Poliisi on seurannut Turussa kaksi vuotta katujengiä, jonka on epäilty sotkeutuneen nuuskakauppojen yhteydessä tehtyihin ryöstöihin tai niiden yrityksiin.
Vaikka nuuskakauppa voi kuulostaa vähäiseltä kovan järjestäytyneen rikollisuuden rinnalla, poliisi on huolissaan Turun tilanteesta. Jos nuorten rikoskierteille ei saada stoppia, nuuskabisnes voi muuttua kokemusten perusteella huumekaupaksi ja katujengistä kasvaa rikollisjärjestö. Tästä on jo esimerkkejä.
Esimerkiksi osa pahamaineisen Mantaqa-rikollisjärjestön johtohahmoista teki uransa alussa rahaa ryöstämällä nuuskakauppiaita. Tilanteessa ryöstön uhri on itsekin rikollisissa puuhissa, joten kynnys ilmoittaa tapahtuneesta poliisille on korkea. Nuuskaryöstöistä maahanmuuttajataustaiset veljekset siirtyivät vähitellen huumausaineisiin.
Mantaqa pyöritti huumekauppaa pääkaupunkiseudulla, mutta nyt valtaosa ryhmän jäsenistä istuu pitkiä vankeustuomioita.
Aggredi auttaa kodin ulkopuolista väkivaltaa tekeviä irtautumaan väkivallasta. Ohjelman väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka kertoo, että nuuska- ja vape-kauppa liittyvät nykyään lähes kaikkien katujengien toimintaan. Vape-tuotteet ovat sähkösavukkeita, jotka lämmittävät nestettä höyryksi, jota sitten hengitetään keuhkoihin.
”Se alkaa olla tuottavampaa kuin hasiksen myynti, ja siihen liittyy samanlaisia keinoja kuin huumekauppaan, kuten velaksi myyminen ja velkojen periminen. Nuuskasta ja vapesta on enää pieni hyppy huumeiden myymiseen”, Salakka kertoo.
Katujengit kasvavat tietyssä kaupunginosassa asuvista nuorista, jotka ajautuvat tekemään rikoksia. Pääkaupunkiseudulla toimivan L-Cityn nimi viittaa Espoon Leppävaaraan, ja pitkää vankeustuomiota istuvan räppäri Milan Jaffin jengi Kurdish Mafia taas identifioituu Itä-Helsinkiin.
Muun muassa poliisin esitutkintamateriaalien perusteella Turun katujengin nimi on H-Block. Kyseessä on löyhästi järjestäytynyt nuorten miesten ryhmä. Yhteisen käsimerkin lisäksi jengiläisillä on ollut esitutkintakertomuksen mukaan käytössä H-Block-paitoja.
Turkulaisjengin nimi viittaa Halisten kaupunginosaan, joka sijaitsee Aurajoen rannalla muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta. Kaupunginosan asukkaista noin joka kolmas puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Jengiin kuuluu noin 10–20 miestä ja poikaa. Nuorimmat ovat 15–17-vuotiaita ja vanhimmat yli 20-vuotiaita.
Jengiytyminen liittyy yleisellä tasolla valtaosin maahanmuuttajien lapsiin, joilla on voimakas juurettomuuden kokemus.
Toinen päätekijöistä on HS:n tietojen mukaan Halisissa nuoruutensa asunut 26-vuotias mies, jota kutsutaan tässä jutussa nimellä Enar. Hänen perheensä muutti Suomeen viime vuosituhannella, ja Enarin äidinkieli on suomi. Enarilla on yhteyksiä Espoossa toimiviin katujengeihin.
Toinen päätekijä Abbe syntyi Somaliassa vuonna 2003 ja muutti alaikäisenä Suomeen. Hän on kiistänyt suoraan tietävänsä jengistä mitään tai kuuluvansa siihen.
Enarin espoolaisystävä on tunnettu espoolaisen L-City-jengin jäsen. Hän sai tuomion tapon yrityksestä vuonna 2021 tapahtuneesta ammuskelutapauksesta, jossa olivat vastakkain Milan Jaffin Kurdish Mafia -jengin jäsenet ja leppävaaralaisen L-Cityn jäsenet.
Useat jengin liepeillä pyörivien nuorten somejulkaisut ovat kuin kopioita Enarin julkaisuista: poseerauksia hienojen autojen edessä, tunnettujen valmistajien vaatteet yllä. Joissain kuvissa viitataan Halisiin käsimerkein tai H-kirjaimella ja toisissa korostetaan perheen merkitystä.
Siinä missä Enarin ja hänen veljiensä rikosrekisterit ovat täynnä vakavia rikoksia, nuorilla on vain muutamia tuomioita.
Jengi toteutti toissa ja viime vuonna ryöstöjä, jotka liittyivät nuuskakauppoihin.
Nyt Turun katujengin toiminta on poliisin mukaan vähentynyt. Jengin aiemmin käyttämät käsimerkit ovat kadonneet sosiaalisesta mediasta ja yhtenevä pukeutuminen poistunut katukuvasta. Useat jengiläiset ovat sulkeneet sometilinsä tai rajoittaneet pääsyä niille.
Vaikka katujengit ovat pienempi ilmiö Turussa kuin pääkaupunkiseudulla, Aggredin Noora Jokinen ei yhdy poliisin näkemykseen ilmiön rauhoittumisesta.
Hän perustaa näkemyksensä nuorten väkivaltatilastoihin, joista ei voi kylläkään suoraan päätellä, mikä osa väkivallasta liittyy jengiytymiseen ja mikä ei. Esimerkiksi poliisi on sanonut suoraan, että kyse on kahdesta eri ilmiöstä.
”Tilastojen valossa nuoret tekevät suhteessa väkilukuun enemmän väkivaltarikoksia Turussa kuin pääkaupunkiseudulla”, Jokinen sanoo.
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009602235.html
