Vuonna 1900 Mieskonen tuomittiin murhasta elinkautiseen rangaistukseen. Murhasta oli kulunut 34 vuotta.
Lehdistö oli ehtinyt ajan tapaan todeta Mieskosen syylliseksi jo heti ensimmäisessä uutisessaan. Sanomia Tampereelta -lehden jutussa 18. kesäkuuta 1866 epäillyn nimi oli vielä torpan nimestä johdettu Taavetti Savela.
Tuomion venymiseen lienee vaikuttanut paitsi rikostutkinnan kehittymättömyys myös ajan oikeudenkäytössä sovellettu lakisäänteinen todistusteoria. Nykyään tuomioistuin voi vapaasti harkita, minkä painoarvon millekin todisteelle tai todistajalle antaa.
Vuonna 1866 yhden jäävittömän todistajan kertomus oli ”puoli näyttöä” ja kahden ”täysi näyttö”. Jos vastaaja kiisti rikoksen, hänen tuomitsemisekseen tarvittiin käytännössä kahden todistajan yhtäpitävä kertomus.
Päivälehden mukaan murhaaja jäi rankaisematta ensimmäisessä oikeudenkäynnissä, koska ”selvimmät todistajat olivat salassa, he kun muka peläten murhaajan kostoa, eivät rohenneet ilmaista tietojaan”.
Kyseinen Taavetti Mieskonen oli jo aiemmin syyllistynyt murhan yritykseen yhdessä murhaamansa isänsä kanssa ja kärsinyt siitä 5 vuoden rangaistuksen.
Vuonna 1900 oli lisäksi Taavetti Mieskosen poika Juho Mieskonen vahvasti isänsä tiellä eli oli juuri tuomittu vuodeksi vankilaan varkaudesta. Juho Mieskonen on samanaikaisesti epäiltynä ryöstöstä.
Olisi mielenkiintoista tietää onko Mieskosten suvun rikollinen perinne yhä jatkunut Saarijärvellä.
- Lehtileike.png (233.41 KiB) Katsottu 863 kertaa