Unien suhteellinen aikamaailma

[EuroJR]

Unien psykologian eräs kiintoisa ongelma on unien kesto. Freud koskettelee sitä teoksessaan "Unien tulkinta". Freud viittaa Mauryn tunnetuun ja usein esitettyyn uneen missä Mayry koki Ranskan vallankumjouksen kauhujen ajan; hänet tuomitaan vallankumoustribuunien istunnossa, hän kokee teloitusvalmistelut. Teilin pudotessa hän herää ja huomaa vuoteen puisen päätykappaleen putoavan niskaansa. - Voisi täten vaikuttaa siltä kuin tämä olisi laukaissut koko pitkän unen !

Unessa voi tiivistyä lyhyen ajan kestoon paljon enemmän sisältöä kuin tietoisuus voi sisältää samanaikaisesti tavallisessa valvetilassa.

Pohjoismaiden viidennessä psykologikokouksessa Bergenissä 1959 esitettiin selostus kokeista jotka käsittelivät tätä mielenkiintoista seikkaa. Esimerkkitapauksessa syvässä hypnoottisessa tilassa ollut koehenkilö kuuli :"Näette ennen heräämistänne unen. Uni alkaa, kun annan teille merkin kopauttamalla kerran. Heti kun pyydän teitä heräämään, heräätte kokonaan. Muistatte mistä näitte unta."
Koputuksesta sanaan "herätkää" kului noin sekunti. Koehenkilö heräsi heti ja kertoi nukkuneensa hyvin ja nähneensä unen. Uni oli seuraava:
hän on yhdessä aviomiehensä kanssa mökissä, joka heillä on rannikolla. He heräävät pimennysverhon paukahdukseen sen kiertyessä ylös. He kiiruhtavat veneeseen kokeakseen siiman. Veneen moottori ei käy, mies ei saa sitä käyntiin ja heidän täytyy soutaa. He pääsevät paikalle, johon siima on laskettu. Sitä on inhottava kokea, koska se on täynnä meduusoja. Vihdoin kun se on koetu, saaliiksi jää vain yksi kala.

Omakohtaisena kokemuksena yli tunnin kestäneet elämykset mahtuivat siten ulkopuolisesti mitattuna sekunnin aikaan. Toinen koehenkilö vietti vuosikausien elämän Kiinassa muutaman sekunnin hypnoosin aikana ! Mitä mahdollisuuksia tämä avaakaan matkailuun Tekisipä mieli päästä kokeilemaan. Halpaa matkailua, etenkin jos on osannut räätälöidä hypnotisoijalle tarpeeksi tarkat ohjeet

Ja mitä ovia tämä antaisikaan työnantajille. Duunari voitaisiin panna muutaman sekunnin reaaliaikana kunnon kesälomalle mistä ei mitään puutu. Herättyään takaisin hommiin vaan.

[Lydia07]

Olen lukenut suomalaisen sci-fi-kirjan, jonka kirjoittaja oli nähnyt kirjan juonen unessa ja kirjoitti tarinan niin tarkkaan kuin muisti tapahtumat.

Luin sen joskus 90-luvun alkupuolella. Kirja ei ollut kovin hyvä, joten nimikään ei jäänyt mieleen. Päähenkilön nimi taisi kuitenkin olla Juss, ja siinä oli joitain dinosauruksen kaltaisia eläimiä, olisikohan ollut Vihreä planeetta tai joku sen tapainen.

Tulee vielä unesta mieleen eräs kullankaivaja Lapissa näki unta, että löysi joesta nyrkinkokoisen kultakimpaleen. Jonkin ajan kuluttua kullankaivaja saapui joelle, joka muistutti unen paikkaa ja meni tuttuun kohtaan, jonka oli nähnyt unessa ja sitten nosti joesta nyrkinkokoisen (en tiedä kuinka iso nyrkki) kultakimpaleen.

Unet kannattaa muistaa.

[teemu]

Nyrkinkokoisen kultakimpaleen löytyminen Suomesta lienee huuhaata. Suurin punnittu hippu on painanut 393g.

Lapin unikullasta on olemassa seuraava tarina, joka talletettin yli 60 vuotta tapahtumien jälkeen.

"Björklundin tarina

Vuosien 1870-1872 kultasaaliisiin nähden menestynein kullankaivaja oli F.J.Björklund. Hänestä kerrotaan monenlaisia tarinoita, mutta joskus totuuskin saattaa olla yhtä kiintoisa.

Max Petroniuksen 1930-luvulla muistiin paneman tarinan mukaan Björklund oli heti alkukesästä 1870 Ivalojoelle saavuttuaan ryhtynyt ryypiskelemään Zellbergin kapakassa ja seurueensa oli jättänyt hänet oman onnensa nojaan, lähtiessään kultaa etsimään. Hylättynä, kohmelossa ja rahattomana Björklund oli kävellyt joen alajuoksun suuntaan ja lopuksi nukahtanut rannalle. Hän oli nähnyt unta, että Lapin akka tuli hänen luokseen ja sanoi ”älä nuku kullan päällä”. Uni toistui kolme kertaa. Herättyään hän oli lähtenyt takaisin Kultalaan, myynyt viimeisen omaisuutensa, kultakellon, saanut malminetsintäluvan ja lähtenyt yhdessä kaverin kanssa takaisin paikalle, jossa oli unen nähnyt. Sieltä he olivat kaivaneet 120 grammaa kultaa jo ensimmäisenä päivänä. Löytö oli puron suulla, jolle annettiin nimeksi Björklundinoja."

Lähde: Herman Stigzelius: KULTAKUUME, LAPIN KULLAN HISTORIA. Suomen Matkailuliitto Ry; Gummerus, Jyväskylä 1986. s. 53.

Edit: vuosiluvut

[skoone]

Lapin unikullasta on olemassa seuraava tarina, joka talletettin yli 60 vuotta tapahtumien jälkeen.

Björklundin tarina

Vuosien 1870-1872 kultasaaliisiin nähden menestynein kullankaivaja oli F.J.Björklund. Hänestä kerrotaan monenlaisia tarinoita, mutta joskus totuuskin saattaa olla yhtä kiintoisa.
quote]

Mitäs tuosta vaikka sadalla vuodella tarina heittääkin?

Vuosiluvut muutettu alkuperäiseen muotoon RAID

[teemu]

Tarinat muuttuvat toistettaessa mielessä olevien mallien mukaisiksi; jopa vuosiluvut, muusta puhumattakaan.

[EuroJR]

Noh sattuuhan sitä. Voisin avata enneunille oman ketjunsa. Tai vielä mielenkiintoisempi olisi ketju johon voi kirjoittaa kun luulee nähneensä enneunen. Tästähän olisi sitten helppo tarkistaa myöhemmin kuin hyvin piti kutinsa.

Perkele kun muistan tossa kymmenisen vuotta sitten nähneeni lottoarvonnan ja aivan selvästi kaikki numerot siinä (ainakin nelonen siinä oli ). Olisi pitänyt heti kirjoittaa muistiin mutta kertasin siinä aamupöpperössä noi numerot ja aattelin tyyliin "joo kyl mä nää muistan, laitan sitten kestolotoksi". Illemmalla en sitten enää muistanutkaan perskutarallaa...

[BlackFriday]

Perkele kun muistan tossa kymmenisen vuotta sitten nähneeni lottoarvonnan ja aivan selvästi kaikki numerot siinä (ainakin nelonen siinä oli ). Olisi pitänyt heti kirjoittaa muistiin mutta kertasin siinä aamupöpperössä noi numerot ja aattelin tyyliin "joo kyl mä nää muistan, laitan sitten kestolotoksi". Illemmalla en sitten enää muistanutkaan perskutarallaa...

Ei siitäkään mitään apua olisi ollut. Näin unessa "oikean" lottorivin silloin, kun ensimmäistä kertaa oli jaossa n. 20 milj. markkaa. Numeroita en muistanut, vaan sen kuvion, jonka ne muodostivat. Lienee sanomattakin selvää, ettei sillä mitään voittanut Uskollisesti olen kyllä ko. rivin laittanut aina silloin harvoin kun olen lotonnut, mutta ilman tulosta. Kerran siinä olisi tosin ollut viisi oikein, mutta enpä juuri silloin ollut laittanut lottoa.

[Aariel]

Unien suhteellisesta aikamaailmasta sen verran, jotta oolen opiskellut psykologiaa ja lukenut sen lisäksi psykologiaa käsitteleviä kirjoja, unistakin. Niin unen kestoksi on joku määritellyt n. 8 sekuntia. Alitajunta muodostaa uneen lopun. Hassulta se tuntuu Mutta kai se on sitten tutkittu kunnolla? Kummalliselta se tuntuu, kun itse näkee unen, jota selittää jollekin kauan aikaa ja sen kesto olisikin ollut vain 8 sekuntia...

[Herkkis]

Tuosta unimatkailusta, ne onet unohtuvat paljon helpommin ja noipeammin kuin oikeat muistot

[EuroJR]

Sehän saattaa olla vaan hyväksi. Mä meinaan haluaisin seuraavassa unessa kunnon sikailu- & rälläysreissulle. Hyvä vaan jos siitä katoaa muistot mahd. nop..

[Herkkis]

[Bomba]

aariel sanoi unien kestoksi 8 sekuntia. Tässä vaiheessa lienee syytä erotella kaksi asiaa toisitaan. REM-uni (rapid eye movement) on tila, jossa katsellaan unia, eli silmät liikkuvat ja aivotoiminta muistuttaa valveillaolo tilaa. NREM (Non rapid eye movement) tarkoittaa nukkumisen tilaa, jossa silmät eivät liiku. REM unen kesto voisi olla se kahdeksisen sekuntia, jonka jälkeen ihminen siirtyy NREM tilaan, jolloin unet koostuvat sarjasta ajatuksia, ajatus per uni periaatteella. Ihmisen aivot ovat helvetin nopeat ja ehtivät käsitellä valtavan määrän asioita pienessä hetkessä. Näin ollen kun näet unen ja herätessäsi alat miettimään tapahtumia ja muutat tapahtumien kulkunopeuden vastaamaan todellista tasoa, unien sadasosasekunnin pituudeksi saatat saada useamaan vuoden. Toisin sanoen näet yössä miljoonia unia. Se miksi toiset muistavat unia ja toiset eivät lienee mysteeri, samoin se että miksi juuri jokin määrätty uni jää mieleen. Perustunee samaan asiaan, kuin se, että aivot eivät rekisteröi muistiin läheskään kaikkea näkemääsi, ajattelemaasi ja kokemaasi. Jos aivot näin tekevät se on vakava sairaus, joka ajaa ihmisen hulluuteen aivojen ylikuormittuessa.