Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[sikakoira]

Öljyn hintakatto ei tunnu siis enää olevan kovin viisas ajatus ja markkinat reagoivat hintojen nousuna.

[sikakoira]

Samaan aikaan USA:n öljyreservit joilla taloutta on pidetty keinotekoisesti pystyssä on kohta käytetty



https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/07a ... parit:db38
Saudi-Arabia ja Venäjä pudottivat yllätyksen, joka kirpaisee USA:ssa – Valkoisella talolla on ongelma


Öljykartelli. Saudi-Arabian ulkoministeri, prinssi Faisal bin Farhan Al-Saud tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Moskovassa maaliskuussa. KUVA: EPA10511245

”Presidentti Joe Biden keskittyy tekemään kaikkensa, jotta amerikkalaisten bensapumpulla maksama hinta olisi alhaisempi.”

Näin totesi Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan tiistaina toimittajille sen jälkeen, kun Saudi-Arabia ja Venäjä yllättivät uusimmilla raakaöljyn tuotanto- ja vientileikkauksilla ja nostivat barrelihinnat korkeimmilleen sitten marraskuun 2022.

Bensiinin hinta on kivunnut kuluvan vuoden huipputasolle, liittovaltion keskihinnan ollessa nyt noin 3,8 dollarissa gallonalta.

Bidenin työkalupakissa ei ole kuitenkaan kehumista. Valkoinen talo ei enää mielellään turvaudu liittovaltion vauhdilla huvenneisiin strategisiin polttoainevarantoihin Texasissa ja Louisianassa. Varastoissa olevan öljyn määrä on pudonnut parissa vuodessa lähes 300 miljoonalla barrelilla noin 350 miljoonaan barreliin elokuussa, alimmilleen sitten vuoden 1983.

Yhdysvaltain ohella maailman suurimpiin öljyntuottajiin lukeutuvat Saudi-Arabia ja Venäjä eivät auta asiaa. Maat käyttävät nyt häikäilemättä hinnoitteluvoimaansa ja ovat tehneet niin jo viime vuodesta alkaen. Tiivistynyt yhteistyö alleviivaa maiden valtaa kansainvälisillä energiamarkkinoilla.

Tiistain päätöksiä perusteltiin öljymarkkinoiden vakaudella ja tasapainolla. Hintareaktio kuitenkin kertoo, että vakauden takaisi pikemminkin öljyntuotannon lisääminen. Hintaa tukevat Yhdysvaltain odotettua vahvempi talouskehitys ja Kiinan kysynnän oletettu kasvu maan horjuvasta talousnäkymästä huolimatta.

IEA:n kesäkuun arvion mukaan raakaöljyn kysyntä nousee tänä vuonna 2,4 miljoonalla tynnyrillä 102,3 miljoonaan tynnyriin päivässä eli uuteen historialliseen ennätykseen. Tuotannon yhä kiristyvien rajoitusten taustalla on siten ennen kaikkea tavoite hilata hintaa ylöspäin eli tuoton maksimointi.

Avainasemassa on sanktioista vapaa Saudi-Arabia, joka on viimeisen vuoden aikana tehnyt jo kolme leikkausta päivittäiseen öljyntuotantoonsa. Ensimmäinen nähtiin viime lokakuussa, toinen huhtikuussa ja kolmas kesäkuussa. Viimeisin miljoonan barrelin tuotannonsupistus heinäkuusta alkaen jatkuu tiistain päätöksellä vuoden loppuun saakka, eikä syyskuun loppuun, kuten vielä kesällä kerrottiin.

Saudi-Arabian päivätuotanto on nyt yhdeksän miljoonaa barrelia päivässä, kun vuosi sitten se oli vielä 11 miljoonaa barrelia. Nykyinen tuotantotahti ei ole ollut yli vuosikymmeneen yhtä alhainen, jos pandemian ajan poikkeusaikaa ei oteta lukuun.

LUE MYÖS
Venäjä ja Saudi-Arabia pumppaavat öljyn hintoja ylös vientiä leikkaamalla
500 000 euroa öljymaan hypettämisestä – Tällaisen diilin Neymar saa saudirahalla
”Hirvittävä paikka asua, hanke peruttava”, sanoo tutkija – Saudi-Arabia aikoo rakentaa aavikolle 170 000 metriä pitkän, 200 metriä leveän kaupungin, jossa asuisi miljoonia ihmisiä
Ensimmäiset tuotantoleikkaukset viime syksynä tulivat käytännössä samaan aikaan, kun G7-maat olivat päässeet alustavaan sopuun 60 dollarin hintakaton asettamisesta kolmansista maista meriteitse kuljetettavalle venäläiselle öljylle.

Tuolloin öljyvallat osoittivat tuotannon supistuksilla tukeaan kumppanimaa Venäjälle ja jättivät länsiliittouman vetoomukset huomiotta pahenevan energiakriisin keskellä. Venäjän kanssa lähentynyt kumppanuus energiamarkkinoilla taas teki ja tekee Saudi-Arabian valta-asemasta entistä vahvemman.

Venäläiselle urals-öljylle isketyt sanktiot ovat jääneet valitettavan hampaattomiksi. Uralsin hinnat olivat alimmillaan 56 dollarissa, mutta ovat tällä hetkellä kohonneet jo lähes 72 dollariin barrelilta. Venäläiset öljylastit eivät voi 60 dollarin barrelihinnan rajan ylityttyä käyttää länsimaisia kuljetus-, vakuutus- tai rahoituspalveluja, mutta valtaosa öljystä kulkeekin nyt muita reittejä Kiinaan ja Intiaan markkinahinnoilla.

Saudi-Arabian myötävaikutuksella kallistunut öljy pitää näin yllä miljardien virtaamista Venäjän sotakassaan.

Samaan aikaan energian hinnan nousu hankaloittaa viime vuonna alkanutta laajempaa inflaation vastaista taistelua, joka on kirittänyt maailman keskuspankkien ohjauskorkoja lukemiin, joita ei ole nähty sitten vuoden 2009 finanssikriisiä edeltäneen ajan.

Öljy aseena USA:n ensi vuoden presidentinvaaleissa?
”On selvää, että Opec+ on asettumassa Venäjän kannalle”, totesi Valkoisen talon tiedottaja Karin Jean-Pierre viime marraskuussa, kun nykyinen tuotantoleikkausten sarja käynnistyi.

Tuolloin useat poliitikot sekä demokraattien että republikaanien leireissä painottivat, että Yhdysvaltojen tulisi arvioida kokonaan uudelleen sen vuosikymmeniä jatkunutta liittolaisuutta Saudi-Arabian kanssa.

Kriittinen suhtautuminen Saudi-Arabiaan ei sinänsä ollut mitään uutta. Vuoden 2020 presidentinvaalien kampanjassaan Biden vakuutti kohtelevansa Saudi-Arabiaa roistovaltiona ja noustuaan Valkoisen talon isännäksi välit Saudi-Arabiaan viilenivät ja asekauppa pysähtyi. Mutta vain hetkeksi.

Hiljattain Washingtonissa on oltu huomattavasti haluttomampia kommentoimaan ja arvostelemaan Saudi-Arabian toimintaa julkisesti. Valkoinen talo sen sijaan ilmoitti, ettei tiistainen päätös vaikuta sen yhteistyöhön kuningaskunnan kanssa.

Saudi-Arabia on ollut Yhdysvaltojen luotettu kumppani Lähi-idässä vuosikymmenien ajan. Nyt Venäjästä ja Kiinasta on kuitenkin tullut Saudi-Arabialle tärkeämpiä kumppaneita energiakaupassa.

Maailman jakautuessa yhä kiihtyvällä vauhdilla Yhdysvaltain ja Kiinan leireihin, Saudi-Arabia pyritään pitämään kiistoista huolimatta lähellä.

Saudien ja Yhdysvaltain välejä on helpottanut Saudi-Arabian ja sen alueellisen arkkivihollisen Iranin lähentyminen ja tulitauko Jemenissä, minkä tiedetään olevan Yhdysvalloille tärkeä prioriteetti. Keskusteluja käydään myös Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain turvallisuusyhteistyön jatkosta ja suhteiden normalisoinnista Israelin kanssa, mikä on Yhdysvaltain tavoitteena.

Öljyntuotannon jatkuvat leikkaukset lisäävät silti jännitettä Valkoisen talon ja Saudi-Arabian välillä. Biden haluaa pitää omassa maassaan bensapumppujen gallonahinnat kurissa valmistautuessaan ensi vuoden presidentinvaaleihin. Jos inflaatio tekee paluun ja bensan hinta on koholla, republikaanit saavat siitä oivan lyömäaseen Bidenia vastaan.

Bidenin tavoitteena on ollut saada liittovaltion huvenneita strategisia öljyvarantoja kasvatettua presidenttikautensa loppua kohden. Hätävaraa olisi hyvä saada epävarmassa maailmassa lisää, se helpottaisi myös Bidenin asemaan tulevissa kampanjatilaisuuksissa.

Financial Timesin mukaan energia-alalla pelkona on nyt se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää käyttää öljyä ja siihen liittyvää hinnoitteluvaltaa vaikuttaakseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Putinin voi hyvin perustein arvioida suosivan republikaanien ehdokkuutta tavoittelevaa Donald Trumpia, joka on muun muassa vihjannut avoimuuttaan jonkinlaiselle neuvotteluratkaisulle Ukrainassa.

Myös Saudi-Arabialla on hyvä muistot Trumpista, joka teki maahan virkakautensa ensimmäisen ulkomaanvierailun ja romutti saudien vastustaman ydinsopimuksen neuvottelut Iranin ja länsimaiden välillä.

Jos bensan hinnasta alkaa tulla vaalien lähestyessä todellinen päänvaiva, Bidenin vaihtoehtona on myös bensiinille ja muille jalostetuille öljytuotteille asetettava vientikielto, joka turvaisi saatavuutta kotimaassa ja siten ehkäisi polttoaineiden hinnannousua maan sisällä.

Vaihtoehto on vielä sekin, että öljyntuottajamaa Venezuelaa koskevien pakotteiden lievennetään edelleen. Yhdysvaltain öljyjätti Chevronille annettiin jo viime marraskuussa erityislupa aloittaa venezuelalaisen öljyn pumppaaminen ja tuonti Yhdysvaltoihin.

Reutersin mukaan Yhdysvaltain hallinto valmistelee parhaillaan lakiehdotusta, joka helpottaisi Venezuelan öljysektorin pakotteita edelleen ja sallisi useammille yrityksille maan raakaöljyn hyödyntämisen.

Aika omituinen lause oli eksynyt tuohon artikkeliin

Saudien ja Yhdysvaltain välejä on helpottanut Saudi-Arabian ja sen alueellisen arkkivihollisen Iranin lähentyminen ja tulitauko Jemenissä, minkä tiedetään olevan Yhdysvalloille tärkeä prioriteetti.

En tiedä mistä tuo oli oikein repäisty mutta varmaan toimittelijan mielikuvituksesta

[H.Moilanen]

Alla olevan jutun osalta hikeä otsalle nostattaa, että kyseessä on Britannian toiseksi suurin kaupunki. Tai no, joidenkin lähteiden mukaan Birmingham olisi kolmanneksi suurin kaupunki Britanniassa.

Kaupunkinäkymää Birminghamista.jpg (234.75 KiB) Katsottu 1986 kertaa

7.9.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009838156.html

Britannian toiseksi suurin kaupunki julistautui vararikkoon

Talouden taantuminen ja kohonnut inflaatio näkyvät entistä selvemmin Britanniassa. Nyt vaikeuksiin on ajautunut suurkaupunki Birmingham.

BRITANNIAN toiseksi suurimman kaupungin eli Birminghamin hallinto on ilmoittanut ajautuneensa maksuvaikeuksien takia vararikkoon, kertoo sanomalehti The Guardian.

Virallisesti kyse ei ole konkurssista, koska lain mukaan kaupungin hallinto ei voi sellaiseen mennä, mutta käytännössä Birmingham on lopettanut kaikkien paitsi aivan olennaisimpien maksujen suorittamisen.

Perusteena Birmingham pitää sitä, että kaupungin tämän vuoden budjetissa on 87 miljoonan punnan suuruinen vaje. Lisäksi rästissä ovat 760 miljoonan punnan palkkavaateet, joiden kattamiseen ei ole varoja.

Tilannetta heikentää se, että uuden tilatun tietojärjestelmän kustannusarvio on paisunut järjestelmän myöhästymisen myötä alun perin arvioidusta 19 miljoonasta punnasta 100 miljoonaan puntaan.

Birminghamin kaupungin hallinto tuottaa alueellaan palveluja yli miljoonalle ihmiselle. Työväenpuolueen johtaman hallinnon mukaan taloustilannetta ovat pahentaneet konservatiivien vetämän Britannian hallituksen leikkaukset.

Jatkossa kaupunki huolehtii vain tärkeimmistä palveluista, mutta esimerkiksi jätehuollossa voidaan harventaa roskien keräilyvälejä. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa mitä palveluja joudutaan karsimaan.

Birminghamin kirjasto on aika hieno modernin arkkitehtuurin tekele.jpg (265.95 KiB) Katsottu 1986 kertaa

(Eli on kaupungin johto osannut myös törsäillä rahaa silloin, kun ei vielä ole ollut huolta huomisesta. Tämä ei ole Ilta-Sanomien vaan H.Moilasen kommentti.)

[H.Moilanen]

Danske Bankin ennusteessa on totuttuun tapaan negatiivisia näkymiä, mutta varsinkin kotitalouksille jaellaan myös toivoa tuovia sanoja.

5.9.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009832480.html

Danske Bank synkensi ennustettaan työttömyydestä ja inflaatiosta

Ensi vuonna luvassa parannusta kuluttajien ostovoimaan ja vientiin.

DANSKE BANK ennustaa suhdannekatsauksessaan, että inflaatio ja työttömyys nousevat Suomessa tänä vuonna aiemmin arvioitua korkeammiksi. Dansken arvion mukaan kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 6,5 prosentin tahtia, kun aiempi arvio kesäkuulta oli 5,9 prosenttia.

Ensi vuonna hintojen nousuvauhti on Dansken arvion mukaan rauhoittumassa 2,3 prosenttiin, eli lähelle Euroopan keskuspankki EKP:n kahden prosentin tavoitetta.

Bruttokansantuotetta koskevan ennusteensa Danske pitää ennallaan. Se odottaa tälle vuodelle 0,2 prosentin supistumista. Ensi vuonna kasvua kertyisi Dansken mukaan 0,8 prosenttia.

– Inflaatio rasittaa edelleen kuluttajien ostovoimaa, ja korkojen nousu jarruttaa sekä kuluttajien että yritysten investointeja. Työmarkkinoiden pysyminen vakaana on tuonut kestävyyttä talouteen, sanoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.

Työttömyys nousee tänä vuonna 7,2 prosenttiin viime vuoden 6,8 prosentista, Danske ennakoi. Aiempi ennuste oli tasan 7 prosenttia.

Korot kääntyvät ensi vuonna laskuun

Pohjainflaatio, eli ruoan ja energian hinnoista puhdistettu inflaatioluku pysyy koholla. Inflaatio laskee hitaasti, vaikka talvi ei toisi energian hintoihin uutta piikkiä. Ansiotason nousu kiihtyy 4 prosentin vaiheille. Ostovoima alkaa kohentua ensi vuonna, kun inflaation ja korkojen lasku alkaa tuntua.

– Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin 2024, Kuoppamäki sanoi.

Asuntojen hintoihin Danske ennustaa 2,5 prosentin nousua ensi vuonna. Tänä vuonna lasku jatkuu ja hinnoista sulaa keskimäärin kuusi prosenttia.

Kotitaloudet ovat Dansken mukaan pystyneet ylläpitämään elintasoaan hyvän työllisyystilanteen ja koronakriisin aikana syntyneiden säästöjen avulla. Kasvaneet korkomenot rasittavat velkaisia talouksia, jotka ovat joutuneet käyttämään säästöjään ja tinkimään menoistaan oman taloutensa tasapainottamiseksi.

Säästämisaste laski vuonna 2022 alemmas kuin kertaakaan sitten vuoden 1988, ja kotitalouksien talletuskanta supistui alkuvuonna 2023. Säästöjä on edelleen jäljellä, mutta kohonneiden korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu vielä loppuvuonna korkomenoihin, Kuoppamäki ennakoi.

Korkopiina alkaa Dansken arvion mukaan hellittää ensi vuoden puolella, kun EKP alkaa taas laskea ohjauskorkojaan. Euribor-korot alkavat vähitellen laskea nykytasoltaan, mikä helpottaa velallisten tilannetta ja tukee asuntomarkkinoita.

Kannattaa muistaa, että ajatus korkojen laskusta ensi vuonna on vasta ennuste - ei lupaus. Siitä huolimatta se tietysti kuulostaa hyvältä ja tuo toivoa pimenevään syksyyn. Ja kun nyt tuli koroista puhe, liitetään tähän toinenkin kirjoitus Taloussanomien sivuilta.

6.9.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009833824.html

Kommentti: Korkojen noususta koituu valtaisaa varainsiirtoa vastaavat vaikutukset – pankit voittavat ja kansa maksaa

Korkojen nousun on tarkoitus taltuttaa inflaatiota. Mutta se on samalla myös jättimäinen keskiluokan kuppaus, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

INFLAATIO eli kuluttajahintojen kohoaminen rasittaa monin tavoin kansalaisten taloutta. Mutta niin rasittaa myös korkojen nousu, jonka on tarkoitus hillitä inflaatiota.

Euroalueen keskuspankki EKP on runsaan vuoden kuluessa nostanut ohjauskorkojaan nollan prosentin tuntumasta ja osin nollan alapuolelta vajaaseen neljään prosenttiin.

Ohjauskorkojen nostot ja EKP:n muut rahapolitiikan kiristykset ovat vaikuttaneet euroalueen rahoitusoloihin juuri niin kuin on ollut tarkoitus.

Alueen rahoitusolot ovat kiristyneet enemmän ja nopeammin kuin kertaakaan aiemmin EKP:n (ja euron ja euroalueen) runsaan 20-vuotisen olemassaolon aikana.

Korkojen nostoilla ja muilla rahapolitiikan kiristyksillä on ollut yksi suoraviivainen ja hyvin selkeästi perusteltu tarkoitus: hidastaa EKP:n tavoitteisiin nähden liian nopeaksi kiihtynyttä kuluttajahintojen nousuvauhtia.

Inflaatio onkin viime kuukausina hidastunut, joskin hitaammin kuin EKP olisi kenties toivonut ja odottanutkin. Edelleen on hyvin epävarmaa, kuinka pitkä aika vielä kuluu ennen kuin EKP on tyytyväinen inflaatiovauhtiin – ja korkotasoon.

Sitä ennen jo nyt on varmaa, että korkojen noususta on koitunut erittäin suuria suoria talousvaikutuksia.

Jos korkojen nousua ja sen välittömiä vaikutuksia tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien näkökulmasta, viimeksi kulunut vuosi on kuin jättimäinen keskiluokan kuppaus.

Suoria ja epäsuoria korkorasituksia

Suomen kotitaloudet ovat kärsineet mittavia suoria menetyksiä korkojen noususta ja melkein yhtä mittavia epäsuoria menetyksiä korkojen nousematta jäämisestä.

Kenties ristiriitaiselta vaikuttavaan tulkintaan löytyy selitys Suomen Pankin verkkosivujen monipuolisista tilastotiedoista.

Niiden mukaan kotitalouksien asuntolainoistaan ja muista veloistaan maksamat korot ovat kohonneet hyvin nopeasti ja paljon, kun taas kotitalouksien pankkitalletuksilleen saamat talletuskorot ovat hädin tuskin nousseet lainkaan.

Lainakorkojen jyrkästä kohoamisesta koituu velkaisille kotitalouksille suuri määrä uusia suoria kustannuksia, jotka on pakko maksaa – ja jotka väistämättä vähentävät muuhun kulutukseen käytettävissä olevia tuloja.

Pankkitalletuksia hallussaan pitävät kotitaloudet puolestaan ovat kärsineet ja kärsivät edelleen talletuskorkojen nousematta jäämisen epäsuorista kustannuksista, kuten talletusvarojen reaalisen ostovoiman supistumisesta.

Lainakoroista yli neljän miljardin lisälasku

Suomen Pankin uusimpien tilastotietojen mukaan kotitalouksilla on erilaisia velkoja vastuullaan pyörein luvuin 140 miljardia euroa ja erilaisia talletuksia varoinaan noin 110 miljardia euroa.

Kyse on maan kaikkien kotitalouksien lainoista ja talletuksista, joten kyseiset tilastot (tai tämä kirjoitus) eivät kerro mitään yhdenkään yksittäisen kotitalouden tai kansalaisen rahatilanteesta.

Korkovaikutusten kokonaiskuva on kuitenkin karu.

Pankkilainojen keskikorko on runsaan vuoden kuluessa noussut noin yhdestä noin neljään prosenttiin. Lainakanta on viime kuukausina hieman supistunut ja on nyt suurin piirtein samoissa mitoissa kuin runsas vuosi sitten.

Yksinkertaisen ruutupaperilaskelman perusteella lainakorkoihin olisi runsas vuosi sitten vallinneella korkotasolla kulunut vuodessa noin 1,4 miljardia euroa. Nykyisellä keskikorolla lainakannan hoitamisesta koituu vuodessa 5,6 miljardin euron korkokulut.

Lainakorkoihin hupenee toisin sanoen vähän yli neljä miljardia euroa enemmän velkaisten kotitalouksien rahaa kuin runsas vuosi sitten oli laita.

Pankkitalletuksia kotitalouksilla on noin 110 miljardia euroa eli suunnilleen sama määrä kuin vuosi sitten. Erityyppisten talletusten keskikorko on vuodessa noussut noin nollasta 0,8 prosenttiin, mikä tarkoittaa korkotulojen kasvamista noin nollasta 0,9 miljardiin euroon.

Toki 0,9 miljardia on tyhjää enemmän, mutta se kattaa vain hyvin pienen osan inflaation talletusvaroille aiheuttamista reaaliarvon menetyksistä.

Inflaatio ei juuri auta velallista

Pankkilainojen keskikorko on nopean nousun jälkeenkin pysytellyt hieman viimeaikaista vuotuista inflaatiovauhtia matalampana, joten suoraviivaisesti laskien lainojen reaalikorko on ollut negatiivinen.

Lievästi negatiivinen lainojen reaalikorko ei kuitenkaan kerro inflaation juurikaan hyödyttäneen velallisia, sillä inflaatio ja korkojen nousu ovat merkinneet velallisille kotitalouksille kaksin verroin kalliimpaa pakollisten menojen paisumista.

Toki lainojen lievästi negatiivinen reaalikorko merkitsee ainakin jonkin aikaa lainapääoman reaaliarvon kutistumista. Mutta sekään ei sanottavammin helpota velallisen taloudenpitoa tässä ja nyt, sillä yleisen hintatason tavoin korotkin ovat tyypillisesti kohonneet enemmän kuin korkojen maksamiseen ja muihin pakollisiin menoihin käytettävissä olevat tulot.

Tallettajat ovat sitäkin selvemmin kärsineet talletustensa voimakkaasti negatiivisesta reaalikorosta, sillä inflaatio on syönyt talletusvarojen reaalista ostovoimaa likimain koko voimallaan.

Jotta talletusten ostovoima (suhteessa inflaation seuraamiin keskimääräisiin elinkustannuksiin) säilyisi suurin piirtein ennallaan, tallettajien pitäisi saada vuoden mittaan nelisen miljardia euroa runsaammat korkotulot kuin nyt näyttää kertyvän.

Toki inflaation tai edes ohjauskorkojen veroiset talletuskorot ovat pelkkää haihattelevaa ajatusleikkiä, sillä moiset eivät mitenkään sovi laina- ja talletuspankkien liiketoimintaan.

Pankeille kertyy hirmuinen korkopotti

Taloudessa yhden tappio voi toisinaan olla toisen voitto, ja niin on laita korkojen nousunkin vaikutuksissa.

Kotitaloudet kärsivät lainakorkojen noususta ja talletuskorkojen nousematta jäämisestä, mutta kotitalouksia palvelevat pankit hyötyvät kummastakin korkokatteen mojovana kasvuna.

Kotitalouksien luottojen ja talletusten keskikorkojen välisestä erotuksesta kertyi vuosi sitten vallinneilla koroilla noin 1,4 miljardin euron vuotuinen korkokate, mutta nykyisillä koroilla katetta kertyy noin 4,7 miljardia euroa eli 3,3 miljardia euroa entistä enemmän.

Pankit hyötyvät korkojen kohoamisesta vielä tuotakin enemmän ja suoremmin, sillä Suomen Pankki pulittaa pankeille vielä runsaammat "lainakorot" kuin Suomen kotitaloudet.

Kuviota voi pitää kummallisena, mutta se on olennainen osa EKP:n (ja sitä Suomessa edustavan Suomen Pankin) harjoittamaa rahapolitiikkaa.

Liikepankeilla on Suomen Pankissa tällä haavaa noin 130 miljardin euron varantotalletukset, jotka ovat taseteknisesti Suomen Pankin velkaa näille tallettajapankeille.

Rahapolitiikan tärkein ohjauskorko on tätä nykyä EKP:n juuri noita liikepankkien talletuksia koskeva talletuskorko, jonka perusteella myös Suomen Pankki hyvittää sen tileillä olevia liikepankkien keskuspankkitalletuksia.

Näistä rahapoliittisista talletuskoroista kertyy tätä menoa likimain viiden miljardin euron vuotuiset korkomenot Suomen Pankille – ja saman suuruiset korkotulot liikepankeille.

Kymmenkunta miljardia euroa. Se on summa, jonka verran Suomen kotitalouksien ja heidän kansallinen keskuspankkinsa vuotuinen korkolasku pankeille on runsaassa vuodessa paisunut.

Valitettavasti pelinappulasi osui juuri rosvosektoriin.jpg (77.48 KiB) Katsottu 1959 kertaa

[damfin]

Alla olevan jutun osalta hikeä otsalle nostattaa, että kyseessä on Britannian toiseksi suurin kaupunki. Tai no, joidenkin lähteiden mukaan Birmingham olisi kolmanneksi suurin kaupunki Britanniassa.

7.9.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009838156.html

Britannian toiseksi suurin kaupunki julistautui vararikkoon

Talouden taantuminen ja kohonnut inflaatio näkyvät entistä selvemmin Britanniassa. Nyt vaikeuksiin on ajautunut suurkaupunki Birmingham.

Eikös Birmingham voi anoa EU-tukea taloutensa pelastamiseen? ...eikun perhana, Britanniahan erosi EU:sta jo aikoja sitten nostaakseen taloutensa uuteen kukoistukseen.

[H.Moilanen]

^ Niin, ei Britannia ole enää EU:ssa, mutta eipä EU:sta muitakaan talousvaikeuksiin joutuneita kaupunkeja tai kyliä rahoiteta. Kuntien talousvaikeuksien hoitaminen kuuluu valtion tehtäviin niin Britanniassa kuin muuallakin. Britannia on kuitenkin nykyään todella velkainen valtio, joten en tiedä, millaisia tukimahdollisuuksia brittiparlamentilta löytyy Birminghamille. Birmingham kuuluu kuitenkin Britannian suurimpiin kaupunkeihin ja siellä asuu 1,15 miljoonaa henkeä. Ei voi muuta toivoa kuin että Birmingham olisi yksittäinen poikkeus brittikaupunkien joukossa. Nimittäin, jos Britanniassa useammat kaupungit ovat samanlaisessa taloustilanteessa, niin sitten on kyllä tosi vaikea tilanne edessä.

Britannialla ei ole 60 vuoteen ollut yhtä paljon valtionvelkaa kuin nykyään.jpg (62.74 KiB) Katsottu 1895 kertaa

Britanniassa pyritään hillitsemään valtionvelan paisumista.jpg (52.29 KiB) Katsottu 1895 kertaa

Otettakoon vertailukohta EU-jäsenmaa Ruotsista, missä monet kunnat ovat jo pidempään olleet huonossa taloudellisessa jamassa. Ruotsin konkurssikypsille kunnille on kuitenkin tyypillistä, että ne ovat syrjäisiä muuttotappiokuntia, joiden asukasluku on varsin matala. Ja kuten on tässäkin ketjussa moneen kertaan todettu, Ruotsin valtiolla ei ole kovinkaan paljon velkaa, joten valtio pystyy tukemaan kyseisiä kuntia talousvaikeuksissa. En tiedä, onko EU-jäsenyydellä niin hirveästi merkitystä aihepiiriin. Monissa EU-maissa on muuttotappioalueita ja heikosta taloustilanteesta kärsiviä kuntia.

[H.Moilanen]

Laitetaan tähän vielä vähän lisätietoa Birminghamista. Se saattaa auttaa suhteuttamaan ja ymmärtämään kaupungin talousvaikeuksia.

Birminghamissa on tosiaan noin 1,15 miljoonaa asukasta, mutta metropolialueen huomioiden alueella on peräti kolme miljoonaa asukasta.

Birminghamin asukkailla on etnisesti moninaisemmat taustat kuin Britannian väestöllä keskimäärin. Birminghamin metropolialueella asuu erityisen paljon väestöä, joilla on sukujuuret Pakistanin, Intian tai Bangladeshin alueilla. Myös muualta Aasiasta ja Karibian alueelta muuttaneita elää Birminghamin alueella kuten myös eteläamerikkalais- ja afrikkalaistaustaista väestöä.

Runsaan maahanmuuton vuoksi Birminghamissa elää noin 50 000 henkilöä, jotka eivät osaa englantia lainkaan.

Maahanmuutto on synnyttänyt sosiaalisia ongelmia ja jännitteitä. Myös työllisyysluvuissa näkyy maahanmuuttajien suuri osuus: vuonna 2016 kaupungin asukkaista 65 % oli työssäkäyviä, kun valtakunnallisesti työssäkäyvien osuus oli 74 % väestöstä. Myös sellaisten ihmisten osuus, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä aktiivisesti etsi töitä, on tällä alueella jatkuvasti ollut suurempi kuin Englannissa keskimäärin.

Birminghamista on lyhyt välimatka Britannian kahteen suurimpaan kaupunkiin: 166 km Lontooseen ja 114 km Manchesteriin.

Birminghamin alueen suuria yrityksiä ovat BT Group, Cadburyn makeistehdas sekä autovalmistajat GKN ja Jaguar Cars. Suuria työllistäjiä ovat olleet British Telecom, Birmingham Cable, Cadbury's, Direct Line Insurance, Jaguar Cars, LDV Group, Lucas ja Rover.

Birminghamin asukkaiden etniset taustat vuodelta 2021.jpg (39.61 KiB) Katsottu 1874 kertaa

Toisaalta onhan Britannialla tietysti paljon kansallisiakin ongelmia, joista varmasti myös Birmingham on kärsinyt. Yllä olevien asioiden esiin tuominen ei tarkoita, että esimerkiksi maahanmuutto yksinomaan olisi Birminghamin talousvaikeuksien taustalla. Matala työllisyysaste kuitenkin on varsin kiistaton tosiasia, joka väistämättä vaikuttaa talouteen, joten ei sitä asiaa ole syytä piilotellakaan.

[Solttuetsivä]

Laitetaan tähän vielä vähän lisätietoa Birminghamista. Se saattaa auttaa suhteuttamaan ja ymmärtämään kaupungin talousvaikeuksia.

Birminghamin ongelma on ihan muualla.

Birmingham hävisi oikeudessa samapalkkaisuus riidan.
Joutui maksamaan useilta vuosilta isot korvaukset kun ei ollut noudattanut tasa-arvoista palkkausta.
Iso porukka Birminghamin työntekijöitä, pääasiassa naisia, sai isot korvaukset takautuvasti useilta vuosilta.

On maksanut tähän mennessä £ 1.1 miljardia, mutta nyt rahat loppui.
Vielä olisi maksettavaa £ 760 miljoonaa, mutta ei kassa kestänyt.
Tuo £ 760 miljoonaa kasvaa korkoa £ 14 miljoonaa joka kuukausi.

[damfin]

Birmingham hävisi oikeudessa samapalkkaisuus riidan.
Joutui maksamaan useilta vuosilta isot korvaukset kun ei ollut noudattanut tasa-arvoista palkkausta.
Iso porukka Birminghamin työntekijöitä, pääasiassa naisia, sai isot korvaukset takautuvasti useilta vuosilta.

On maksanut tähän mennessä £ 1.1 miljardia, mutta nyt rahat loppui.
Vielä olisi maksettavaa £ 760 miljoonaa, mutta ei kassa kestänyt.
Tuo £ 760 miljoonaa kasvaa korkoa £ 14 miljoonaa joka kuukausi.

Ymmärrän toisaalta tuon lain tasa-arvoisesta palkkauksesta, mutta en välttämättä sitä että työnantaja vaaditaan jälkikäteen maksamaan työntekijälle takautuvasti monen vuoden ajalta korvauksia, työstä jota tuo työntekijä on tehnyt tyytyväisenä palkkaansa kunnes kuuli että joku toinen on saanut siitä samasta työstä parempaa palkkaa.

Tyossakin tapauksessa nuo työntekijät varmaan nyt todella tyytyväisiä kun saatiin työnantaja ajettua maksuvaikeuksiin jonka seurauksena iso porukka saattaa menettää työpaikkansa.

Tuon tasa-palkkaisuuden ongelma joillakin aloilla on siinäkin että työnantaja ei voi houkutella hyviä ja taitavia työntekijöitä pysymään työpaikassa maksamalla heille parempaa palkkaa kuin niille ei niin hyville ja osaaville työntekijöille.

[H.Moilanen]

No, onhan siellä Birminghamissa nyt muitakin ongelmia kuin tuo mainittu palkkajupakka. Myös kaupungille tilattu uusi tietojärjestelmä on osoittautunut monta kertaa kalliimmaksi kuin mitä hinta-arviossa esitettiin.

Mutta ei voi myöskään kieltää, etteikö osa kaupungin talousongelmista liittyisi hyvinkin vahvasti työttömien suureen määrään sekä maahanmuuttoon. Tyypillisesti julkisen sektorin kulut kasvavat, jos alueella on tavallista enemmän sosiaalipalveluiden tarvetta, maahanmuutto- ja kotouttamistyötä tehtävänä jne. Birminghamin alueella on ollut myös ajoittaisia levottomuuksia, mikä lisää mm. siivous- ja kunnossapitotöitä sekä vartiointikuluja ja oikeusprosesseihin liittyviä kuluja.

Toisaalta, olen tässä pohdiskellut ajettiinko Birmingham jopa tarkoituksellisesti vararikkoon. Joku tuollainen keino saattaisi toimia, jos joku taho haluaisi esimerkiksi vaikuttaa brittien ajatteluun. Tämän ketjun talousongelmista valtaosa linkittyy tavalla tai toisella geopolitiikkaan. Miksei Birminghamin keissikin liittyisi. Valtioiden sisäiset asiat eivät ole sillä tavalla eristettyjä linnakkeita, etteikö geopolitiikka vaikuttaisi niihinkin. Esimerkiksi Itä-Suomen matkailualan toimijat tuntevat vallitsevan poliittisen tilanteen nahoissaan ja kukkaroissaan.

[Solttuetsivä]

Toisaalta, olen tässä pohdiskellut ajettiinko Birmingham jopa tarkoituksellisesti vararikkoon.

Nuo ilmaisut ovat hiukan vääristäviä.

Valtiot, kunnat. kaupungit eivät mene konkurssiin eli vararikkoon kuten yksityishenkilöt tai yhtiöt tai järjestöt.
Vaan niistä tulee maksukyvyttömiä.

Prosessi on ihan erilainen kuin konkurssimenettelyssä.
Konkurssissa yritettäisiin myydä omaisuus ja jaettaisiin saadut varat velkojien kesken.

[H.Moilanen]

^ Tiedän ja siksi nimenomaan käytin sanaa 'vararikko' enkä konkurssi. Konkurssi on juridinen termi. Vararikko-sanalla on myös vertauskuvallisia merkityksiä, jotka liittyvät talousvaikeuksiin (ilman konkurssia) sekä ahtaalla olemiseen (myös henkinen vararikko).

Ps. Jopas tämä Birminghamin tapaus nyt aiheuttaa merkillistä pilkunviilaamista, mitä ei ole oikein aiemmin tässä ketjussa nähtykään.

[H.Moilanen]

Nykyään lehdissä on paljon säästövinkkejä. Tässä on yksi lisää.

Näin voit säästää rahaa.jpg (200.85 KiB) Katsottu 1725 kertaa

[Petu]

SEC Sues Market-Maker Virtu, Alleging Leakage of Customer Information
Regulator says Virtu misled customers about walls between proprietary trading, order-execution roles

Sept. 12, 2023

WASHINGTON—The Securities and Exchange Commission sued Virtu Financial, one of the country’s largest electronic trading firms, alleging it misled customers about how it safeguarded their confidential trading data.

The SEC’s civil lawsuit, filed Tuesday in Manhattan federal court, said Virtu’s proprietary traders could have misused the customer data to profitably trade ahead of customers’ future orders.

https://www.wsj.com/finance/regulation/ ... n-b8b3f36f

Liittyy paljon laajempaan kokonaisuuteen, mutta mennään uutinen kerrallaan.

[Petu]

Police Raid Stockholm’s Stock Exchange in Market Abuse Probe
Thu, September 14, 2023

(Bloomberg) -- Sweden’s Economic Crime Authority has raided Stockholm’s stock exchange to collect evidence for an ongoing investigation related to market abuse.

The Nordic region’s biggest exchange, which is owned and operated by Nasdaq Inc., was targeted because there was “a need for information from Nasdaq through this kind of enforcement action,” public prosecutor Pontus Hamilton said by phone.

Hamilton said that Nasdaq itself is not being investigated and that “the probe has been ongoing for at least a year.” If charges are brought they would probably materialize a year from now, he added.

Sweden’s Economic Crime Authority, Ekobrottsmyndigheten, is a specially appointed unit within the public prosecution service that fights financial crime. If convicted, sentences for market abuse and insider crimes range from 6 months up to a maximum of 6 years in Sweden.

“It’s clear that the raid is connected to the trading that took place on the Nasdaq exchange,” Hamilton told the newspaper.

https://finance.yahoo.com/news/police-r ... 26961.html