JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Agenttiteoriaa vastaan sotii kaikista eniten se, että Suomessa oli ja on edelleenkin hyvin pätevä tiedusteluviranomainen nimeltään Supo. Kyllä se on osannut tulliviranomaisten ja rajanylityksistä syntyvien muiden tietojen yhdistelemisellä löytää mahdolliset salakuljettajavakoojat ja muut tällaiset operoijat, vaikka ne käyttäisivät vääriä henkilöllisyyksiä väärennettyine matkustusasiakirjoineen, kuten esimerkiksi Stasin erään "kasvottomaksi" sanotun johtajan kohdalla (ei ollut Supolle sekään henkilö tosiasiassa kasvoton). Tiedustelupalveluiden toimintaan kuuluu myös tietojen vaihto, mikä tarkoittaa sitä, että Supo on saanut edellä mainittuja tietoja myös muiden Euroopan maiden tiedustelupalveluilta. Tästä suora seuraus se on, että jos KGB on saanut joistakin aihetodisteista päähänsä, että Holloway on neuvostovastainen vakooja, joka pitää ehdottomasti eliminoida, niin Supolla ja muiden Euroopan maiden tiedusteluviranomaisilla on ollut vähintäänkin sama tietomäärä kuin KGB:llä.
Supon ongelma oli silloin sama kuin nyt: ei ole väkeä. Lisäksi Supolla oli silloin erittäin hankala ongelma, jota sillä ei ehkä enää ole - eli se, että suomettuneessa Suomessa Supon kädet olivat sidotut. Niillekään asioille ei tehty mitään, joista saatiin omilla keinoilla tai länsikumppanien vinkistä tietää. Oikeuteen asti ei viety kuin käytännössä jo palaneita ja dumpattuja itäagentteja sekä liian pitkälle menneitä amatöörejä.
Vaikka Supo olisi saanut selville todennäköisen tapahtumaketjun Hollowayn murhan kohdalla, mitään ei välttämättä olisi ollut tehtävissä. Tekijä olisi palannut tavoittamattomiin jo ennen kuin hallitus olisi antanut luvan julistaa hänet ei-toivotuksi tai vielä todennäköisemmin kehottaa KGB:n residenttiä tai salamurhaoperaatioista vastannutta entistä residenttiä vetämään ikävää huomiota herättänyt illegaali pois. Jos murhaaja oli alamaailman toimija, hänet on voitu myös poistaa pian Hollowayn jälkeen.
Jos pitäisi paikkansa, että siellä, missä on pätevä tiedusteluviranomainen (po. turvallisuuspoliisi), ei voi tapahtua agenttisalamurhia, silloin aika moni kylmän sodan ajan - tai vaikka viime vuosien - murha olisi jäänyt tapahtumatta. Kuitenkin näitä murhia on tapahtunut ja tapahtuu yhä maissa, joissa on moninkertaisesti Supoa suurempia ja paremmin resursoituja turvallisuusviranomaisia.
Jos Supo kuitenkin olisi salassa saanut selville, mitä Hollowaylle (todennäköisesti) tapahtui, suosittelisin etsimään tätä koskevia tietoja Kanadan arkistoista sekä vilkaisemaan CIA:n mittavia deklassifioitujen dokumenttien kokoelmia, joita voi kuka tahansa lukea vapaasti netissä.
https://www.cia.gov/readingroom/historical-collections
Monissa länsimaissa nimittäin vanhenemisajat ovat lyhyempiä kuin Suomessa ja 80-luvun juttuja julkistetaan kepeämmin. Hakukoneilla löytyy aika hyvin kiinnostavia asioita, kunhan osaa käyttää hakusanoina sellaisia, ettei tuloksia ole liikaa.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Tietenkin voidaan teoretisoida, että Holloway oli niin äärimmäisen taitava raamattujen salakuljettaja Neuvostoliitton (tämä oli Neuvostoliitossa niin vakava rikos, että KGB taisteli sitä vastaan), ettei jäänyt yhdenkään salakuljetuskeikkansa aikana yhdenkään Eurooppalaisen tiedustelupalvelun "tutkiin".
Hyvä kun mainitset Raamattujen salakuljettamisen, koska se tuo tähän sen ylimääräisen elementin, että muillakin kuin valtiollisilla tiedustelupalveluilla oli "agentteja" kylmän sodan pelissä. Tässä tapauksessa siis esim. uskonnollisilla järjestöillä. Tosin valtiolliset tahot mielellään ottivat tällaiset havaitessaan kontrolliin ja pelasivat toisia vastaan.
Peitteisiin päti silloin ja pätee nytkin maatuskanukkien käytäntö. Jos jollain on jo yksi peite, silloin on helpompi laittaa sen sisään vielä toinen ja kolmaskin, koska oli turvallisempaa jäädä kiinni uloimmasta, "harmittomasta" peitteestä. Se saattoi selittää oudon toiminnan, joten sisempiä ja salatumpia peitteitä ei enää avattu.
KGB ei missään nimessä uskonut kenenkään kulkevan rajan yli viattomassa tarkoituksessa. Ko. organisaation mielenlaatuun kuuluu, ettei se usko viattomien tai harmittomien ihmisten olemassaoloon. Joten jos salakuljetti Raamattuja, saattoi ehkä helpommin saada läpi joka neljännen Raamatun sivulla nnn alalaidassa olleen standardikappaleesta poikkeavan printin tai mikrofilmin, joka on kätketty sen Raamatun selkämyksen sisään, jossa on yläkulmassa pieni naarmu. Tällaisetkin operaatiot jäivät yleensä kuitenkin kiinni, sen verran vainoharhainen ja ihmisten pakottamiseen kykenevä organisaatio KGB oli.
Amatöörillä, joka ei ollut minkään ison länsimaisen palvelun suojeluksessa, oli paljon suurempi todennäköisyys päästä hengestään kuin hyvin koulutetulla ja suojellulla agentilla. Tämä siksi, että KGB on aina uskonut yhtä kieltä - voimaa - eivätkä tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut mielellään astu samanveroisten varpaille, koska siitä perinteisesti seurasi retaliaatio.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Mutta siinä vaiheessa, kun Neuvostoliiton päässä lastin vastaanottava taho ei ole tätä kautta raamattuja enää saanut, niin tieto on päätynyt hyvin nopeasti jonkin länsimaisen tiedustelupalvelun haltuun jne. Tällaisessa tilanteessa länsimaiset tiedustelupalvelut ovat voineet sitten päätellä raamattujen salakuljetusta organisoineessa joukossa olevan joku KGB:n tiedonantaja. Eli selkokielellä sanottuna: tällöin tällainen murha johtaisi riskiin paljastaa KGB:n tiedonantaja.
Noh noh, eipäs nyt esitetä yksinkertaista. Jos kyseessä olisi ollut keskeisen solutetun tiedonantajan paljastumisriski, sitä suuremmalla syyllä kynnys tehdä henkirikos ylittyi. Agentin paljastumisvaara oli niitä asioita, jotka oikeasti saivat KGB:n tekemään monia murhia, myös länsimaisten henkilöiden. KGB valmisteli solutusoperaatioitaan niin kauan ja hivutti länsimaihin myyräntyötä tekemään suunniteltua agenttia niin pitkään kohteidensa äärelle, että oli kannattavampaa murhata joku kuin luopua suunnitelmasta, ts. heittää roskiin assetti, jonka valmisteluun on voitu käyttää vuosikymmen.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Toki tähän voi tulla vastalauseita argumentaatiolla, että ei kuitenkaan tiedetä, kuka tiedonantaja kaikista salakuljetusorganisaation jäsenistä on.
Tässä tapauksessa KGB:llä oli etulyöntiasema länsimaisiin vastineisiinsa verrattuna: sen ei tarvinnut tietää. Pelkkä epäilys riitti ihmisten kiduttamiseen tai eliminointiin. Länsimaiden operaatioissa, joihin liittyi vähänkään enemmän ihmisiä Neuvostoliiton sisällä, oli melkein aina ilmiantajia, jotka viimeistään painostettuina tai tehostetusti kuulusteltuina kertoivat KGB:lle. Länsimaisten tiedustelupalvelujen omat lähteet KGB:n operaatioiden sisällä sen sijaan olivat niin arvokkaita, että heitä pyrittiin suojelemaan vaikka jättämällä KGB rankaisematta operaatiostaan. (Esimerkkejä oli lukemattomia paljon vähemmänkin suomettuneissa maissa kuin Suomi.) Nämä olivat juuri niitä ihmisiä, jotka KGB tarvittaessa hyvin matalalla kynnyksellä murhasi.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Homma ei vain toimi elävässä elämässä siten, että kaikilla on koko ajan kaikki oikea tieto salakuljetukseen tai yleensäkään mihinkään vakoilutoimintaan liittyvistä yksityiskohdista. Osalle annetaan tarkoituksella vääriä tietoja käytetyistä ajoneuvoista, paikoista, ajankohdista yms. juuri sen vuoksi, että haarukoimalla ja yhdistelemällä väärien ja oikeiden tietojen vuotamisia voidaan löytää organisaatiossa olevia vakoojia.
Hämmennys tosiaan kuului asiaan molemmin puolin ja siksipä ihmisiä pääsi hengestään myös ilman, että olivat varsinaisesti tehneet mitään sen ansaitsemiseksi. KGB ei ollut eikä ole länsimainen poliisiorganisaatio, joka olisi kiinnostunut todistepohjaisesta rikostutkinnasta tai syyttömyysolettamasta. Se operoi syyllisyysolettaman pohjalta ja tavoite ei suinkaan ollut totuuden selvittäminen vaan Neuvostoliiton vihollisten, ml. sen tiellä seisovien ihmisten tuhoaminen.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Ja edelleenkin paljastunutta vakoojaa kannattaa yleisesti ottaen paljon mieluummin hyödyntää vastavakoilussa kuin tuosta vain eliminoida. Sellaisen kautta voidaan esimerkiksi syöttää väärää tietoa, testata omien tiedonantajien/vakoojien luotettavuutta, parantaa muita vastavakoilukeinoja ja paljastaa muita vakoojia. Siinä tapauksessa, että vakooja päätetään eliminoida, on kyse jo niin vakavanlaatuiseksi koetusta turvallisuusuhasta, että ollaan valmiita hyväksymään omiakin tappioita vastapuolen kostotoimien seurauksena.
Tällä on kuitenkin rajat. Kynnys eliminoida juku fyysisesti riippui monesta tekijästä, mm. riski jäädä siitä nololla tavalla kiinni. Hollowayn tapauksesta voi päätellä, että tuo riski oli matala.
JasseHames kirjoitti: ↑Ti Joulu 19, 2023 6:00 am
Agenttiteoria murhamotiivina on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, jonka tueksi ei löydy mielestäni varteenotettavaa argumentaatiota. Käsittääkseni sen kannattajat eivät ymmärrä paljoakaan tiedustelupalveluiden toiminnasta. Ei sitä tietenkään pysty poissulkemaan niin kauan kuin rikos on pimeä, vaikka edes KGB ei tuosta vain vainoharhaisesti murhannut ketään ilman kohtuu hyviä aihetodisteita.
KGB ei ollut kiinnostunut todisteista vaan teki arvionsa sen perusteella, mistä oli sille hyötyä ja sen vastustajille haittaa. (Btw, näin se toimii edelleen tänä päivänä.)
Luulisin tietäväni aiheesta jonkin verran - ainakin enemmän kuin sorsastuksesta Tokoinrannassa. Kiitos keskustelusta kuitenkin.
Tiedustelupalvelujen (tai murhia tekevien turvallisuuspalvelujen) toimialaan kuuluu muuten myös mielikuvituksen käyttö, joka ei välttämättä kaikissa viranomaisryhmissä ole samalla tavoin suvaittua. Joten jos aihe esim. historiantutkimuksen näkökulmasta kiinnostaa, kannattaa harjoittaa sitä esimerkiksi juuri vanhojen juttujen spekulatiivisella analysoimisella ja lukemalla auki olevia arkistoja.