Hesus Garcia kirjoitti: Kysy vaan. Ja yritä ymmärtää, että ihminen ei ole mikään seinälautanen jonka saa liimattua kasaan jos sen on joskus rikottu. Ja se mitä kyetään tekemään on hieman vaikeampaa kuin liimaaminen. Jos lapsi ei ole saanut neljään ikävuoteen mennessä esim. turvallisuudentunnetta niin ei hän saa sitä koskaan. Menetettyä normaalia kehitystä ei pysty rakentamaan uudestaan, ei sitten millään. Sitten kun lapsi tulee täysi-ikäseksi olematta täysipäinen niin lakivelvotteiset toimenpiteet loppuu. Ja voit kuvitella haluaako kovin moni 18-vuotias kaveri, joka ei ole elänyt normaalia lapsuutta tai nuoruutta jatkaa vapaaehtoisesti kuntoutumisprosessia. Kaiken mahdollisen tehtyään näiden kavereiden kuntouttajat voivat vain istua ja odottaa koska tapahtuu pahin, ja lopulta se tapahtuu.
Koska yhteiskunta on kaikilla tavoin mennyt päin helevettiä viimeisen kymmenen vuoden aikana niin näitä kavereita pääsee tällä hetkellä jatkuvasti yhteiskuntaan, vailla kykyä pärjätä. Sitten tapahtuu näitä karmeuksia.
Edellisellä urallani vuosia tämän tyyppisiä kavereita kuntouttaneena voin sanoa, että näitä karmeuksia tulee luultavasti tapahtumaan lähivuosia useita.
Noin pessimistinen en ole, en halua, enkä voi olla. Minä uskon vakaasti, että joissakin tapauksissa tuo lapsena rikottu persoonallisuus voidaan sopivalla avulla eheyttää niin, että ihmisestä vielä tulee yhteiskuntakelpoinen yksilö. Sanon myös, että olen sellaista päässyt näkemään.
Jos tämän nuoren tappajan elämä 10- vuotiaaksi asti on ollut sellaista, että persoonallisuuden suotuisa kehitys on estynyt, niin mitä tapahtui niinä kahdeksana seuraavana vuotena? Tapauksestahan uutisoitiin, että Peetu oli otettu huostaan e n s i m m ä i s e n kerran 10- vuotiaana. Hänen lapsuudenkodissaan valinneesta helvetillisestä menosta ovat huomioitaan julkisuudessa kertoneet lukuisat ihmiset, joten mielestäni viranomaiset ovat tehneet virheen siinä kun lapsi on palautettu kotiinsa. Ja kuinka monta kertaa?
Tietysti emme tiedä tapauksen yksityiskohtia, mutta olisi kai se ollut mahdollista varmistaa esim. ettei lapsi joudu palaamaan kotiinsa, ennenkuin kodin aikuisetkin ovat terapiaan hakeutuneet ja todettu kelvollisiksi lapsesta huolehtimaan.
Pelkkä perusturvallisuuden järkkyminen ei tee lapsesta tappajaa. Mikäli hänellä elämänsä myöhemmässä vaiheessa on edes jossakin turvallisia ihmisiä lähellään, on eheytyminen mahdollista. Sellaisia aikuisia ihmisiä, jotka jaksavat rakastaa ja kasvattaa johdonmukaisesti. Sellaisia, jotka jaksavat myös lapsen oireilua, koska ymmärtävät lapsen itsensä olevan siihen syytön. Toisten takia kieroonkasvanut... Eikös se ole huostaanoton yksi perusperiaate, turvallisuuden takaaminen lapselle? Jos siihen oli aikaa kahdeksan vuotta tuosta ensimmäisestä puuttumisesta lähtien, niin kyllä jotakin vaikuttaa menneen pahasti pieleen viranomaistaholla.
Olet varmasti ihan oikeassa siinä, että karmeuksia tulee vielä tapahtumaan lisää.