Rise ja Kaisa Tammi

[Pirkko Ala-Hippuli]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009785989.html

2:00

Kaisa Tammi kokee joutuneensa sijais­kärsijäksi Rkp:n ja PS:n kiistoissa – Risen pää­johtajuus menikin toiselle

Oikeusministeri Leena Meri (ps) perui edeltäjänsä Anna-Maja Henrikssonin (r) tekemän valinnan Rikosseuraamus­laitoksen pääjohtajaksi.

KESKIVIIKKONA 28. kesäkuuta 2023 Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi sai haastattelukutsun Suojelupoliisilta.

Hänestä oli käynnissä laaja turvallisuusselvitys, jota varten hän oli jo laatinut Supolle 34 sivua tietoa itsestään. Selvitys tehdään henkilöistä, joita ollaan nimittämässä Suomen turvallisuuden tai kansallisen edun kannalta tärkeään tehtävään.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) oli valinnut Tammen seuraavaksi Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajaksi. Rise on noin 2 600 henkeä työllistävä valtion virasto, joka vastaa Suomen vankiloista ja vankeinhoidosta.

Lopulta haastattelua ei koskaan tullut, koska hallituksen vaihduttua uusi oikeusministeri Leena Meri (ps) halusi virkaan toisen henkilön. Nimittävänä ministerinä Merellä on tähän oikeus.

Meri haastatteli Tammen ja toisen loppusuoralle päässeen kandidaatin, Anna Arola-Järven uudelleen heinäkuun alussa. Sen jälkeen oikeusministeriöstä ilmoitettiin Tammelle, että hän ei tullut valituksi.

Virallisesti Arola-Järven nimitys on määrä tehdä valtioneuvoston istunnossa torstaina 17. elokuuta. Arola-Järvi on työskennellyt pitkään Risessä sekä sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Hän kuuluu Risen johtoryhmään.

TAMMI kertoo haluavansa puhua pääjohtajavalinnasta, koska pitää prosessia poikkeuksellisena – sekä esimerkkinä huonosta hallinnosta.

Nimitysprosessi oli kesken kesällä, aikana, jolloin Rkp:n ja perussuomalaisten välit kiristyivät entisestään hallitusta ravistelleen rasismikohun takia.

”Joudun valitettavasti miettimään, että jouduinko tilanteeseen, jossa ei ole enää kyse minusta vaan hallituksen sisäisestä ristiriidasta. Moni ihminen on sanonut, että ettet vain joutunut ikään kuin pelinappulaksi. Tuliko ongelmakseni se, että olin Henrikssonin valinta? Tuntuu, että sen takia minut heitettiin susille.”

SANNA MARININ hallitus muuttui toimitusministeristöksi vaalien jälkeen. Henriksson teki siis valintansa toimitusministeristön ministerinä. Uudessa hallituksessa Henrikssonista tuli opetusministeri.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa HS:lle, että toimitusministeristö ei voi nimittää viraston pääjohtajaa. Siksi varsinainen nimitys piti jättää seuraavalle hallitukselle.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että uuden ministerin ei tarvitse noudattaa edeltäjänsä tekemää valintaa, jos nimitystä ei ole vielä tehty.

Mäenpään mukaan Meri ei ole toiminut asiassa väärin tai hyvän hallintotavan vastaisesti. Henrikssonin on Mäenpään mukaan täytynyt tietää, että uusi ministeri voi peruuttaa valinnan ja nimittää toisen henkilön.

HS:n haastattelemien politiikan taustavaikuttajien mukaan tällainen on melko harvinaista, mutta sitä tapahtuu aika ajoin, painavasta syystä.

PESTIN menettänyt Tammi sanoo, että hänellä ei ole Meren päätökseen sinänsä ”nokan koputtamista”. Hän kertoo olleensa tietoinen, ettei edellisen oikeusministerin valinta ole kiveen hakattu. Arola-Järveä hän pitää pätevänä.

Tammen mielestä kansalaisten on kuitenkin hyvä tietää, millaisella yhteistyökyvyllä hallitus toimii.

”Torstaina Henriksson ja Meri istuvat yhdessä valtioneuvoston kokouksessa, johon Meri tuo esityksen toisen henkilön nimittämisestä, kuin jonka Henriksson oli jo aiemmin valinnut. Hallituksessa on aikamoisia jakolinjoja sen suhteen, miten toisen ministerin valmisteluun ja edellisen hallituksen aikaisiin asioihin suhtaudutaan.”

TAMMI ei usko, että nimitys liittyisi hänen henkilöönsä vaan nimenomaan hallituspuolueiden kiistoihin. Hän kertoo, että hänellä ei ole puoluepoliittista taustaa. Hän on ollut tukemassa vasemmistoliiton ehdokasta eduskuntavaaleissa, koska tunsi tämän henkilökohtaisesti.

Oikeusministeriön työryhmässä Tammi on edistänyt esimerkiksi niin sanottua varmuusvankeutta eli erityisen vaarallisten vankien pitämistä vankilassa lopun ikäänsä. Myös oikeusministeri Meri on puhunut varmuusvankeuden tärkeydestä ja asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa.

”Vaikka olen tunnettu rikoksentekijöitä koskevista näkemyksistäni, jotka ovat joidenkin mielestä humaanejakin, ei se yksin leimaa työtäni. Olen myös syvällisesti vankeinhoitoon perehtynyt ammattilainen, joka tietää paljon esimerkiksi erittäin vaarallisista vangeista”, Tammi sanoo.

TÄLLÄ viikolla hän sai pahoittelevan yhteydenoton Henrikssonin valtiosihteeriltä Mikaela Nylanderilta.

”Hän kertoi, että heille molemmille [Henrikssonille ja Nylanderille] tuli täytenä yllätyksenä, että Meri ei kunnioittanut tätä prosessia. Nylander kertoi, ettei ole ennen kuullut tällaisesta. Että yleensä edellisen ministerin tekemää valintaa kunnioitetaan.”

Oikeusministeri Leena Meren sihteeri ilmoitti HS:lle, että nimitystä ei voida kommentoida ennen kuin asia on käsitelty torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa. HS ei keskiviikkona tavoittanut Henrikssonia kommentoimaan tapausta."



En oikein ymmärrä asian uutisarvoa.
Luuleeko Kaisa Tammi olevansa jo niin suuri tekijä?
Ja mitä Nylander kommentoi päätöksen kunnioittamisesta, jos tässä ei ole kyse siitä.

Meni maku Tammesta lopullisesti.

[Porukan petturi]

Julkisuuden hakuinen portto. Menköön itse osastolle, mustalais ämmien kera. Ylimeikattu lehmä.

[Kummisetä]

Niin, jostain muustahan se syy on löydyttävä kuin itsestä kun pätevämmäksi katsottu sai paikan.
Sanoisin, ja sanonkin tuon ulostulon jälkeen että oikein hyvä ettei päässyt virkaan.

[Oikeus ennen kaikkea]

Toisin kuin Kaisa Tammi itse väittää niin kyse oli nimenomaan henkilöstä tai oikeastaan hänen julkisuudessa esittämistään mielipiteistä koskien vankeinhoitoa.
Hän on nimittäin antanut huomattavan liberaaleja, vankien oikeuksia korostavia lausuntoja. Hänen mielestään vankilat olisi nähtävä pikemminkin hoitolaitoksina kuin rangaistuslaitoksina. Tällainen asenne ei varmasti ole persuille mieluinen koska he ovat pikemminkin vaatineet rangaistusten ankaroittamista.
Vaikka en persu olekaan, niin ei minunkaan mielestäni vankiloiden tule olla mitään lomakoteja.

[kakkosurpo]

Lupasiko Henriksson Anderssonille että Risen pääjohtajan paikka menee vasemmalle vahvasti ajattelevalle Kaisa Tammelle?
Siis todella härskiä poliittista nimitystä toimitusministerinä. Tämä Kaisa Tammi nyt sattuu olemaan erittäin lähellä vasemmistoliittoa, esimerkkinä tämä julkinen tuki eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton edustajalle.
Tämä Henriksson on todella hävyttömän törkeä limanuljaska, kuten se toinen ruotsia vääntävä Andersson.

Se on aivan erinomaista että tätä Kaisa Tammea vituttaa kympillä, kun kultainen oksa katkesi ennen kuin sai istutettua velttoperseensä sille.
Kaisa Tammea pätevämpiä löytyy helposti yli 10 jo Risen sisältä, ja kokonaisuudessaan varmaan 100-500 valtakunnasta.

Voi Kaisa ressukkaa kun ei päässyt hyvistä poliittisista kontakteistaan huolimatta istumaan kultaiselle oksalle, vaikka näin oli luvattu.
Kas kun Kaisa Tammi syyttää toisia poliittisesta pelistä, vaikka meinasi lipsahtaa poliittisen pelin lopputuloksena Risen pääjohtajaksi. Taitaa Tammi olla katkeruuden lisäksi hiukan tyhmän oloinenkin.

Unohdetaan kokonaisuudessaan että äärimmäisen harvoin toimitusministeri tekee nimityksiä/nimitysehdotuksia vaalien jälkeen.Mutta tämähän ei näytä koskevan yhteiskunnan syöpäpuoluetta edustavaa Henrikssonia.

[Kummisetä]

Tämä Henriksson on todella hävyttömän törkeä limanuljaska, kuten se toinen ruotsia vääntävä Andersson.

Olen tästä täysin samaa mieltä ja lisäksi näiden HenrikSSonin ja AnderSSonin nimissä on jotenkin vahva natsikaiku, pitäisikö asialle tehdä jotain?

[Sverdlov]

Ministeri Meren suosikki nimitettiin Risen johtajaksi, Henrikssonin valitsema jäi rannalle

Rikosseuraamusviraston johtoon nimitettiin torstaina Anna Arola-Järvi, vaikka oikeusministeri Leena Meren (ps) edeltäjä Anna-Maja Henriksson (r) oli jo ehtinyt valita tehtävään toisen henkilön.

Yhteiskuntatieteen maisteri Anna Arola-Järvi on valittu Rikosseuraamusviraston pääjohtajan virkaan viiden vuoden määräajaksi.

Valinta nuijittiin läpi torstaina valtioneuvoston kokouksessa.

Arola-Järvi on oikeusministeri Leena Meren (ps) valinta viraston johtoon. Arola-Järvi syrjäytti prosessissa Kaisa Tammen, jonka Anna-Maja Henriksson (r) oli jo valinnut Rikosseuraamusviraston seuraavaksi johtajaksi. (HS)

Leena Meri kiistää hallituskiistan vaikuttaneen Risen pääjohtajan valintaan: ”Mitään poliittista tässä ei ole”
Oikeusministeri Leena Meren (ps) nimityspäätös Rikosseuraamuslaitoksen johtajasta on herättänyt keskustelua.

Oikeusministeri Leena Meri (ps) viestittää Iltalehdelle, että hänen päätöksessään Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajaksi ei ollut kyse poliittisesta valinnasta.

Helsingin Sanomat uutisoi torstaiaamuna, että Meri pyörsi edeltäjänsä Anna-Maja Henrikssonin (r) tekemän valinnan Rikosseuraamus­laitoksen pääjohtajaksi.

Meren sihteeri oli ilmoittanut HS:lle, että nimitystä ei voida kommentoida ennen kuin asia on käsitelty torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.

Iltalehti kysyi Mereltä sähköpostitse, minkä vuoksi hän nimitti Risen pääjohtajan tehtävään toisen henkilön kuin kenet Henriksson oli jo valinnut, oliko syynä hallituksen sisäiset kiistat ja oliko hänestä hyvää hallintoa pyörtää aiemman ministerin päätös rekryprosessin jälkeen.

– Prosessi oli avoimesti kesken ja nimitys jäi seuraavalle ministerille eli minulle. Arvio ehdokkaiden kesken on tehty julkisen nimitysmuistion mukaisesti. Mitään poliittista tässä ei ole, Meri viestitti Iltalehdelle valtioneuvoston istunnon jälkeen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... f2d2429b7c

Edellä propagandatoimittajien laatimia neutraaleiksi naamioituja uutisia puheena olevasta nimityksestä. Suosikki; jäi rannalle; oli jo ehditty valita; valinta nuijittiin; Meren päätös on herättänyt keskustelua.

Aivan niin, Henriksson on tarkoin harkinnut ja punninnut hakijan ja todennut hänet erittäin hyvin virkaan sopivaksi, tyystin puolueettomaksi, vailla mitään kytköksiä olevaksi henkilöksi. Henriksson onkin kesän aikana tullut tunnetuksi juuri asioitten hoitamisesta ilman politiikkaa ja vain kansan edun mukaisesta uutterasta raadannasta myös eduskunnan kesäloman aikana.

Mutta, että, tämä Meri!!! Menee nyt puolueellisesti vaihtamaan Henrikssonin jo laittomasti valitseman henkilön toiseksi. Ai, jumalauta, täytyyhän tuossa nyt jotakin kytköksiä olla, varmasti jokin korruptionpoikanen on taustalla...

[Kummisetä]

Ihan kelpo näpäytys hurreille ja varsinkin HenrikSSonille. Hurrit joutaa ulos hallituksesta.

[Conan]

Ihan kelpo näpäytys hurreille ja varsinkin HenrikSSonille. Hurrit joutaa ulos hallituksesta.

Ongelma on, että tilalle on vain paskoja vaihtoehtoja..

Henrikson toki on aika vasemmistolaine, joten alkaa olla epäselvää rkpn suunta.

[Kummisetä]

Ihan kelpo näpäytys hurreille ja varsinkin HenrikSSonille. Hurrit joutaa ulos hallituksesta.

Ongelma on, että tilalle on vain paskoja vaihtoehtoja..

Henrikson toki on aika vasemmistolaine, joten alkaa olla epäselvää rkpn suunta.

Ihan samaa paskaa on hurritkin, pihalle vaan.

[McCall]

Kaisa Tammi palkkasi kaverinsa eikä se välttämättä mennyt putkeen.

Hämeen Sanomat 13.3.2025 / https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/8358802

Valtion koulukotien sisällä kuplii yhä: Kaisa Tammi palkkasi Rise-kaverinsa hallintojohtajaksi kymmenien hakijoiden joukosta, hallinto-oikeus tutkii asiaa

Koulukotien johdon toiminnasta on vireillä useita prosesseja hallinto-oikeudessa, eduskunnan oikeusasiamiehellä ja aluehallintovirastossa.

Valtion koulukotien vs. johtaja Kaisa Tammi palkkasi lastenkotien hallintojohtajaksi entisen työkaverinsa, mikä Hämeen Sanomien tietojen mukaan on herättänyt laitoksen sisällä närkästystä.

Hallintojohtajan virka on koulukodeilla uusi, eikä johtokunta käsitellyt sen sisältöä ennen viran avaamista. THL:n päätös viran perustamisesta tehtiin 19. marraskuuta, mutta viran ensimmäinen hakupäivä oli 11. marrakuuta 2024.

Miksi virka laitettiin hakuun ennen perustamista? Miksi johtokunta ei käsitellyt viran sisältöä, Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi?

– Olin tehnyt esityksen näistä viroista THL:lle ennen haun alkua. THL teki päätöksen virkojen perustamisesta sinä aikana kun virat olivat auki. Haku olisi keskeytetty, mikäli virkoja ei olisi perustettu.

– Perusteena olivat hallinnolliset ongelmat, joiden vuoksi niin johtokunta, THL, kuin Sosiaali- ja terveysministeriö tiesivät, että tarvitsemme korjaavia toimenpiteitä. Yhteinen ajatus oli, että tarvitaan hallinnon ammattilaisia.

THL:n pääjohtajan päätöksen mukaan johtokunnan tehtäviin kuuluu ratkaista muut lastensuojeluyksiköitä koskevat asiat, joita ei ohjesäännössä tai muuten ole määrätty tai säädetty lastensuojeluyksiköiden johtajan, johtavan rehtorin tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Valtion koulukotien henkilöstö- ja palkkajärjestelmästä saatujen tietojen mukaan hallintojohtajan tehtävä on samalla vaativuustasolla kuin yksiköiden johtajien ja johtavan rehtorin tehtävä, jotka lain mukaan nimittää johtokunta.

Silti lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi nimitti YAMK tradenomi Anssi Turtiaisen virkaan 73 hakijan joukosta ilman johtokunnan käsittelyä yhdessä koulukotien johtavan rehtorin kanssa.

Nimityspäätöksen mukaan hallintojohtajan tehtävässä ei ollut erikseen säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Miksi teitte nimityksen ilman johtokuntaa?

– Olin selvittänyt tätä asiaa valmisteluvaiheessa THL:n henkilöstöjuridiikan kanssa. Nimitystoimivalta ei hallintojohtajan osalta kuulunut johtokunnalle. Tämä perustuu lakiin. Myös ohjesäännössä todetaan, että Valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja nimittää valtion koulukotitoiminnan yhteiset virkamiehet. Hallintojohtaja on koulukotien yhteinen virkamies THL:n juristien mukaan. Johtokunnalle kuuluu valtion lastensuojeluyksikön johtajan, koulukotien johtajien ja apulaisjohtajien sekä johtavan rehtorin nimitykset.

Hallintojohtajan virkaan hakeneiden joukossa oli useita maistereita sekä tuplamaistereita esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden, oikeustieteiden ja kauppatieteiden aloilta. Usealla hakijalla oli monen vuoden työkokemus johtotehtävistä, myös lastensuojelun puolelta.

Hämeen Sanomat on nähnyt listan tehtävään hakeneista henkilöistä.

Anssi Turtiainen on koulutukseltaan YAMK tradenomi ja hän on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon. YAMK tradenomiksi hän valmistui lokakuussa 2024.

Yli 20 vuotisen uransa Turtiainen on tehnyt pääosin Risellä. Koulukodeista hänellä on 9 kuukauden työkokemus ennen valintaansa hallintojohtajan virkaan.

Turtiainen työskenteli Rikosseuraamuslaitoksella Vanajan vankilan Ojoisten osaston apulaisjohtajana, kun Kaisa Tammi toimi Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtajana. Tammi kuvaa Turtiaista "lähimmäksi työtoverikseen" kirjassaan Naisvankilan pomo.

Vaikuttiko valintaan se, että Anssi Turtiainen on teille entuudestaan läheinen?

– Hän ei ole minulle mitenkään läheinen. Pitää paikkansa, että Anssi Turtiainen oli minulle tuttu aiemmalta työuralta. Hän oli tullut keväällä 2024 tekemään määräaikaista hallinto- ja tukipäällikön tehtävää koulukodeille, minkä kautta hänen tilanteensa hakea tehtävään oli erilainen.

– Päädyimme arvostamaan ilmoituksen mukaisesti valtionhallinnon osaamista sekä kokemusta ja osaamista hallinnollisesta johtamistyöstä. Tämän perusteella valitsimme haastateltavat.

Hakuprosessin viimeiseen vaiheeseen eteni Turtiaisen kanssa henkilö, joka on koulutukseltaan YAMK poliisi. Helsingin hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan hallintojohtajan rekrytointiasiaa.

Miten kommentoitte rekrytointiprosessia jälkikäteen?

– Tietenkin hakijoilla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka heitä olisi tullut arvioida. Tämä on ollut aivan tavallinen rekrytointiprosessi.

Hämeen Sanomien tietojen mukaan osa koulukotien henkilöstöstä on tyytymätön valtion lastensuojeluyksiköiden uuden johdon menettelytapoihin.

Tällä hetkellä koulukotien johdon toiminnasta on vireillä useita prosesseja hallinto-oikeudessa, eduskunnan oikeusasiamiehellä ja aluehallintovirastossa. Hämeen Sanomien tietojen mukaan myös poliisille on tehty ilmoituksia liittyen nykyisen koulukotien johdon toimiin.

Kuinka uuteen talon ulkopuolelta tulleeseen johtoon on suhtauduttu?

– Monilta yhteistyökumppaneilta ja valvovilta viranomaisilta on tullut kiitosta siitä, että olemme lähteneet toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä aiempina vuosina ilmenneisiin ongelmiin.

– Työyhteisössä olen mielestäni saanut henkilöstöltä tukea sille, että uudistukset ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi hallinnossa ja johdossa on ollut henkilöitä, joille muutoksiin sopeutuminen on ollut vaikeaa.

Millaisista uudistuksista nyt puhut?

– Juuri johtamisen uudistuksista ja esimerkiksi uusista hallintojohtajan ja talouspäällikön viroista. Ne ovat muuttaneet koko johtamista ja johtamisjärjestelmää.

Kaisa Tammi oli vuoden 2024 virkavapaalla Risestä ja työskenteli valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtajana, kun entinen johtaja Kaisa Lepola jäi virkavapaalle.

Tammi otti heti sijaisuutensa alussa yhteyttä THL:ään ja kertoi epäilyttävistä havainnoistaan liittyen Lepolan suorittamiin hankintoihin. Se käynnisti sisäisen tarkastusprosessin, joka johti tutkintapyyntöön ja poliisin esitutkintaan, ja Lepolan irtisanomiseen vuoden 2024 lopulla.

Lepolan irtisanomisen syynä oli häneen kohdistuva luottamuspula. Lepola on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tammen sijaisuus sai jatkoa määräaikaisena myös täksi vuodeksi. Virkaa ei ole vielä avattu julkiseen hakuun. Tammi irtisanoutui itse joulukuussa 2024 Risestä. Irtisanoutumista edelsi muutosneuvottelut.