...Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, alkoi ketjureaktio, joka nyt kaataa Venäjän ympäriltä sille aiemmin ystävällismielisiä maita kuin dominonappuloita. Venäjän johto tuskin osasi pelätä, että asiat voisivat epäonnistua niin täydellisesti ja maan asema romahtaa sekä Euroopassa että suuressa osassa Aasiaa.
Tämä Venäjälle mahdollisesti peruuttamaton geopoliittinen katastrofi tiivistyy juuri nyt Kazakstanin valtavilla aroilla.
Katsotaanpa Euraasian karttaa.
Lähdetään pohjoisesta Barentsinmereltä kohti etelää: Norjasta Suomen, Baltian ja Puolan kautta Ukrainaan.
Ukrainaa lukuun ottamatta ne ovat kaikki Nato-maita, joita Venäjä pitää nyt vihollisenaan.
Ukrainaa Venäjän johto taas pitää Venäjälle kuuluvana ”venäläisen maailman” alueena.
Ainoana poikkeuksena on yksinvaltainen Valko-Venäjä, vasallivaltio, jonka johto on Kremlin talutusnuorassa.
Sitten ollaankin jo Kaukasuksella. Georgia ja Azerbaidžan ovat molemmat valtioita, jotka ovat Venäjän näkökulmasta pitkälti vihollisleiriä.
Kaukoidässä Mongolia joutuu olemaan kieli keskellä suuta Venäjän hyökkäyssodasta, sillä Mongolian talous on edelleen riippuvainen Venäjästä. Silti tutkijoiden mukaan mielialat ovat sekä maan eliitissä että kansassa kääntyneet jo Venäjää vastaan.
Suuri ja mahtava Kiina taas on opportunistinen supervalta, jota ei Venäjän etu kiinnosta. Sen sijaan Kiinaa kiinnostaa, kuinka se kykenee kiristämään taloudellista ja maailmanpoliittista otetta heikentyneestä Venäjästä.
Osa läntisistä Kiina-tutkijoista katsoo, että Kiina tarvitsee Venäjän liittolaisuutta sitä päivää varten, jolloin Kiina ottaa tavalla tai toisella yhteen Yhdysvaltojen kanssa maailman ykkössupervallan asemasta.
Eli: Venäjällä on kaikkiaan yli 20 000 kilometriä maarajaa Barentsinmereltä Japaninmerelle. Pitkän reitin varrelta löytyy enää kaksi Venäjälle aidosti lojaalia rajanaapuria, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea, ja Pohjois-Korean kanssa Venäjällä on vaivaiset 17 kilometriä maarajaa.
Ja perillä Japaninmerellä odottaa vielä yksi merkittävä talousmahti: Japani, joka on myös asemoitunut Ukrainan puolelle osaksi läntistä liittokuntaa.
Nyt alkaa hahmottua, miksi laaja Kazakstan on Venäjälle triljoonan ruplan kohtalonkysymys.
Kazakstan on geopoliittinen risteys, jonka kautta on kulkenut maareitti Kiinan ja Euroopan välillä ainakin jo 700-luvulta ja niin kutsutun Silkkitien aikakaudelta alkaen. Se on myös Keski-Aasian keskusvalta.
Jos Kazakstan kääntää nyt selän Venäjälle, Putinilta katoaa viimeinen merkittävä maantieteellinen puskurivyöhyke.
Silloin Venäjä on muurannut maarajansa umpeen joko vihollisilla tai Kiinan kaltaisella kyynisellä ja ylivertaisella opportunistilla.
Tämä tyylikkäästi harmaantunut poliitikko on Kazakstanin itsevaltainen presidentti Kasym-Žomart Tokajev.
Hän nousi valtaan maaliskuussa 2019, kun ex-diktaattori Nursultan Nazarbajev erosi laajojen mielenosoitusten paineessa.
Toukokuun puolivälissä 70 vuotta täyttänyt Tokajev on paitsi kovaotteinen presidentti myös kettumaisen juonikas strategi. Hän on viime vuodet tasapainotellut lännen ja Venäjän välissä, ja esimerkiksi työntänyt Venäjä-mielisen Nazarbajevin lopullisesti nurkkaan.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Tokajev näyttää polttaneen päreensä ja ottaneen jyrkemmän linjan Putinin Venäjää kohtaan.
Tokajev on toistuvasti härnännyt Putinia. Kas näin:
Maaliskuussa 2022 Tokajev antoi järjestää Almatyssa tuhansien ihmisten protestin, jossa pilkattiin Putinia.
Toukokuussa 2022 Tokajev peruutti perinteisen Voitonpäivän juhlat, joissa muistetaan neuvostoarmeijan toisen maailmansodan voittoja.
Kesäkuussa 2022 Tokajev ilmoitti, ettei Kazakstan tunnusta Venäjän miehittämien Luhanskin ja Donetskin niin kutsuttuja ”tasavaltoja”.
Syyskuussa 2022 Tokajev vei humanitaarisena apuna Ukrainaan satoja moderneja jurttia eli perinteisen paimentolaistavan mukaan rakennettuja suuria telttoja. Operaation nimi oli Haavoittumattomuuden jurtta.
Ja sitten, maaliskuussa 2023, Tokajevin hallinto takavarikoi Venäjän avaruusjärjestö Roscosmoksen omistukset Baikonurin avaruuskeskuksesta, kun kalliiseen sotatalouteen siirtynyt Venäjä ei ollut maksanut rästissä olevia kymmenien miljoonien eurojen laskujaan Baikonurista.
Kazakstanin presidentti Tokajevin uhmakkuus Putinia vastaan on ollut ennenkuulumatonta Kazakstanissa.
YK:n yleiskokouksessa Kazakstan tuki toukokuun alussa päätöslauselmaa, jossa Venäjä julistettiin Ukrainan sodan yksiselitteiseksi hyökkääjäksi. Aiemmin Kazakstan oli äänestänyt YK:ssa tyhjää, kun kyseessä oli ollut Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen...
->
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009543999.html
Kuinka kauan Venäjän joukkiot saavat pidettyä valtauksen vallattuna kun Wagner ei siellä enää ole?
