HeavyLoad kirjoitti: ↑Ke Elo 23, 2023 7:20 pm
Paketissa kirjoitti: ↑Ke Elo 23, 2023 11:51 am
Kyllähän ihmetystä herättää, että miten nuoren tuntemattoman (= ei Piikkiön kermaan kuuluvan) tytön katoaminen sai aikaan melkoisen paikallisen hyvä veli -järjestelmän koneiston äkkiä liikkeelle
Tämä myös lisää sitä veikkaustani, ettei Piian katoaminen liity mitenkään romaneihin tai Paimio-Piikkiö-Kaarina -akselin ulkopuolelle.
Sami kavereineen ovat olleet tuohon aikaan 15 - 16 -vuotiaita. Ovatko kuitenkin olleet liian nuoria tuollaiseen täydelliseen nuoren tytön kadottamiseen? Miten ovat voineet olla vuosikaudet joka ikinen täysin hiljaa?
Tietyt henkilöt/tahot seuraavat tätä kirjoittelua täällä ja viesti tuntuu kulkevan vikkelästi eteenpäin, joten kyllä asia näyttää jotenkin koskettavan tiettyjä henkilöitä. En tarkoita, että olisivat syyllisiä, mutta jotenkin liittyvät tuohon isoon koneistoon.
Mitä nämä koneiston liikkeet sitten olivat ja milloin niitä tapahtui? Tämä ei ole vittuilua vaan ihan rehellinen kysymys.
Mainitsen joitain juttuja, mitä nyt tulee "suorilta" mieleen ja saattavat liittyä "koneiston toimintaan" tai saattavat olla liittymättä. Suurin osa on spekulaatiota, eikä välttämättä juuri todista mitään. Kokonaisuus alkaa silti mielestäni vähintään lähestyä hämmentävää.
1) poliisin toiminta osa 1- epäiltyjen kuuleminen. Poliisi väittää, että kaikkia Pontelassa olleita on kuultu, vaikka varmuudella tiedän, että diskon järjestäneen Paimion lukion porukkaa ei ole koskaan kuultu tai jututettu ilmeisesti lainkaan. Ainakaan suurta osaa ei ole kuultu ja kukaan ei tunnu muistavan asiaan liittyen mitään. KRP:lle oli (IL:n mukaan) aikanaan 2018 uutinen sekin, että Pontelassa vietetty diskoilta oli siinä määrin levoton, että tapahtumia oli selvitelty käräjillä. Pihalla kuin lumiukot, vähintään, olivat KRP:n tutkijat. Sen tiedän varmaksi, että Paimion poliisi ei osallistunut Piian katoamisen tutkintaan esim lukiolaisia kuulemalla mitenkään.
2) poliisin toiminta osa 2 - syytteet Paateroa kohtaan. Joku ainakin väittää tietävänsä jotakin (katso edellisiä viestejä).
3) poliisin toiminta osa 3 - vihjekirjeen päällä istuminen kuukausikaupalla, vihjekirjeen kohtelu siten, että dna -näytteen tai sormenjälkien ottaminen mahdotonta.
4) poliisin toiminta osa 4 - esitutkintamateriaalin hukkaaminen (Heinonen tunnustaa Kadonneet dokumentissa, että KRP sai vain pienen osan Kaarinan poliisin esitutkintamateriaalista, koska suuri osa oli "kadonnut"). Tämä lienee suoraan laskettavissa Paateron vastuulle?
5) poliisin toiminta osa 5 - silminnäkijähavaintojen kohtelu. Ainakin nimimerkki Wexford väitti tietävänsä ihmisiä, jotka ovat 100 % varmuudella kertoneet poliisille nähneensä Piian Pontelan lähellä. Myös muutama muu on väittänyt nähneensä Piian Pontelan nurkilla ja aikovansa kertoa asiasta poliisille, mutta ei ole varmuutta, ovatko puhuneet poliisille. Poliisin mukaan näitä lausuntoja ei ole. Kun itse 2018 kävin poliisille kertomassa omat silminnäkijähavaintoni Piian potkimisesta koulussa, ei Heinonen paria vuotta myöhemmin enää Marko Niemen podcastissa muistanut mitään kyseisestä keskustelusta. Tämä saattaa toki viitata siihen, että tutkinnanjohtajaa ei vaan ole kiinnostanut, ei siihen, että tutkintaa aktiivisesti jarrutetaan.
6) Kunnallislehden vaikeneminen - erittäin vähäinen uutisointi katoamisesta, oliko nyt 3 vai 4 pientä ilmoitusta ensimmäisen vuoden aikana, minkä jälkeen ei mitään. Vain 2 ilmoitusta kuvallisia, ei mitään pureutumista katoamiseen, vain ylimalkaiset tunnusmerkit ja faktat siitä, koska ja mistä kadonnut. Minusta tämä on erittäin omituista. Silloinen päätoimittaja on sattumalta myös syntynyt -59, ei varsinaisesti kuulu epäiltyihin. Hyvin surkeista oloista silti hyvin yllättäen noussut asemaansa, enemmän tai vähemmän Paimion päälliköiden suojeluksessa, eikä ole halunnut tätä tapausta enää jälkikäteen kommentoida mitenkään.
7) Pontelan illan tapahtumat, niihin liittyvät tuomiot ja niihin liittyvä uutisointi - tämä on sangen monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy niin poliisi, Kunnallislehti kuin oikeuslaitoskin. Lyhyesti, Pontelassa tapeltiin ja muutamaa viikkoa myöhemmin Kunnallislehti uutisoi tappeluista jaetuista tuomioista. Erittäin epätyypillinen aika poliisin esitutkinnan suorittamiselle ja syyttäjälle viemiselle aina oikeuskäsittelyyn asti. Tuomiot pielessä, vaikka vasaralla lyöty uhria aivovamman arvoisesti päähän, ei tuomioita törkeistä pahoinpitelyistä. Vielä epätyypillisempää - tuomiokunnan arkistosta puuttuvat asiakirjat näistä tuomioista. Olen tätä käsitellyt pidempään jo aiemmin, tämä analyysi on lainauksena tämän viestin lopussa.
Yhteenvetona, poliisi on suoraan valehdellut siitä, mitä on tehnyt ja ollut kaikin tavoin muutenkin pihalla ja hutiloinut tutkimuksissa. Paikallislehden tekeminen on ollut todella ala-arvoista ja oikeuslaitoksen pöytäkirjoissa ei ole merkintöjä tapahtumista, joista Kunnallislehti on uutisoinut. Uskallan vielä mainita, että yksi epäillyistämme on ollut Paimion silloisen nimismiehen -59 syntynyt, jo pari vuotta sitten edesmennyt poika, eikä tuomariperheen "paha poikakaan" ole jäänyt käsittelemättä, liittyy vielä hyvin suoraan pääepäillyn perheeseen. Läheisiä toisilleen ovat olleet kaikki.
Tässä vielä lupaamani tarkempi analyysi kohtaan 7, jonka laitoin foorumille pari vuotta sitten (sivu 332).
Kuten podcast-haastattelussakin todetaan, pengoin tätä juttua myös Kansallisarkistossa noin vuosi sitten. Tai no, yritin penkoa. Siviilillä ei rikosasioiden ”uusiin” arkistoihin (alle 60 v juttuihin) nimittäin ole oikeastaan mitään asiaa. Ainoa asiakirja, jota lopulta pääsin tutkimaan, oli Piikkiön tuomiokunnan rikosasian diaarit vuodelta 1988, kaikkiaan 611 kappaletta, eli luettelo tuomioistuimessa käsitellyistä rikosasioista. Ihan helposti ei onnistunut sekään.
Etukäteistietojen mukaan noista diaareista piti käydä ilmi jutun käsittelypäivämäärä, syytetyn nimi, syyte sekä lyhyt yhteenveto syytteestä. Eli listattuna vuonna 1988 käräjillä käsitellyt rikosasiat Piikkiön tuomiokunnassa, joka oli hyvin laaja alue kattaen oikeastaan koko Turkua ympäröivän alueen aina Naantalista Paimioon, Paraisille ja Kaarinaan.
Olin melko lailla varma, että diaareista kävisi melko varmasti ilmi, keitä olivat Pontelan tappeluillasta syytetyt paimiolaiset nuorukaiset. Tätä kautta toivoin päässeeni käsiksi varsinaisiin tuomioihin, joihin tarvittiin tuomitun nimi. Jossain vaiheessa tämä tuntui ainoalta tavalta edetä tutkimuksissa. Valitettavasti näin ei käynyt, sillä loppuvuodesta käräjillä ei käsitelty yhtään sellaista tapausta, joka voisi olla mitenkään liittynyt Pontelan illan pahoinpitelyihin. Varmistin melko moneen kertaan Kansallisarkiston henkilökunnan kanssa, että kun kerran syytetyt olivat paimiolaisia ja tapahtumapaikkana Piikkiö, niin Piikkiön tuomiokunta oli ainoa paikka, jossa tapaus on aikanaan voitu käsitellä. Olin kuitenkin yhteydessä myös Turun Kihlakunnanoikeuden arkistoon ja siellä oli hyvin avulias arkistonhoitaja, joka erikseen vielä tarkisti, ettei heilläkään ollut käsitelty 1988 pahoinpitelytapausta, jossa Jouni tai Keijo Utter olisivat olleet uhreina.
Heinonen leuhki podcastissa, että he ovat löytäneet pahoinpitelijät rikosilmoituksen kautta. No siviilinä minulle ei ole noihin poliisin tietoihin pääsyä ja hyvä että löysivät, mutta mutta…. Tarkistin ainakin kolmeen tai neljään kertaan läpi noi diaarit ja varmistin, että käräjäoikeuden tapausten joukossa ei ollut yhtään tapausta, joka mitenkään sopisi Pontelan illan tapahtumiin. Tappeluthan tapahtuivat 7.10.1988 ja tappelutuomioista oli Kunnallislehdessä juttua jo marraskuun alkupuolella, tarkkaa aikaa minulla ei ole tähän väliin antaa. Poliisilta syyttäjälle ja edelleen käräjille pahoinpitelykäsittelyt etenivät tuohonkin aikaan parhaimmillaan vasta kuukausien päästä tapahtumasta, koska normaalisti pitää suorittaa esitutkinta, eli epäiltyjen kuulusteluja, kuulla uhreja sekä todistajia ja muutenkin valmistella esitutkinta-aineisto oikeuteen kelpaavaksi ja syyttäjänkin pitää löytää aikaa kalenterista tutustua aineistoon ennen käräjille menoa (syyttämispäätöksen tekoa). Nyt siis homma eteni tuomioihin noin kuukaudessa. Häiritsevän paljon normaalia nopeampi käsittely siis. Poliisilla oli kuitenkin samaan aikaan tutkittavana myös yhden teinitytön katoaminen ja resurssit olivat muutenkin kaikkea muuta kuin rajattomat.
Olen aika lailla vakuuttunut, että 7.10.1988 tapahtuneet pahoinpitelyt Pontelassa käsiteltiin poikkeuksellisella kiireellä, luultavasti jotta asiat saatiin mahdollisimman nopeasti pakettiin ja tutkinta lopetettua. En voi välttyä ajatukselta, että esitutkinta ja mahdollisesti syyttämispäätöskin on tehty nopeasti (ja tarkoituksella?) hutiloiden, ennen kuin uutta todistusaineistoa ilmenee. Esimerkiksi vasaran käyttö Jouni Utterin päähän ei ole ilmeisesti ollut oikeudessa käsittelyssä lainkaan, koska yksikään pahoinpitelytuomio ei ole ollut törkeä.
Olennaisempaa kuitenkin on se, ettei yhdestäkään pahoinpitelyistä ole lainkaan merkintää tuomiokunnan pöytäkirjoissa, ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan. Päiväsakkoja kuitenkin jaettiin, joten käräjillä on oltu. On tietysti mahdollista, että tapaukset on käsitelty vasta 1989, mikä olisi normaalit käsittelyajat huomioiden luonnollisempaakin. Paitsi, että meillä on se Kunnallislehden juttu, joka todistaa oikeuskäsittelystä vuoden 1988 puolella.
Olen tähän asti epäillyt tehneeni jotakin radikaalisti väärin ja ollut enimmäkseen ajattelematta koko arkistossa käyntiä. Olen pitänyt mahdottomana sitä, että 1) Kunnallislehti kirjoittaa aivan keksityistä tuomioista 2) jutut eivät ole olleet oikeudessa ollenkaan ainakaan 1988 puolella. Kumpikaan ei kuulosta lainkaan mahdolliselta, koska kyseessä olisi niin kovan luokan salaliittohöttö.
Yksi mielenkiintoinen huomio vielä, johon en aiemmin ole kiinnittänyt tarpeeksi huomiota... Nimittäin, Piikkiön tuomiokunnan rikosoikeuden diaarit olivat niteessä, eli niitä oli sidottu yhteen sitä mukaa, kun tapauksia tuomiokunnan käsittelyyn tuli. Nide oli muuten erittäin siististi paketissa, mutta päälimmäiset (viimeiset, loppuvuonna käsitellyt jutut) eivät olleet niteessä ollenkaan vaan irtonaisina kasana niteen päällä. Joko arkistonhoitajalta on loppunut mielenkiinto sitoa juttuja niteeseen tai sitten nide on jossain vaiheessa avattu – esimerkiksi siksi, että sieltä on haluttu ottaa jonkun jutun paperit välistä pois. En tietenkään aikanaan kiinnittänyt tähän tarpeeksi huomiota enkä katsonut, puuttuiko pinosta mahdollisesti joku diaarinumero siitä kohtaa, kun nide päättyy ja irtolehdet alkoivat. Eli teoriassa on myös vaihtoehto 3) Pontelan juttuja käsittelevät diaarit on poistettu diaarikokoelmasta. Aika lailla salaliittoteorioiden eliittiä olisi sekin.
