Tässä ketjussa onkin aika hyvin jo esillä keskeiset Sanna-vaiheet, mutta kirjoittelenpa vielä omia näkemykseni ja huomioitani kyseisen henkilön käytöksestä ja käytöksen muuttumisesta:
Pääministeriuransa nousukiito oli Sannalle vahvaa aikaa ja pidin häntä alkuun hyvänä pääministerinä. Korona-aika oli vaikea, mutta pääpiirteittäin hän onnistui tehtävässään mielestäni hyvin. Jämäkät puheet, selkeä argumentointi ja pääsääntöisesti hyviä päätöksiä. Sanna kertoi haluavansa luoda "uudenlaista nuorekasta pääministeri-imagoa" ja tämä tavoite otettiin pääosin myönteisesti vastaan Suomessa ja maailmalla. Suosio oli vahvaa ja tulevaisuus näytti lupaavalta. Media oli Sannan takana ja uutiset olivat positiivisia. Jotain kuitenkin tapahtui.
Kuten tässäkin ketjussa on jo spekuloitu, suurimmat syyt ongelmiin lienivät karusti tiivistettynä kusen nouseminen päähän ja voittamattomuuden tunne. Tietynlainen käytös viittaa myös jonkinasteisten mielenterveysongelmien läsnäoloon. Sanna ei ehkä tajunnut, että sanomiset ja teot voivat saada aikaan myös negatiivista julkisuutta ja että teoilla voi olla myös kielteisiä seurauksia. Viime vuoden bilesekoilujen yhteydessä jopa Sannan vanhat opiskelukaveritkin ihmettelivät tapahtunutta muutosta. Jos menojalkaa vipattaa, Jauhojengi kutsuu ja Ruisrock-huuma on villeimmillään niin ollaanko silloin vapaalla, ainoastaan tavoitettavissa, töissä vai kaikkia saman aikaisesti.
Pääministeriurallaan Sannan somepäivityksensä poukkoilivat yksityiselämän ja politiikan välillä. Sannan julkaisemat muotikuvat saivat osakseen ihailua, kun "oi niin nuori naispääministeri" (no tuo nuoruuskin on aika suhteellinen käsite) pyrki osoittamaan, että poliitikkokin voi olla muotitietoinen, menevä, rohkea, itsenäinen, oma-aloitteinen ja ja... humalainen, harkitsematon, holtiton, epämääräisessä kaveriporukassa pyörivä hetkessä elävä sekoilija, jonka lausuntoja ei voidakaan pitää enää niin harkittuina ja luotettavina kuin aiemmin. Esimerkkinä edellisestä Sannan kommentointi bilevideoon: "Minun mielestäni siinä ei edes sanota Jauhojengi vaan siinä sanotaan jotain muuta". Jokainen joka tuon videon on nähnyt ja kuunnellut pystyy kyllä ihan suoraa sanomaan, että kyllä siinä Jauhojengi sanotaan eli hieman outoa ja jopa tyhmää lähteä Sannan tuollaista faktaa kiistämään. Sitten herääkin kysymys, että kun Sanna valehtelee tuollaisessa asiassa niin voimmeko luottaa hänen sanomisiin muissakaan asioissa. Toki Sannan baarireissu ilman virkapuhelinta oli myös ihan oma lukunsa.
Yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa, ettei some- ja mediahuomio ollutkaan enää niin positiivista. Jotenkin tuntuu, ettei Sanna ihan tajunnut, että Hänen tuottama julkisuus voi olla myös negatiivista ja että tarkoituksella median edessä tuotetun julkisuuden lisäksi oli olemassa myös vapaa-ajan julkisuus, joka ei ehkä olekaan ihan yksiselitteinen asia. Huumetestiin menolla ei tosiaan ollut muuta merkitystä kuin yrittää saada edes osa hiipuvasta kannattajajoukosta uskomaan vakuutteluja, että mitään kamaa ei olla käytetty. Tosin varmasti ei voi sanoa onko käytetty vai ei, mutta jos ihan oikeasti haluttaisiin todistaa jotain, niin silloin kyllä kannattaisi mennä sellaiseen testiin, joka sen todistaisi. En sitten tiedä, mikä taho Sannalle testinottotavan määräsi, mutta itsenäisenä naisena Sanna olisi toki voinut mennä sellaiseen testiin, jonka tulos ei jättäisi mitään epäselvyyksiä. Tosin jos kamaa on käytetty niin sitten ei tietenkään kannata mennä luotettavaan testiin. Tästä voidaankin vetää jo jonkinlaisia päätöksiä, käytettiinkö vai ei.
Moni Sanna-fani tuntuu puolustelevan, että on yhdentekevää mitä poliitikko tekee vapaa-aikanaan, kunhan se ei vaaranna arjen työntekoa. Ministerin ja etenkään pääministerin viran osalta tämä ei ole ihan niin yksiselitteistä. Jos virkapuhelin "unohtuu" tai vaan "jää" kotiin tai jonnekin, vaikka tavoitettavissa pitäisi olla käytännössä 24/7 niin ei se hyvää kuvaa anna. Sitten vielä jos rikotaan yleisiä suosituksia pyörimällä korona-altistuneena baareissa ilman maalaisjärjen harkintaa niin en ainakaan itse lähtisi väittämään, etteikö vapaa-ajan käytös heijastuisi väistämättä myös sanomisten luotettavuuden arviointiin työelämän puolella. Itse näkisin aika huolestuttavana, että presidentin jälkeen Suomen tärkeimmässä virassa oleva henkilö pyörii mitä epämääräisemmässä ryyppykaveriporukassa johon kuuluu pääosin nuoria somejulkkiksia. Miten ihmeessä Sanna edes on päätynyt tuollaisiin piireihin? Vielä jos viedään tuo samainen porukka Kesärantaan edustustiloihin kuvaamaan ja videoimaan niin pikkuhiljaa alkaisin huolestua enemmänkin, kuka tästä voikaan hyötyä. Alma toki hyötyy kun kännilauluvideon tapahtumapaikkana on noinkin kuuluisa edustustontti ja Sabina Särkkä hyötyy kun pääsee vähän vilauttamaan. Janita Autio hyötyy Sannan somejulkisuudesta, kun valokuvausbisnes saa taas uutta materiaalia. Mutta jos Sanna on noin helposti vedätettävissä ja vietävissä niin hyötyyn haluaisi varmasti osallistua myös vaikkapa itänaapurimme edustus. Mitä kaikkea arkaluontoista paljastuksia känninen Sanna voisikaan lipsauttaa ja miltä näyttävätkään Kesärannan turvajärjestelyt tai niiden puuttuminen? Voisiko omassa kuplassaan sekoilevan pääministerin kenties huumata ja hyötyä täten vielä enemmän? Voitaisiinko hänestä saada kerättyä sellaista kuva- tai videomateriaalia, jolla häntä voitaisiin kiristää? Kuka huolehtii humalaisen pääministerimme turvallisuudesta yöelämän ja Jauhokämpän pyörteissä? Tuokin, että Sannaa puolustellaan sillä, että vapaa-aikana neljääkymppiä lähestyvän bilemamman pitää vaan päästä tanssimaan, laulamaan, baareihin ja pyörimään Jauhojengin bilekämpillä, koska työaikana hommat kuitenkin hoituu, on sekin vähän hätiköityä päätelmää. Jos harkintakyky voi pettää niin pahasti vapaa-ajalla niin voiko siihen luottaa työaikanakaan. Pääministerin virka ei ole duunarityö, jossa roolin ja työn voi unohtaa, kun työpaikan ovi kopsahtaa perässä kiinni työpäivän jälkeen. Pääministerin työ seuraa väistämättä kotiin ja myös vapaa-ajalle. Vastaavasti myös vapaa-ajan toiminta heijastuu työhön. Jos olet Suomen armeijan upseeri niin menisitkö kutsukirjeen saatuasi katsomaan Venäjän voitonpäivän paraatia. Jos olet vihervasemmistoaktivisti niin onko hyvää mainosta istua iltaa turkistarhaajien illanvietossa. Jos olet Suomen pääministeri niin pyöritkö vapaa-aikanasi mitä epämääräisemmässä somejulkkiskokoonpanossa juopottelemassa ja viet heidät jatkoille virka-asuntosi edustustiloihin. Jos näitä juttuja ei ymmärrä niin sitten ollaan väärissä hommissa.
Vaaleissa tuli sitten tappio vaikka lopputulos olisi voinut olla huonompikin. Noinkin hyvän äänisaldon selittänee kuitenkin ainakin osittain äänestäjien kalastelu Vihreiden ja Vasemmiston leireistä luomalla vastakkainasettelua ja maalailemalla uhkakuvaa "pahasta-sinimustasta" hallituspohjasta. Siinä tehtiin kyllä kanssasisarille (Maria Ohisalo ja Li Andersson) karhunpalvelus, kun vassariosasto raapusti lappuun SDP:n ehdokkaan nimen romauttaen täten Vihreät ja Vasemmisto rökäletappioon, minkä seurauksena kyseiset puolueet menettivät kansanedustajapaikkoja ja ulos jäi muun muassa Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ehdolla ollut Iiris Suomela. Siihen päälle vielä Ohisalon eroilmoitus. Tehokkaasta ja aggressiivisesta vaalikampanjasta huolimatta Sannasta ei tullut pääministeriä ja kun näemmä oltiin liikkeellä "kaikki tai ei mitään" -taktiikalla niin mikään vähempi ei sitten riittänytkään eli Sanna jättäytyi sivuun puolueensa puheenjohtajuuspaikalta. Voi vaan arvailla, että kulisseissa on saattanut vähän kuohahdella, kun kärjistetysti sanottuna siinä kyllä taidettiin tönäistä kaverit rekan alle.
Vaalitappion jälkeen sitten myös avioeroilmoitus eli pääministeriuran nousun ja tuhon tapahtumakirjo sai vielä loppusinettinsä. Jälkilöylyissä vielä Sannan ulostulo siitä, ettei hän halua median kommentoivan hänen yksityiselämäänsä. Hän ei kuitenkaan taida tajuta sitä, että pääministeri virka ei Suomessa ole ihan pikkujuttu eli kyllä niitä yksityiselämän mediajuttuja saattaa tulla vaikka pääministeriura olisi takana, etenkin jos on niin tyhmä, että edesauttaa tätä omalla käytöksellään. Tuskin esimerkiksi Vladimir Putinkaan voisi yhtäkkiä julistaa "en ole enää presidentti ja Ukrainaan hyökkäys oli vain pientä Venäjän sotajoukkojen tehokkuuden kokeilua, joka ei liity oikeastaan yhtään mihinkään, eli annetaan asian olla ja jättäkää minut rauhaan, kun matkustan Suomeen Flow-festivaaleille". Ei se noin mene, sillä teoilla ja julkisuudella on seurauksensa. Pääministeriuransa aikana Sanna on ollut "some-Sanna" ja "mediaotsikkoedustus-Sanna", mutta nyt sitten yhtäkkiä julkisuutta ei enää halutakaan: paitsi tietenkin mm. silloin, kun ollaan Flowssa ja jysäytetään viikonlopun pukeutumiskirjo Instagramiin kaikkien nähtäville. Sitten taas, jos kirjoitetaan samaiseen Instaan joku enemmän tai vähemmän mielenterveysongelmiin viittaava Helvetti-sitaatti ilman mitään kontekstia ja suututaan vielä asiasta kysyvälle toimittajille, niin väkisinkin herää oletus, että nyt taitaa päässä heittää enemmänkin. Tietynlainen arjen ymmärtäminen vaikuttaa olevan Sannalla pahemman kerran kateissa.
Sanna halusi luoda uudenlaista nuorekasta pääministeri-imagoa ja siinä kieltämättä onnistui. Oliko lopputulos hyvä vai huono, onkin sitten jokaisen omien päätelmien varassa. Hänet tullaan kuitenkin muistamaan monesta asiasta, mm. siitä että taisi olla Suomen ensimmäinen pääministeri joka ehti mennä naimisiin ja erota noinkin lyhyen virkakautensa aikana. Nyt kun pääministeriura on takana onkin taas hyvää aikaa keskittyä somettamiseen ja odottaa medialta vain valikoivaa uutisointia edesottamuksista. Jännityksellä odotan loppuuko mm. Instagramin muotikuvien julkaisu milloinkaan vai mennäänkö valitulla tiellä mummovuodetkin läpi tukijoukkojen hurratessa nuorekkaan itsenäisen aikuisen ex-naispääministerimme muotitietoisuudelle.
Lopuksi vielä nostalgiahenkinen kevennyksenä Youtube-video Sannan arjesta:
https://www.youtube.com/watch?v=m1hvnguaZOA
Tarina ei kerro oliko uudenlaisella pääministeri-imagon edelläkävijällämme vaan huono päivä vai kiristikö vanne mahdollisesti edellisillan railakkaan illanvieton krapulahöyryjen seurauksena.
