Ei pystytä elämään ilman mamuja.
Asiantuntija: Tämän takia kiristyvä maahanmuuttopolitiikka on Suomelle haitallista – ”Elämä olisi vaikeampaa”
Ulkomainen työvoima on Suomen julkiselle taloudelle tärkeää, jotta vanhenevasta väestöstä voidaan huolehtia, näkee Etlan asiantuntija.
Vielä 2000-luvun taitteessa maahanmuutto oli tavattoman vähäistä maahanmuuttopolitiikan, kulttuuri-ilmapiirin ja työmarkkinoiden tilanteen vuoksi.
Ennen vuosituhannen vaihdetta Suomeen muutti vuosittain noin 8 000 ulkomaalaista, vuonna 2022 Suomeen muutti jo yli 40 000 ulkomaalaista.
Nykyään Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun perässä, mutta vielä 2000-luvun alussa suuri osa maahanmuutosta oli humanitääristä. Monilla tuolloisista maahanmuuttajista oli heikot työmarkkinavalmiudet, minkä takia työllistymisastekin oli matala.
Ulkomaalaisväestön osuus Suomen työmarkkinoilla oli muutoinkin pieni. Viimeisten vuosien aikana siitä on kuitenkin tullut olennainen osa työmarkkinoiden toimintaa, osin siksi, että ikääntyvä suomalainen väestö ei täytä avoimia työpaikkoja.
– Nyt, kun maahanmuutto on normalisoitunut työpainotteiseksi, maahanmuuttajien työllisyysastekin on noussut samalle tasolle kuin muissakin maissa. Viime vuosina jopa niiden edelle, Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen kertoo.
– Silloin, kun maahanmuutto on määrällisesti vähäistä, siinä painottuu humanitäärinen maahanmuutto enemmän kuin eurooppalaisessa maahanmuutossa keskimäärin, kertoo Tarmo Valkonen.
Määrä nelinkertaistunut
Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa kasvaa myös tulevaisuudessa.
Ulkomaalaistaustainen on henkilö, joka on joko itse syntynyt ulkomailla tai hänen vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Väestötilastoissa käytetään toisinaan myös nimitystä vieraskieliset, jolla viitataan väestöön, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Tilastoissa näiden välillä on pieni ero.
Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on noin nelinkertaistunut 2000-luvun alusta. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on kuitenkin yhä alle kymmenen prosenttia. Paikalliset erot ovat suuria, minkä takia esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on yli 15 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain vajaa kolme prosenttia.
Veronmaksajista pulaa
Samalla kun ulkomaalaisten osuus kasvaa, suomalaistaustaisten osuus väestöstä laskee. Suuret ikäluokat näkyvät väestön ikärakennetta kuvaavassa väestöpyramidissa, jonka painopiste siirtyy ylöspäin. Uusia tulevaisuuden työntekijöitä syntyy yhä vähemmän ja vähemmän.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2070 yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä on merkittävä. Kyseinen ennuste on tehty ensimmäisen koronavuoden jälkeen, jolloin syntyvyys oli nykyistä korkeampaa, minkä vuoksi ennuste voi olla jopa liian positiivinen.
– Aina täytyy varautua siihen, että väestöyllätyksiä tulee, Valkonen muistuttaa.
Syntyvyys ja maahanmuutto vaihtelevat. On koronavauvoja ja suuria maahanmuuttoaaltoja. Myös Ukrainasta Suomeen tulleiden tulevaisuudensuunnitelmia on vaikea ennustaa.
Epävarmuuksista huolimatta ennusteet osoittavat, että Suomen julkinen talous tarvitsee kipeästi ulkomaalaista työvoimaa. Työpaikkojen täyttämisen lisäksi kyse on nimittäin verotuloista, joita työikäiset maksavat ja joilla ylläpidetään julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.
Myös väestön ulkomaalaistaustaiset työntekijät maksavat veronsa Suomeen.
– Ilman ulkomaalaista työvoimaa elämä olisi vaikeampaa. Talous kasvaisi hitaasti, julkinen talous olisi heikossa kunnossa ja palvelujen järjestäminen olisi vaikeampaa, Valkonen selventää.
Työikäiset tulijat
Vuosien 2015 ja 2022 välillä oleskelulupaa ovat hakeneet erityisesti työikäiset aikuiset. Oleskeluluvan saaneiden joukossa on myös paljon lapsia, joiden työpanoksesta yhteiskunta voi hyötyä myöhemmin.
Tällä hetkellä suurin ulkomaalaistaustaisten joukko Suomessa muodostuu entisistä Neuvostoliiton maista Suomeen muuttaneista. He ovat siis saapuneet Suomeen, kun Neuvostoliitto oli yhä olemassa. Myös virolaisia on huomattavasti enemmän kuin muualta maailmasta tulleita. Kolmanneksi suurin joukko muodostuu Irakista Suomeen muuttaneista.
Tulomaat vaihtelevat vuosittain, mutta eniten maahanmuuttajia on viime vuosina saapunut Euroopasta. Moni tulee työn perässä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomeen muutettiin ahkerimmin Venäjältä, Intiasta, Filippiineiltä, Virosta ja Ukrainasta. Tilapäisen suojelun nojalla Ukrainasta Suomeen saapuneet eivät näy tilastossa.
Juurtuminen on olennaista
Pääministeri Petteri Orpo on sanonut useaan otteeseen, että kokoomus ja hallitus haluavat rohkaista ulkomaalaisia muuttamaan Suomeen töiden perässä. Hallituskumppani perussuomalaiset sen sijaan on hyvin maahanmuuttokriittinen riippumatta maahantulon perusteista, vaikka puolue onkin alkukesän kohun jälkeen sanoutunut irti salaliittoteorioista, mukaan lukien väestönvaihtoteoriasta.
Hallitusohjelmassa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä halutaan muuttaa niin, että oleskeluluvan voi saada neljän vuoden sijaan vasta kuuden vuoden Suomessa asumisen jälkeen, mikäli henkilö on tehnyt kaksi vuotta töitä, läpäisee kielitestin, eikä ole merkittävästi joutunut tukeutumaan työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen. Myös EU-oleskeluluvan kriteerejä kiristetään kielitaidon, työnteon ja toimeentulon osalta.
Työperäisen maahanmuuton osalta hallitus haluaa kiristää toimeentuloedellytyksiä, eli nostaa vaadittavan minimipalkan rajaa. Mikäli työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuva henkilö on työttömänä yli kolme kuukautta, hän menettää oleskeluluvan.
– Lyhyesti sanottuna tämä on väärää politiikkaa, Valkonen sanoo.
Hän toteaa linjausten vähentävän Suomen kiinnostavuutta työntekomaana ja lisäävän lyhytaikaisia keikkoja.
– Sellainen, joka käy täällä keikkatyössä, näkee lähinnä kovat verot, eikä hyötyjä, jotka tulevat vaikkapa ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta, Valkonen muistuttaa.
Hallitusohjelmaan kirjatut muutokset eivät Valkosen mukaan rohkaise asettumaan Suomeen. Jos työperäinen maahanmuuttaja ei juurru Suomeen ja muuttaa muualle, työvoimapula säilyy. Jos hän sen sijaan kotoutuu Suomeen, hän tuo ehkä myös perheensä Suomeen tai perustaa perheen täällä ja saa mahdollisesti lapsia. Nämä lapset kasvavat tulevaisuuden työntekijöiksi ja veronmaksajiksi osana suomalaista yhteiskuntaa.
– Hyvinvointivaltio näyttää hyvät puolensa vasta kun maahanmuuttajan perhekin tulee tänne.
Lapsetkin maksavat
Suomalaisten ei Valkosen mukaan tarvitse olla huolissaan siitä, että ulkomaalaiset veisivät heiltä työpaikat. Viime vuosina työmarkkinoilla on ollut ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, vaikka työttömyysaste on ollut korkea. Erinäisistä syistä työpaikat eivät ole kelvanneet suomalaisille.
Mikäli esimerkiksi soten työvoimapula täytetään suomalaisella työvoimalla yksityiseltä puolelta, yksityinen elinkeinotoiminta kärsii.
– Meillä on haasteita, kuten vihreä siirtymä, jossa tarvitaan paljon työvoimaa. Sitä on todella vaikea toteuttaa, jos ei ole mahdollisuutta saada työvoimaa muualta.
Valmiiden työpaikkojen lisäksi maahanmuutto avaa ovia uusille työpaikoille. Maahanmuuttajat perustavat omia yrityksiä, ja takuu siitä, että käytettävissä on työvoimaa, rohkaisee myös suomalaisia perustamaan uusia yrityksiä.
Kun maahanmuuttajien kotouttamiseen panostetaan, myös maahanmuuttoon liittyvät ongelmat vähenevät.
Työvoimapulan ratkaiseminen tulee kaikesta huolimatta vaatimaan useita toimenpiteitä. Työurien pidentäminen lienee välttämätöntä, mutta sen lisäksi Valkosen mielestä työvoiman houkuttelemiseen ja työntekijöiden kotouttamiseen tulisi satsata suunniteltua enemmän.
– Vaihtoehto olisi, että täällä syntyisi enemmän lapsia, Valkonen sanoo ja muistuttaa, että myös lasten koulutus maksaa yhteiskunnalle.
– Täytyy hyväksyä, että aikuisten maahanmuuttajien osalta säästetään koulutuskustannuksissa, minkä takia täytyy olla varaa panostaa kotouttamiseen.
Iskikö tämä vakava työvoimapula koronakriisin aikana? Eikö silloin etenkin ravintola-alalta monet joutuneet hakeutumaan muihin töihin, koska työtä ei ollut ravintoloiden ollessa suljettuina. Nyt alalla sitten on yllättäen työvoimapula. Miksi entisiä työntekijöitä ei saada houkuteltua takaisin samaan työhön? Saiko kaikki niin paljon paremman työn muualta?
Jotenkin haisee paskapuhe ja kauas. Lisäksi uskon ukrainalaisten riittävän paikkaamaan työvoimapulan.