Nyt puhuu Imatralla poikansa henkirikoksen uhriksi joutuneen äidin ystävä
Henkirikoksen uhria kuvaillaan kaikin puolin kiltiksi ihmiseksi, joka huolehti ongelmaisesta pojastaan.
Kiva ihminen
Ystävä kertoo nähneensä henkirikoksen uhriksi joutunutta naista viimeksi noin viikko sitten.
– Hän tuli vastaan Kelan kohdalla Imatran keskustassa. Hänellä oli tukka nätisti laitettu, niin kuin aina, nainen muistelee.
Kohtaaminen oli samanlainen kuin monta kertaa ennenkin.
– Hän kertoi ja minä kuuntelin. Hän saattoi puhua tunninkin omista asioistaan.
Kaksikko puhui kaikista asioista tulevien pyhien vietosta tavallisiin arkipäivän huoliin ja iloihin.
– Hän oli hurjan järkevä, tavallisen kiva ihminen.
Vähän puhetta pojasta
Yhdestä asiasta nainen puhui ystävälleen vähemmän. Pojastaan.
– Tiesin kyllä jotain, mutta ei hän oikeastaan koskaan puhunut pojastaan tai hänen tekemisistään tai ongelmistaan. Asia vain tuli jotenkin selväksi, että hän halusi suojella ja huolehtia omasta pojastaan.
Ystävä arvelee, että poika liittyi niihin tilanteisiin, kun hän ei päässytkään joillakin yllätysvierailuilla sisälle.
– Siitä on pari–kolme vuotta, kun hän oli hirmu arka ja varovainen. Sanoi vain, että nyt ei voi tulla. Luulen, että poika oli siellä.
Ystävän arvio voi osua oikeaan. Poika on tuomittu kolmesta pahoinpitelystä, joiden uhrina oli hänen äitinsä. Teot tapahtuivat huhti- ja kesäkuussa 2020 ja kesällä 2021.
Kahdesta ensimmäisestä pahoinpitelystä pojalle tuomittiin 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jälkimmäisellä kerralla tuomio pahoinpitelystä ja varkauden yrityksestä oli 100 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Iso järkytys
Pojalla oli oma asunto noin 3,5 kilometrin päässä äitinsä asunnosta. Hänellä oli kuitenkin äitinsä luona oma huone, jossa hän vietti aikaa.
Pojan vierailut äitinsä luona ovat kuuluneet huutona ja välillä näkyneet hajotettuina ulko-oven laseina saman kerrostan muille asukkaille.
– Muuten täällä on ollut rauhallista ja mukavia naapureita, sanoo talossa kolmisen vuotta asunut mies.
Yli 20 vuotta kerrostalossa asunut nainen sanoo, että jos äiti ei ollut antanut pojalleen avainta asuntoon, poika oli huutanut ja haukkunut äitiään pihalla niin pitkään, että ovi avautui.
– Ja jos ovea ei avattu, hän rikkoi ulko-oven ikkunat ja meni sitten rappukäytävään.
Hän sanoo pojan terrorisoineen äitiään.
– Sanoin hänelle, että ei antaisi pojalle avaimia. Hän sanoi, että ei voi olla antamatta, se on hänen poikansa, naapuri kertoo.
– Sellainen hän oli, huolehtivainen ja herttainen.
Hän sanoo, että kun äidin tuntee ja pojan tietää, osattiin naapurustossa pelätä pahinta.
– Ja se kävi. Silti tämä on iso järkytys kaikille.
Poika on tunnettu alueella, mutta lähinnä tekosistaan ja ristiriitaisesta luonteestaan.
– Hän saattoi kävellä täällä ihan kiltisti, eikä aiheuttanut mitään häiriötä kenellekään, aivan lähellä alueen halki kulkevaa Vuoksenniskankatua asuva mies kertoo.
– Mutta heti perään hän saattoi ruveta riehumaan.
– Hän on monesti rauhallinen ja ujo, joka ei katso silmiin. Hetkessä hän on taas täynnä kiukkua.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e3aa ... 8cf12008e7
