Onhan Höytiäisessä huhuttu olevan vesihirviö mutta pitkään aikaan ei ole havaitoja ollut
Höytiäisen vesihirviö
1800-luvulla kerrottiin useiden silminnäkijöiden tarinoita Höytiäisen oudosta asukkaasta, joka nähtiin usein tyynellä säällä kellumassa veden pinnalla. Karjalan Sanomat kirjoitti v. 1909: “ Laajalla oli jo ennestäänkin Höytiäisen maine tunnettu ja kaukaisilla seuduilla puhuttiin tämän Karjalan meren suurista kalansaaliista, myrskyisistä ulapoista sekä suuresta vesihirviöstä, joka aina silloin tällöin näyttelihen Höytiäisellä liikkuville.”
Eräs kuvaus hirviöstä sisältyy liperiläisen miehen Suomettaressa julkaistuun kirjeeseen vuodelta 1853, jolloin oli juuri saatu lupa Höytiäisen laskemiseen: “Täällä on aivottu Luojan avulla ruveta sitä suurta ja avarata Karjalan merta eli Höytiäisen järveä Oriveteen laskemaan. Päivätyöt talonpojat toimittavat ja hyödytys laskemisesta jaetaan miehiä myöten, sen jälkeen kuin kukin on osastansa kaivannossa työtä tehnyt. Toivotaan tässä työssä myös etuakin tulevan, sillä pohjoispuolelta on järvi matala ja paikoittain muta-pohja, vaan länsipuolelta, josta kaivannos aletaan, ovat rannat syviä ja kivikkoja; kuin järveltä vesi vähenee, niin mahtanee se suuri ja ihmeellinen elävä, jota jalaksi arvellaan ja toisinaan tyynellä ilmalla näytäksen, useimmiten näyttäytyä. Tämän elävän sanotaan monikin nähneensä veden päällä kellottavan, ja toisinaan suurella pauhinalla vedenpintaa piirtelevän. Niin kertoi yksi uskottu mies että, kuin hän kerran tyynellä ilmalla ja kirkkaalla päivänpaisteella venheellänsä souteli kalastamassa, äkkäisi hän jonkun mustan kappaleen järvellä; hän sanoi ensisti luulleensa sitä luodoksi, vaan kuitenkin kävi se hänelle oudoksi miten luoto niille paikoille olisi ilmestynyt, kussa sitä ei ennen nähty ole; jouduttansa lähemmäksi havaitsi hän ettei tämä luoto ollutkaan, vaan joku elävä, ja vähän aikaa katseltuansa, näki hän sen vähitellen veteen uppoavan.”
Hirviön todellisesta olemuksesta on esitetty monenlaisia arvailuja. Oliko kyseessä esihistoriallinen hirmulisko Loch Nessin hirviön tapaan, ehkä hylje tai valas jäänteenä ajalta, jolloin Höytiäinen oli yhteydessä mereen vaiko Euroopan suurin järvikala, monni, joka saattaa kasvaa jopa nelimetriseksi? Olipa otus mikä tahansa, se ilmeisesti solahti v. 1859 järven laskuvesien mukana Pyhäselkään ja aina Suomenlahteen saakka; ainakaan Höytiäisellä se ei ole sen koommin näyttäytynyt.
Lähteet: Vesihirviö eli Höytiäisessä (Karjalainen 8.11.1981)