Nämä miehet tekevät kalteriräppiä
Vankiloissa on tehty aiempaa enemmän yhteistyötä kansalaisopistojen kanssa. Tulokset ovat lupaavia. Tässä jutussa kaksi musiikkia opiskelevaa vankia kertoo kokemuksensa.
...
Samalla osastolla asuu toinen henkirikoksen tehnyt räppäri. 24-vuotias
Samuel Sädeaho on tuomittu miehen taposta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
- Samuel Sädeaho aloitti räppäämisen lapsena freestylellä, jossa riimejä heitettiin päästä ilman suunnittelua. Kuva: Antti Kolppo / Yle
- samuel_sädeaho.jpg (74.37 KiB) Katsottu 2315 kertaa
Hän alkoi kirjoittaa sanoituksia noin 17-vuotiaana.
– Kaikki läheiseni sanovat, että olen huono keskustelemaan asioista. Räppi on tapani keskustella.
Lappilainen
Kylmämaa ja Uudellamaalla kasvanut Sädeaho tutustuivat vankilassa. Nyt he kirjoittavat lyriikoita yhdessä.
– Aloimme puhua musiikista, ja meistä tuli nopeasti hyviä kavereita, Sädeaho sanoo.
Viikoittainen musiikkitunti on molemmille odotettu hetki. Se on yksi tärkeimmistä asioista, joiden avulla he selviytyvät vankilan arjesta.
Samuel Sädeaho kritisoi ”Paljon ne lupaa” -kappaleessa suomalaista yhteiskuntaa eriarvoisuudesta.
...
Kylmämaa ja Sädeaho eivät puhu tässä haastattelussa henkirikoksistaan. He ovat myöntäneet syyllisyytensä ja saaneet rangaistuksen.
Vankilassa monia lahjakkaita ihmisiä
On torstai ja musiikkitunnin aika. Kylmämaa ja Sädeaho kohtaavat vankilan bändihuoneessa.
...
Sädeaho alkaa räpätä. Kylmämaa jatkaa perään oman osionsa.
Sädeahon kirjoittama ja Kylmämaan fiittaamaa kappale ”Liian monet haudat” kertoo siitä, mihin huumeet ja väkivalta voivat johtaa.
Kokkinen on tavannut uransa aikana monia musiikillisesti lahjakkaita vankeja.
– Aina, kun tulen tänne, ajattelen, että en kohtaa vankia, vaan kohtaan ihmisen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa myönsi viime vuonna täksi ja ensi vuodeksi 1,2 miljoonaa euroa vankien perustaitoja tukevaan opetukseen.
Rahoituksen ansiosta useissa vankiloissa on voitu lisätä vapaan sivistystyön opintoja, kuten musiikkitunteja. Silti kursseille on jatkuvasti jonoa.
Rahoitusta perusteltiin sillä, että vankien koulutustaso on muuhun väestöön suhteutettuna matala. He tarvitsevat tukea opiskeluun sopeutuakseen yhteiskuntaan.
...
Hänen mukaansa musiikilla ja taiteen opiskelulla on vangeille valtava merkitys.
– Siinä voi purkaa vaikeita asioita ja oppii elämänrytmiä, jossa opiskellaan, tehdään työtä ja harrastetaan.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija
Kati Sunimenton mukaan Jotpa-hankkeen tulokset ovat olleet lupaavia. Opintoihin osallistuneiden vankien hyvinvointi on lisääntynyt, ja he ovat oppineet yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja.
...
...
Samuel Sädeaho on opiskellut vankeusaikana rakennusalan tutkinnon. Hän rakentaa vankilan puutyöverstaalla mikkikoppia vankilan musiikkihuoneeseen.
...
Musiikista vertaistukea ja apua nuorille
Juho Kylmämaa ja Samuel Sädeaho tekevät niin sanottua kalteriräppiä: musiikkia, joka syntyy vankilassa.
Sädeaho on ollut mukana perustamassa levy-yhtiötä, joka julkaisee vankien tekemää musiikkia. Yhtiön perustajia yhdistää musiikki ja rikostausta.
Sädeaho ja Kylmämaa ovat julkaisemassa keväällä albumin. Laulut kertovat miesten elämästä, vankeudesta ja rankoista kokemuksista.
Sädeahon kirjoittamassa laulussa ”Lapsena pelättiin” pohditaan sitä, miksi elämä on mennyt näin. Videolla kappaleessa laulaa Juho Kylmämaa.
Miehet eivät halua musiikillaan ihannoida rikollista elämää. He uskovat laulujensa voivan toimia vertaistukena samankaltaisia asioita kokeneille.
...
Sädeaho toivoo, että ongelmista kärsivät nuoret saisivat apua mahdollisimman varhain. Hän haluaa kannustaa rikoksia tekeviä nuoria musiikin tekemisen pariin.
Sitä kautta elämälle voi löytyä parempi suunta.
– Jokainen tunti musiikkia tehdessä on pois rikosten tekemisestä.
