Onkohan vuonna 2019 julkaistua, sarjamurhaajia ruotivaa Duodecim-artikkelia käsitelty jo tällä Järvenpään sarjamurhaaja -areenalla?
Artikkelin kirjoittajat päätyvät pohdiskelemaan mahdollisuutta, voisiko THL:n mielentilatutkimusaineistosta lyötyä suomalainen sarjamurhaajan arkkityyppi, jos tutkittaisiin vuodesta 1980 alkaen kertynyttä aineistoa.
Mitäs tuumaatte kun mietitte JSM:stä kerrottuja seikkoja? Olisiko siinä suomalainen sarjamurhaajan arkkityyppi...
https://www.duodecimlehti.fi/duo14824
Sarjamurhaajat - määrittely, motiivit ja psykiatrian rooli?
LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM
2019;135(6):529-34
Petteri Joelsson, Marika Lauri ja Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen
KATSAUS
Sarjamurhaajia on vähän, ja lääketieteellinen tutkimus aiheesta on kuvailevaa ja rajallista. Vakiintunutta määritelmää sarjamurhaajalle ei ole, mutta yleisesti edellytetään useita uhreja sekä selvää taukoa henkirikosten välillä. Sarjamurhaajan henkirikoksille on tyypillistä vieras uhri ja ylimitoitettu väkivalta. Uhrin surmaaminen voi itsessään kiihottaa tekijää seksuaalisesti, tekijä saattaa harhojensa vallassa kokea toimivansa täysin oikeutetusti, tai uhrin kuolema voi tuoda tekijälle humalluttavan vallan tunteen. Käyttökelpoista arviointiasteikkoa sarjamurhaajan tunnistamiseen ja vaarallisuuden arvioimiseen ei ole. Psykiatriseen arvioon päätynyttä sarjamurhaajaksi epäiltyä henkilöä tutkittaessa tulisi selvittää teon motiivit. Vain psykoottisille sarjamurhaajille voidaan määrätä nykylain nojalla hoitoseuraamus. Muiden sarjamurhaajien hoidon tehosta ei ole näyttöä.
Suomessa on julkisuuteen noussut viime vuosina tapauksia, joissa sama henkilö on syyllistynyt useiden vuosien aikajänteellä lukuisiin samankaltaisiin henkirikoksiin. Media on sovittanut eri tekijöihin sarja-etuliitteen, esimerkiksi kirjoittaessaan niin sanotusta sarjakuristajasta ja -hukuttajasta. Lukuisiin henkirikoksiin syyllistyneen henkilön kohdalla on oikeutettua pohtia, voidaanko tekijään soveltaa käsitettä sarjamurhaaja. On myös virinnyt keskustelua yhteiskunnan edellytyksistä suojata toisia näiltä ihmisiltä sekä siitä, missä määrin tämän kaltaiset henkilöt ovat psyykkisesti häiriintyneitä ja kuuluisivatko he vankilan asemasta oikeuspsykiatriseen hoitoon.
.
.
Vaarallisuuden arviointi
Sarjamurhaaja ei sellaisenaan ole oikeuspsykiatrinen käsite, mutta jäätyään kiinni sarjamurhaaja saattaa päätyä lääketieteelliseen arvioon, esimerkiksi mielentilatutkimukseen. Sarjoittaisten henkirikosten motiivit saattavat paljastua harhaisiksi, jolloin tutkittavat tavallisesti määrätään sairaalahoitoon. Todellisuudentajunsa säilyttäneiden murhaajien tunnistaminen mielentilatutkimuksessa juuri sarjamurhaajaksi ei ole tutkimukselle alun perin asetettu päämäärä, vaarallisuuden arviointi sitä vastoin voi olla.
.
.
Lopuksi
Sarjamurhaajat ovat harvalukuinen ja motiiveiltaan heterogeeninen ryhmä. Julkiselle keskustelulle on ominaista pelonsekaisesti leimata tekijä pahaksi. Silti tekijän mielisairauden mahdollisuutta ei pidä sulkea pois, ja mielentilatutkimus on usein perusteltu. Suomalaiset mielentilatutkimukset voisivat osoittautua jopa kansainvälisessä viitekehyksessä arvokkaiksi sarjamurhaajien tutkimuksessa. Vuodesta 1980 alkaen kertynyt THL:n mielentilatutkimusaineisto käsittää noin 7 700 mielentilatutkimuslausuntoa. Mielentilalausunto on yhteenveto kattavasta tutkimuksesta, jossa vakavasta rikoksesta syytetyn tai epäillyn henkistä terveydentilaa on arvioitu.
Ei ole julkaistua tietoa, moniko mielentilatutkimuksissa olleista henkilöistä olisi viime vuosikymmeninä voitu määritellä sarjamurhaajaksi. Tällainen selvitys voisi tuoda lisäymmärrystä mahdollisuuksista vaikuttaa näiden henkilöiden väkivaltariskiin. On myös mahdollista, että maamme harvan asutuksen, ihmisten vähäisen liikkuvuuden, tuttuun elinympäristöön fiksoitumisen, humalahakuisen kansanperinteen sekä ennemmin eristäytyvän kuin kontaktiin hakeutuvan kansanluonteemme myötä erottuisi anglosaksisista havainnoista laadittujen ryhmittelyiden ulkopuolinen, suomalainen sarjamurhaajan arkkityyppi.
.
.
PETTERI JOELSSON, LL, ylilääkäri
MARIKA LAURI, OTM, lakimies
AULIKKI AHLGRÉN-RIMPILÄINEN, LT, vastaava ylilääkäri
THL, oikeuspsykiatria
Vastuutoimittaja
Jaana Suvisaari
Sidonnaisuudet
Petteri Joelsson: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Lundbeck)
Marika Lauri: Ei sidonnaisuuksia
Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Ei sidonnaisuuksia
Suomen perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.