Mitä eroa on järjestyksenvalvojalla ja vartijalla? Asiantuntija listaa keskeiset erot
Sekä vartijan että järjestyksenvalvojan tehtävässä on yksi yhteinen piirre: ihmisten auttaminen.
Kauppakeskuksen tiloissa oleskelevat nuorisoporukat saattavat olla monille närkästyksen aihe. Jos desibelit nousevat ja mekkalointi häiritsee, joku saattaa käydä näreissään kertomassa asiasta vartijalle tai järjestyksenvalvojalle: hänhän voisi puuttua asiaan ja paimentaa nuoret tiehensä?
Mutta millaisessa tilanteessa vartijalla on oikeus puuttua peliin? Entäpä milloin vastuu on järjestyksenvalvojalla? Useimmille eroavaisuudet järjestyksenvalvojan ja vartijan välillä ovat epäselvät. Tässä jutussa Iltalehti kertoo, mitkä ovat näiden kahden nimikkeen keskeisimmät erot.
Laki erittelee tehtävät
Sekä vartijat että järjestyksenvalvojat toimivat saman yksityisten turvallisuuspalveluiden lain alla.
– Karkeasti jaoteltuna voidaan todeta, että nimikkeen mukaisesti vartija vartioi omaisuutta, järjestyksenvalvoja valvoo järjestystä, tiivistää oikeustieteen tohtori ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikander.
Vartijan ja järjestyksenvalvojan tehtäviin vaaditaan aina poliisin hyväksyntä.
– Yksityisen turvallisuuslain säädös on kaksiosainen: ensin tulevat vartijasäännökset ja toisena järjestyksenvalvojien säännökset.
Molemmille tehtäville on eritelty omat lukunsa lakiin. Siksi toimivaltuuksissa, edellytyksissä sekä velvollisuuksissa nimikkeiden välillä on eroja.
– Kansalainen ei näitä eroja välttämättä hahmota. Keskeistä hänelle on, että hän tietää, että alueella suoritetaan turvaamistehtäviä, Rikander arvioi.
Vartija vastaa omaisuuden turvaamisesta
Yksityisen turvallisuuslain mukaan vartijan ensisijainen tehtävä on suorittaa vartioimistehtäviä. He toimivat määrätyillä vartioimisalueilla, esimerkiksi teollisuusalueilla.
Jos vartijalle tullaan jonkun toimesta ilmoittamaan äänekkäästä nuorisojoukosta, ei hänellä ole toimivaltaa poistaa heitä alueelta mölyämisen takia.
Vartijalla ei ole oikeutta estää pääsyä tai poistaa henkilöä järjestyslain määrittelemältä yleiseltä alueelta. Tällaisiin paikkoihin lukeutuvat esimerkiksi tiet, puistot tai muut vastaavat alueet, jotka ovat vapaasti yleisön käytettävissä.
– Ulkopuolinen ei voi komentaa turvallisuushenkilöä tekemään tai toimimaan. Se on valvojan arvioitava, onko toimenpiteille tarvetta, Rikander muistuttaa.
Vartija voi kuitenkin tietyin ehdoin poistaa henkilön alueelta, jos tilanne niin vaatii. Uhkaavaksi tulkittavat puheet ja käytös, selkeä oleskeluoikeuden puutos tai poistumiskehotuksen noudattamatta jättäminen voivat oikeuttaa vartijan poistamaan alueelta.
– Arvioidaan yleisiä periaatteita. Toimitaan oikein ja tasapuolisesti.
Järjestyksenvalvoja varmistaa turvallisuuden
Järjestyksenvalvojalla on osittain erilaiset toimivaltuudet kuin vartijalla. Ne riippuvat osittain siitä, millä laissa säädetyllä toimialueella järjestyksenvalvoja toimii. Toimialueita voivat olla esimerkiksi yleisötapahtumat, kuten konsertit, tai ravintolat ja baarit.
– Järjestyksenvalvojan tehtäviä ovat järjestys ja turvallisuus, Rikander sanoo.
Rikanderin mukaan turvallisuuden ja järjestyksen määritelmä vaihtelee tilannekohtaisesti.
– Se on oikeudellinen käsite. Siihen ei ole varsinaista mittaria olemassa. Järjestys on esimerkiksi erilainen perjantai-iltana Helsingin Kampissa kuin se on sunnuntaiaamuna Pieksämäen torilla, Rikander selittää.
Jos nuorisojoukko pitää paimentaa muualle, on se lain mukaan järjestyksenvalvojan asia. Hän muistuttaa, että toiminnan arviointi riippuu tilanteesta.
– Jos katsotaan tuota meluavan nuorison esimerkkiä, niin tilanne on erilainen sen tapahtuma-ajasta riippuen. Se, mikä koetaan aikaan ja paikkaan soveltuvana toimintana, on liukuvaa. Sen määrittely on järjestyksenvalvojan ja vartijan tehtävä.
VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN EROT PÄHKINÄNKUORESSA
PÄÄTEHTÄVÄ
Vartija: Vartioi omaisuutta tai suojaa henkilön koskemattomuutta
Järjestyksenvalvoja: Ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee häiriöitä
KOULUTUS
Vartija: Koulutusta yhteensä 120 tuntia, josta 40 tuntia väliaikaisen vartijan koulutusta ja 80 tuntia vartijan koulutusta
Järjestyksenvalvoja: Koulutusta yhteensä 40 tuntia, tilapäisenä järjestysvalvojana toimivalta koulutusta ei vaadita
TOIMIVALTUUDET
Vartija
SAA: Poistaa tai estää pääsyn vartioimisalueelle rikosepäilyn syistä tai ilmeisestä oleskeluoikeuden puutteesta.
EI SAA: Poistaa henkilöä järjestyssyistä tai silloin, jos vartioimisalue on järjestyslaissa erikseen mainitulla yleisellä paikalla (esimerkiksi puistot, tiet, uimarannat)
Järjestyksenvalvoja
SAA: Poistaa tai estää pääsyn alueelle järjestys- tai turvallisuussyistä tai oleskeluoikeuden puutteesta yleisölle suljetulla alueella
EI SAA: Oikeutta henkilön kiinniottamiseen yleisessä kokouksessa ei ole.
VOIMAKEINOT
Molemmat: Voimakeinojen käyttö edellyttää aina toimenpiteen kohteen vastarintaa.
VOIMANKÄYTTÖVÄLINEET
Molemmat: Vain voimankäyttövälineiden koulutuksen käynyt saa käyttää ja kantaa niitä. Molemmilla sallitut välineet ovat kaasusumutin, käsiraudat ja enintään 70 cm pitkä patukka. Tilapäisessä tehtävässä toimivat eivät saa kantaa voimankäyttövälineitä lainkaan.
Vartija: Saa kantaa ampuma-asetta, jos vartioimistehtävän olosuhteet sitä edellyttävät.
Järjestyksenvalvoja: Järjestyksenvalvontatehtävässä ei saa kantaa voimankäyttövälineitä tarpeettomasti.
Voimankäyttö pohdittava tarkkaan
Viime aikoina vartijoiden ja järjestyksenvalvojien voimankäyttökeinoja on kyseenalaistettu erityisesti pinnalle nousseiden väkivalta- ja väärinkäyttötapausten takia.
LUE MYÖSSuomen Vartioliikkeitten liitto tiukkana: voimankäytön valvontaan liittyvät prosessit arvioitava
Rikander muistuttaa, että lähtökohtaisesti voimakeinojen käyttö on aina viimeinen mahdollinen ratkaisu.
– Voimankäyttökeskusteluissa ovat nousseet esiin yleiset periaatteet. Voimankäyttö on se niin sanottu viimeinen vaihtoehto. Tasapuolisuus, sovinnollisuus, neuvot, kehotukset ja käskyt ensin. Toimitaan vähimmän haitan periaatteen kautta.
Hän painottaa, että kaikkien toimenpiteiden pitää olla järkevässä suhteessa tilanteeseen.
– Toimenpiteet eivät saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin on välttämätöntä. Voimankäyttö ei koskaan saa olla liiallista, Rikander sanoo.
Vaikka nimikkeissä on eroavaisuutensa, ensisijainen tarkoitus sekä vartijan että järjestyksenvalvojan tehtävässä on täysin sama: ihmisten auttaminen.
Vuoden 2022 lopulla yksityiseen turvallisuusalaan liittyviä lupia oli voimassa noin 65 000, joista järjestyksenvalvojia yli 36 000. Vartijoita löytyi miltei 17 000 sekä lähes 1 000 elinkeinolupaa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e23e ... 0490ded68c
Tänään klo 11:01