Kaksi legendaarista texasilaista veteraani-rikostutkija, rikoskomisario Roger Wedgeworth ja hänen kollega Detective Harry Fikaris (oikealla), arvioivat Anthonyn tapausta
Tapaus kuulostaa hyvin kummalliselta. Jos olemme oppineet jotakin näina vuosina, niin se on, että eCasey Anthony’n kaltaisia ihmisiä ei voi vertailla normaaliin ihmiseen. Ihmiset eivät ymmärrä miksi lapsi on ilmoitettu kadonneeksi vasta 31 päivän jälkeen. Normaalisti näin pienen lapsen vanhempi ottaa yhteyden poliisiin ehkä noin tunnin päästä lapsen katoamisesta, mutta ei missään tapauksessa odota 4 viikkoa. Äidin Nanny-tarina on täydellinen valhe, koska ei ole löydetty edes yhtä henkilö, joka voisi vahvistaa että "lastenhoitaja" on olemassa.
Casey ei ole ollut kiinnostunut tekemään yhteistyötä poliisin kanssa, joka tekee hänen poistamisen epäiltyjen listalta mahdottomaksi. Kaikki tässä jutussa viittaa siihen että äiti on tappanut tyttärensä ja kätkennyt hänen ruuminsa johonkin. Tämä nainen tietää, mitä on tapahtunut hänen lapselleen. Hänen rauhallinen, asiallinen asenne, poliisille kertomat valheet, klubilla juhlimiset lapsen katoamisen jälkeen, viittavat vahvasti siihen.
On ollut arvailuja, että Casey on myynyt tyttärensä. Uskomme, jos tyttö olisi myyty, Casey olisi jo kertonut tästä poliisille, sillä hän haluaa nopeasti pois vankilasta. Voidaan enää arvioida, että pahin on tapahtunut. Rikostutkijat tutkivat Caseyn luottokorttti-ja teletietoja, joiden pohjalta muodostuu käsitys hänen liikkumisesta lapsen katoamisen aikana.
Pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta rikostutkijoina voimme väittää että Casey on joko psyykkisesti sairas – emme usko että näin on – tai hän on syyllinen tyttärensä katomiseen.
Olemme haastatellut vanhempia jotka ovat tappaneet lapsensa, ja olemme haastatellut vanhempia, joiden lapset todella siepattiin.
Siinä on valtava ero. Tappaja-vanhemmat puhuvat tyynesti, rauhallisesti, asiallisesti ja ovat huolissaan enemmän itsestään kuin heidän lapsestaan. Tämä sopii Caseyn käyttäytymiseen. Ainoa kerta jolloin olemme nähneet hänen itkevän, oli hänen kuulemistilaisuudessa oikeudessa. Hän itki pettymyksen takia sillä tuomari ei suostunut Caseyn lakimiehen pyyntöön takuusumman vähentämisestä. Jos tappaja- vanhemmat näyttävät järkkynyteiltä, niin nämä tunteet eivät ole vilpitömiä, mutta tässä tapauksessa Casey ei ole edes viitsinyt teeskennellä että hän on huolissaan lapsestaan. Hänen vihamieliset puhelut vankilassa ystävien ja perheen kanssa, kertovat paljon hänen itsekkyydestä. Hän ei ole ollut huolestunut pikkutytöstä, vaan oli vihainen siitä, että hänet oli pidätetty.
Casey: Nobody in my own family is on my side.
"They just want Caylee back. That is all they are worried about right now is getting Caylee back,"
Kukaan ei edes omassa perheessäni ole on minun puolella.
He vain haluavat Cayleen takaisin. He eivät välitä mistään muusta.
http://womenincrimeink.blogspot.com/200 ... ll_03.html
