Kannattaisi myös tutustua tuohon YK:n artikla 51 jos sillä oikeuttaa Venäjän hyökkäyksen.
Löytyy suomenkielellä FINLEX.
YK:n jäsen Venäjä ei joutunut aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Separatistivaltiot eivät kuuluneet Venäjään. Ja eivät myöskään olleet YK:N jäsenvaltioita.
Itsepuolustukseen saa ryhtyä kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Eli Venäjän olisi pitänyt lopettaa hyökkäys viimeistään siinä vaiheessa kun YK tuomitsi Venäjän hyökkäyksen jos tuota artikla 51 käyttää persuteena.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sop ... 3169995232
51 artikla
Jos jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi,
ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen,
kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ne toimenpiteet, joihin jäsenet ovat ryhtyneet käyttäessään tätä puolustautumisoikeutta, on heti ilmoitettava turvallisuusneuvostolle,
eivätkä ne saa millään tavoin vaikuttaa turvallisuusneuvoston tämän peruskirjan mukaiseen oikeuteen ja velvollisuuteen ryhtyä kulloinkin niihin toimenpiteisiin, joita se pitää tarpeellisina kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi.
- - -
Ja jos aina pitää nostaa nuo NATO:n pommitukset Jugoslaviaa(Serbiaa) vastaan, niin
tilanne vaati välittömiä toimenpiteitä.
Siinä toimittiin juuri tuon artikla 51 mukaan ja haettiin hyväksyntä toiminnalle jälkikäteen.
Selkeä ero tuossa NATO:n Jugoslavia toiminnassa ja Venäjän Ukraina toiminnassa on tuo.
Molemmat käytti oikeutuksena YK:n Artikla 51, mutta
- NATO sai hyväksynnän (tai ei tuomittu) jälkikäteen
- Venäjä ei saanut hyväksyntää jälkikäteen vaan tuomittiin ja vaadittiin vetämään joukkonsa Ukrainasta välittömästi-
- - -
Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys Eduskunnan ulkoasiainvaliolunnalle.
https://um.fi/documents/35732/48132/leg ... relations_
Kun pommitukset alkoivat maaliskuussa 1999,
Venäjä esitti turvallisuusneuvostolle päätöslauselmaluonnoksen,
jossa NATOn menettely tuomittiin peruskirjan loukkauksena ja vaadittiin pommitusten välitöntä lopettamista.
Päätöslauselmaluonnos torjuttiin turvallisuusneuvostossa 12 äänellä
vain Kiinan ja Namibian äänestäessä Venäjän rinnalla sen puolesta.
Tätä tulosta on pidetty osoituksena NATOn toimien poliittisesta hyväksyttävyydestä.
- - -
Päätöslauselma 1244, joka hyväksyttiin yksimielisesti Kiinan pidättyessä oli sekä
selkeämpi osoitus poliittisesta yhteisymmärryksestä että joidenkin arvioiden mukaan myös merkittävämpi voimankäytön
oikeutuksen kannalta.
NATOn toimia ei tuomittu päätöslauselmassa, mutta niitä ei myöskään todettu laillisiksi
