taitaa olla sellaista sallivaa tulkintaa tiukempi, esimerkiksi rimpuilu on kaatunut hovissa ja voisin vaikka vannoa että tässä ketjussa oli juttua myös kaiteeseen, kahvaan tms. tarttumisen riittämättömyydestä (siitäkin huolimatta mitä esitöissä ja laissa sanotaan)...

Paljon tietysti näissä riippuu myös siitä oliko poisto oikeutettu. Jos ei, järjestystä ylläpitävää henkilöä ei voi vastustaa tämän yrittäessä poistaa, vaan jälkimmäinen saattaa syyllistyä pahoinpitelyyn itse.

[ohikulkija]

Jos kiinniottoperustetta lähtee sen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen kautta arvoimaan niin tuorein ja kiinnostavin näihin lakeihin liittyvä hallituksen esitys jonka tähän mennessä itse olen löytänyt on vuodelta 1997, "Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi " (HE 6/1997 vp)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 6+1997.pdf

Siellä avataan tuota lakiin kirjattua "muuten haittaamista" näin:
" Pelkästään passiivinen suhtautuminen järjestystä ylläpitävän henkilön antamaan määräykseen ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista. Kieltäytyminen ilmoittamasta nimeään tai muita henkilötietoja ei ole lainkohdassa tarkoitettua vastustamista. Vastustamista sen sijaan on esimerkiksi paikalta poistamis- tai kiinniottotilanteessa tapahtuva heittäytyminen makuulle tai istumaan, tarttuminen kaiteeseen,
ovenpieleen tai muuhun esineeseen, vastaan haraaminen tai riuhtominen, tarttuminen järjestyksenpitäjän vaatteisiin, asiapapereiden
tai tehtävän hoidossa tarvittavien esineiden sieppaaminen järjestyksenpitäjän hallinnasta ja muu vastaava. "

ja

"Edellytyksenä haitanteon tyyppisen vastustamisen rangaistavuudelle on, että sen johdosta järjestystä ylläpitävän henkilön tehtäviin kuuluva toimi estyy tai sen toteuttaminen vaarantuu tai vaikeutuu. Ellei vastustamisella ole mitään vaikutusta tässä mielessä, kyse ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. "

Kyllä, nämä kohdat ovat olleet esillä aiemminkin ja sinänsä selkeitä. Ennakkotapaushistoria vaan taitaa olla sellaista sallivaa tulkintaa tiukempi, esimerkiksi rimpuilu on kaatunut hovissa ja voisin vaikka vannoa että tässä ketjussa oli juttua myös kaiteeseen, kahvaan tms. tarttumisen riittämättömyydestä (siitäkin huolimatta mitä esitöissä ja laissa sanotaan)...

Paljon tietysti näissä riippuu myös siitä oliko poisto oikeutettu. Jos ei, järjestystä ylläpitävää henkilöä ei voi vastustaa tämän yrittäessä poistaa, vaan jälkimmäinen saattaa syyllistyä pahoinpitelyyn itse.

Muistatko tuosta hovissa kaatuneesta rimpuilusta mitään lisäyksityiskohtia millä voisin löytää sen luettavakseni helpommin?

Tuo kahvaan tarttumisen riittämättömyys liittynee siihen Tapanilan Erän keissiin josta jo aiemmin kommentoinkin. Se oikeastaan kyllä pikemminkin vahvisti että tulkinta ainakin suurinpiirtein vastaa lain esitöissä kuvattua, koska hovioikeuden perustelut sille miksi syyte vastustamista hylättiin liittyivät tahallisuuteen (vartijat olivat siviilivaatteissa joten oli mahdollista että syytetty ei "häntä seurailleita huppupäitä" järjestystä ylläpitäviksi henkilöiksi tunnistanut) ja siihen että ko. vartijoilla ei lopulta katsottu olleen pakkokeinoihin edes oikeutta eli tilanteessa ei myöskään ollut järjestystä ylläpitävää henkilöä legitiimillä tehtävällä jonka suorittamista olisi voinut haitata. Näitä kahta seikkaa tuskin olisi tarvinnut edes isommin arvioida jos tekotapa olisi ollut sellainen että vastustamisesta ei olisi voinut olla kyse tai ainakin se niiden rinnalle olisi siinä tapauksessa kolmanneksi perusteeksi nostettu.

[Likeavirgin]

Turha sekoittaa ketjua siihen kuulumattomilla asioilla.

Jep. Se on selvää että tässä tapauksessa ei ole merkkejä väkivallasta järjestyksenvalvojia kohtaan ja näin poliisi on myös kertonut.

Jos järjestyksenvalvonnan rajoja tässä tapauksessa haluaa pohtia, voi nykytiedon valossa korkeintaan miettiä missä kohtaa väkivallaton poistumasta kieltäytyminen voisi johtaa sallittuun kiinniottoon, ja onko sellaista tilannetta käytännössä lainkaan näin lyhyellä puhuttamisella. Itse veikkaan että ei ole. Ellei meiltä puutu jotain todella olennaista tietoa.

Lakiteksteistä voi kyllä vetää johtopäätöksen että fyysinen estely (jos henkilö ei antaisi tulla saatetuksi ulos) sinänsä voi olla kiinniottoperuste, mutta siitäkin oli ennakkotapauksissa aika paljon kynnystä, että missä vaiheessa se hyväksytään syyksi. Oliko peräti kaiteessa roikkuminenkin jossain jäänyt riittämättä. Tilanteen pitäisi todennäköisesti kokonaisuutena arvoiden olla merkittävä. Esimerkiksi jos tilanne pitkittyy, sitoo kohtuuttomasti resursseja ja sitä kautta vaarantaa muuta turvallisuutta tms., mutta näin nopeasti? Vaikea nähdä...

Nyt ei ole mitään merkkejä siitä että nopealle poistosaatosta kiinniottoon siirtymiselle olisi ollut perusteita. Poiston perusteet tai perusteiden puute on toki myös avoin kysymys, kun emme tiedä edeltäviä tapahtumia, mutta kiinniottotilanteesta on videota ja perusteita toiminnalle ei ainakaan videoidusta osasta tunnu löytyvän.

Maassa kaikki menikin sitten päin prinkkalaa todella surullisesti.

Voidaan miettiä tuota kiinniotto-oikeutta, vaikkapa vihreän liikkeen elokapinallisten kautta. Heitäkään poliisi ei ihan heti lähde poistamaan kantamalla ja ei välttämättä ota kiinni sittenkään elleivät palaa takaisin rikospaikalle. Ja poliisilla on kuitenkin stevejä suuremmat oikeudet, ei missään tapauksessa pienemmät.

Elokapinallisten rikospaikka vertautunee varsin hyvin kauppakeskuksen yleisiin tiloihin, joissa Eveliinakin oleskeli.

Sitten voidaan miettiä miten poliisit olisivat toimineet Eveliinan kohdalla. Eivät todellakaan näin kuten stevet toimivat. Eli stevet ovat reippaasti ylittäneet toimivaltansa. Ruumiinavauksessa selvinneestä riippunee, vaihtuuko tutkinta surma nimikkeelliseksi.

[Joosua]

Tässä keississä on otettava huomioon myös sellainen asia että:

Mikään yleistä järjestystä ylläpitävä taho ei voi toimia jos kansalaisten enemmistö ei hyväksy heidän toimiaan.

Nyt on selkeästi nähty että kansalaiset eivät hyväksy että monta miestä käy käsiksi yksinäiseen naiseen joka ei millään tavoin ole uhkaava tai vaarallinen.

Tässä toteutuu käytännössä se sama mikä tapahtuu kansan valitseman eduskunnan säätäessä lakeja. Niissäkin toteutuu "kansan tahto".

Ei siis ole ihme että kansalaiset ovat närkästyneitä.

[sivullinenvain]

Muistatko tuosta hovissa kaatuneesta rimpuilusta mitään lisäyksityiskohtia millä voisin löytää sen luettavakseni helpommin?

Täältä näet ainakin yhteenvedon: https://www.edilex.fi/asiasanat/J%C3%A4 ... tustaminen

Tuo kahvaan tarttumisen riittämättömyys liittynee siihen Tapanilan Erän keissiin josta jo aiemmin kommentoinkin. Se oikeastaan kyllä pikemminkin vahvisti että tulkinta ainakin suurinpiirtein vastaa lain esitöissä kuvattua, koska hovioikeuden perustelut sille miksi syyte vastustamista hylättiin liittyivät tahallisuuteen (vartijat olivat siviilivaatteissa joten oli mahdollista että syytetty ei "häntä seurailleita huppupäitä" järjestystä ylläpitäviksi henkilöiksi tunnistanut) ja siihen että ko. vartijoilla ei lopulta katsottu olleen pakkokeinoihin edes oikeutta eli tilanteessa ei myöskään ollut järjestystä ylläpitävää henkilöä legitiimillä tehtävällä jonka suorittamista olisi voinut haitata. Näitä kahta seikkaa tuskin olisi tarvinnut edes isommin arvioida jos tekotapa olisi ollut sellainen että vastustamisesta ei olisi voinut olla kyse tai ainakin se niiden rinnalle olisi siinä tapauksessa kolmanneksi perusteeksi nostettu.

Hyvin mahdollista, juu.