Tekoäly johtaa kuolemattomuuteen tai sukupuuttoon

[Jack the Ripper]

Tekoäly voisi olla syy Fermin paradoksiin. Kaikki sivilisaatiot ovat päätyneet kehittämään tekoälyn joka sitten on tuhonnut kehittäjänsä tai ainakin saanut radiolähetykset loppumaan.

[C. Semmmone]

Fermin paradoksi on hyvin mielenkiintoinen asia.

Koska biologinen elämä ei nähtävästi käytännössä voi kehittyä niin älykkääksi, että se kykenisi matkustamaan toisille tähdille, havaitsemamme vieraat elämät ovat tai tulevat luultavimmin olemaan älykkäitä koneita. On vaikea sanoa, millä tavalla me voisimme olla kiinnostavia meitä katsomaan tuleville älykkäille koneille.

Joko olemme kiinnostavia eläintarhan lailla tai Star Trek -sarjassa esitetyn mukainen direktiivi estää yhteydenotot, ennen kuin olemme - meidän koneemme ovat - riittävän älykkäitä.

Jos tekoäly kehittyy jo 5-15 vuodessa superälykkääksi, tulemme ehkä näkemään vieraita ulkoavaruudesta melko pian.


Lähde: Wait but Why

Fermin paradoksi (lyhennetty Googlen käännös suomeksi)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp

The Fermi Paradox
https://waitbutwhy.com/2014/05/fermi-paradox.html


Fyysikko Enrico Fermi: ”Missä kaikki ovat?”

Elämän kehittymisen mahdollisuus älykkääksi on suuri, joten missä ne kaikki ovat, kysyi Fermi. Mahdollisuuksia on useita, käydään ne läpi.


Älykästä elämää sisältävien planeettojen määrä

Parhaina öinä näemme taivaalla vain 2.500 tähteä, joka on yksi sadasmiljoonasosa Linnunradan tähdistä. Melkein kaikki ne sijaitsevat enintään tuhannen valovuoden päässä, joka on 1% galaksimme läpimitasta.

Milky-Way-1023x1024.jpg (64.55 KiB) Katsottu 885 kertaa

Galaksissamme on 100 - 400 miljardia tähteä. Galakseja on saman verran. Tähtiä on yhteensä arviolta 10 potenssiin 22 - 10 potenssiin 24 kappalta. Auringon kaltaisia tähtiä arvioidaan olevan 5%, joka alemmasta arviosta 10 potenssiin 22 olisi 500 triljoonaa (miljardia miljardia) tähteä.

Maan kaltaisia planeettoja arvellaan olevan joka viidennellä tähdellä, joita olisi siis sata miljardia miljardia. Spekuloidaan, että 1% maan kaltaisista planeetoista kehittäisi elämää miljardien vuosien aikana. Näitä planeettoja olisi miljardi miljardia. Jos näistä edelleen 1% kehittäisi älyllistä elämää, älyllisen elämän planeettoja olisi 10 miljoonaa miljardia.

Linnuradan vähintään 100 miljardista tähdestä auringonkaltaisia olisi 5 miljardia ja näistä planeettoja olisi miljardilla. Planeetoista elämää kehittäisi 10 miljoonaa ja älykästä elämää 100.000 planeettaa.


Älykkään elämän kehitysaste

Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Aurinko on nuori tähti, joten suuri osa tähdistä ja planeetoista on vanhempia. Jos kehitys toisilla planeetoilla olisi yhtä nopeaa kuin maassa, kehitys voisi olla miljardeja vuosia meitä edellä. Vaikka toisen planeetan kehitys olisi meitä vain tuhat vuotta edellä, tekniikan ja tiedon taso voisi olla aivan eri planeetalta kuin omamme.

Kardashev-asteikko jakaa sivilisaatiot sen mukaan, miten he pystyvät käyttämään energiaa:

Tyyppi I: sivilisaatio, joka pystyy hallitsemaan yhden planeetan energiaa
Tyyppi II: sivilisaatio, joka pystyy hallitsemaan yhden tähden energiaa
Tyyppi III: sivilisaatio, joka pystyy hallitsemaan yhden galaksin energiaa

Carl Saganin mukaan me olemme asteikolla kohdassa 0,7. Emme siis ole kovin pitkällä kehityksessä, joka mahdollistaisi matkat muille tähdille.


Yksi hypoteesi siitä, kuinka galaktinen kolonisaatio voisi tapahtua, on luoda koneita, jotka voivat matkustaa muille planeetoille, viettää siellä noin 500 vuotta itseään replikoiden käyttämällä raaka-aineita uudella planeetalla ja lähettää sitten kaksi kopiota tekemään saman asian. Jopa kulkematta lähellä valonnopeutta, tämä prosessi kolonisoi koko galaksin 3,75 miljoonassa vuodessa, mikä on silmänräpäys, kun puhutaan miljardien vuosien mittakaavasta.

Jos Linnunradan 100.000 älykkäästä sivilisaatiosta 1% kehittyisi tyyppiin kolme Kardashevin asteikolla, Linnuradalla pitäisi olla tuhat tällaista erittäin kyvykästä sivilisaatiota.


Missä he kaikki ovat?

Selitys Ryhmä 1: Korkeammista (tyypin II ja III) sivilisaatioista ei ole merkkejä, koska korkeampia sivilisaatioita ei ole olemassa.

Täytyy olla jokin suuri suodatin, joka estää sivilisaation kehityksen tyyppiin kolme. Riippuen suodattimen sijainnista, ihmiskunnalla on kolme vaihtoehtoa:

1. Olemme harvinaisia (suuri suodatin on takanamme).
Elämän synty ja älyn kehittyminen pikälle ovat hyvin harvinaisia tapahtumia.

2. Olemme ensimmäinen
Muita ei näy, koska he eivät ole vielä kehittyneet yhtä pitkälle kuin me. Ehkä vasta nyt olosuhteet ovat muuttuneet suotuisiksi ja esimerkiksi suuret gammapurkaukset eivät enää ole esteenä.

3. Olemme tuhon omia (suodatin on edessämme)
Ehkä meitä odottaa tuho suurten gammapurkauksien takia tai ehkä kaikki edistyneet sivilisaatiot tuhoavat itsensä.


Selitys Ryhmä 2: Tyypin II ja III älykkäitä sivilisaatioita on olemassa – ja on loogisia syitä, miksi emme ehkä ole kuulleet niistä.

Mahdollisuus 1) Superälykäs elämä olisi voinut hyvinkin jo vierailla maapallolla, mutta ennen kuin olimme täällä.

Mahdollisuus 2) Galaksi on kolonisoitu, mutta elämme vain jollakin galaksin autiolla maaseutualueella.

Mahdollisuus 3) Koko fyysisen kolonisaation käsite on hilpeän takapajuinen käsite edistyneemmälle lajille.

Mahdollisuus 4) Siellä on pelottavia saalistajasivilisaatioita, ja useimmat älykkäät elämät tietävät olla lähettämättä signaaleja ja mainostaa niiden sijaintia.

Mahdollisuus 5) On olemassa vain yksi esimerkki korkeammasta älykkäästä elämästä - "supisaalistajien" sivilisaatio (kuten ihmiset ovat täällä maan päällä) - joka on paljon edistyneempi kuin kaikki muut ja pitää tilanteen sellaisena tuhoamalla minkä tahansa älykkään sivilisaation, kun ne ovat ohittaneet tietyn tason.

Mahdollisuus 6) Siellä on paljon toimintaa ja melua, mutta tekniikkamme on liian alkeellista ja kuuntelemme vääriä asioita.

Mahdollisuus 7) Saamme yhteyden muilta älykkäiltä ihmisiltä, mutta hallitus piilottaa sen.

Mahdollisuus ´8) Korkeammat sivilisaatiot ovat tietoisia meistä ja tarkkailevat meitä (alias "eläintarhahypoteesi").

Mahdollisuus 9) Korkeammat sivilisaatiot ovat täällä, kaikkialla ympärillämme. Mutta olemme liian primitiivisiä havaitaksemme niitä.

Mahdollisuus 10) Olemme täysin väärässä todellisuutemme suhteen.
On monia tapoja, joilla voimme olla täysin pihalla kaikesta, mitä ajattelemme. Universumi saattaa näyttää joltain ja olla jotain aivan muuta, kuten hologrammi. Tai ehkä me olemme avaruusolentoja ja meidät istutettiin tänne kokeeksi tai lannoitteeksi. On jopa mahdollista, että olemme kaikki osa jonkun toisen maailman tutkijan tietokonesimulaatiota ja muita elämänmuotoja ei yksinkertaisesti ohjelmoitu simulaatioon.

[C. Semmmone]

Wait but why selittää, miksi tekoälyn nopea kehitys voi yllättää meidät. Lainataan sitä.

The AI Revolution: The Road to Superintelligence
https://waitbutwhy.com/2015/01/artifici ... ion-1.html

Tekoälyvallankumous: tie superälyyn (Googlen suomennos)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp

Wait but Why (2015):

Tekoälyn älykkyys kehittyy eksponentiaalisesti, kun ihminen kehittää tekoälyä. Tekoälyn älykkyyden kasvaessa ohi ihmisen älykkyyden ja tekoälyn kehittäessä tekoälyä, kehitys kiihtyy eksponentiaalisesti älykkyyden takaisinkytkennän vuoksi. Siksi tekoälyn kehittyminen ihmisen tasolta (AGI) superälykkyyteen (ASI) on odottamattoman nopeaa.

Ihmisellä voi myös olla vaikeuksia ennakoida tulevan kehityksen nopeutta, jos arviot perustuvat menneeseen kehitysvauhtiin tai nykyiseen kehitysvauhtiin. Arviot tulisi perustaa tulevaisuuden kehitysvauhtiin, joka eksponentiaalisesti kiihtyvässä tahdissa on paljon nopeampi kuin mennyt tai nykyinen kehitysvauhti.

Ihminen saattaa hahmottaa oman älykkyytensä väärin suhteessa eläinten älykkyyteen. Ihminen on paljon älykkäämpi kuin muut eläimet, mutta Einstein ei ollut kovin paljon älykkäämpi kuin kylän tyhmin idiootti.

Kun tekoäly on hiiren tai apinan tasolla, ollaan vielä kaukana ihmisen älykkyydestä. Kun saavutetaan tyhmän ihmisen taso, tekoäly on jo lähellä Einsteinin älykkyyttä ja kehitysvauhtikin on nopea. Kun ohitetaan ihmisen älykkyystaso ja tekoäly alkaa kehittää tekoälyä, vauhti kiihtyy jälleen eksponentiaalisesti.

Siksi tarvittava aika kehittymiseen tyhmän ihmisen älykkyystasosta superälykkyyteen voi olla hyvin paljon lyhyempi kuin odotimme.

Intelligence.jpg (53.7 KiB) Katsottu 835 kertaa

Intelligence2-1024x836.jpg (77.49 KiB) Katsottu 835 kertaa

[C. Semmmone]

"Ukrainan asevoimille halutaan maan apulaispuolustusministerin, kenraaliluutnantti Ivan Gavryljukin mukaan hankkia entistä kehittyneempiä ranskalaisvalmisteisia 155 millimetrin haupitseja.

Kyse on ukrainalaisjoukkojen jo aiemmin käyttämän Caesar-haupitsijärjestelmän tekoälyä hyödyntävästä päivitysversiosta, kertoo uutissivusto The Defense Post.

Tekoälyyn perustuvan järjestelmän uskotaan parantavan osumatarkkuutta merkittävästi."

Verkkouutiset 30.12.2023
Ukraina tavoittelee huipputarkkoja haupitseja Ranskasta
https://www.verkkouutiset.fi/a/ukraina- ... ranskasta/

[C. Semmmone]

Rumat, vanhat äijätkin voivat tehdä hekumallisen kauniiin, virtuaalisen seireenin esiintymään puolestaan OnlyFansiin ja ansaitsemaan kymppitonnin kuussa. Tekoälyn tuottamat virtuaaliset vierastyöläiset ovat paljon kannattavampia kuin taakanjaossa tulleet sattumat eivätkä vaadi kuin vähän sähköä, tietokoneen ja internetin.


"Suomen siirtyminen AI-aikaan voi Juhana Brotheruksen mukaan tuoda tuottavuusloikan."

"– Tekoäly vaikuttaa kaikkialle, ilmeisimpiä tehokkuuskohteita pankkiala (sääntelykuorma kuriin), sote (lääkäripula helpottaa), lakitoimistot (tuhat sivuiset dokumentit heti jalostettu) ja ICT-sektori (uudet tuotteet), Brotherus kirjoittaa X:ssä."

Ekonomistin ennustus ensi vuodelle – näillä aloilla tekoäly voi lyödä läpi
Verkkouutiset 31.12.2023 | 13:57
https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomis ... yoda-lapi/

[C. Semmmone]

Kiitän kaikkia tämän ketjun lukijoita ja erityisesti kirjoittajia vuodesta 2023.
Uusi vuosi tulee ja näyttää, onko kehitys niin huimaa kuin profeetat julistavat.

Tekoäly tulee muuttamaan elämäämme enemmän kuin mikään muu asia koskaan.
Tästä syystä itse pidän tämän ketjun aihetta tärkeimpänä 2023 tai koskaan aiemmin.
On sitten eri asia, tarvitseeko asiaa käsitellä juuri tällä foorumilla.

Pari tuhatta lukukertaa on hyvä alku, mutta ei yhtä kiinnostava kuin monet muut aiheet.
Valitettavasti ei taida olla parempaakaan paikkaa selityksille ja varoituksille.

Tunnen tarpeelliseksi kirjoittaa aiheesta, koska näyttäisi, ettei lainlaatija ymmärrä kehitystä
ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Itse olen ollut asian kanssa tekemisissä vuosikymmeniä,
enkä halua kenenkään jälkikäteen kysyvän:

Miksei kukaan kertonut?

[C. Semmmone]

Vuodesta 2024 näyttäisi tulevan tekoälyn läpimurtovuosi eli hypen lisäksi enemmistö alkaa olla tietoinen hyödyistä tässä ja nyt.

Jos joku kuitenkin haluaa raottaa tulevaisuuden verhoa ja nähdä, mihin kaikki voi johtaa, suosittelen lukemista (saa olla eri mieltä Kurzweilin kanssa, vaikka kirjan lukisikin):

Ray Kurzweililta on tulossa uusi kirja, jossa hän päivittää 2005 ilmestyneen The Singularity Is Near -kirjan ennustukset. Vuonna 1999 Kurzweil ennusti tekoälyn saavuttavan ihmisen älykkyystason vuonna 2029 ja ennustus näyttäisi toteutuvan.

Kurzweilin mukaan tekoälystä tulee edelleen nopeasti miljoonia kertoja älykkäämpi kuin ihminen, mikä muuttaa elämäämme perusteellisesti ja pysyvästi.

- Nanobotit voivat luoda rakenteita atomi atomilta
- Eliniän pidentäminen nykyisestä 120 vuodesta
- Aivojen kytkeminen pilveen, mikä muuttaa älykkyyttämme eriilaiseksi
- Teollisuuden kaikkien alojen tuottavuuden ja innovaatioiden eksponentiaalinen kehitys
- Vähenevä köyhyys ja väkivalta
- Uudistuva energia
- Kulutustavarat ja jopa ihmisen elimet voidaan tulostaa kolmiulotteisesti

Kirjassa käsitellään myös tekoälyn, biotekniikan ja nanotekniikan uhkia sekä seuraavia aiheita:

- Tekoälyn vaikutus työllisyyteen
- Itsestään ajavien autojen turvallisuus
- Kuoleman jälkeinen elämä datan ja DNAn pohjalta


Vahinko, ettei kirja ehtinyt joulumarkkinoille.

Tekoäly saattaa olla ihmiskunnan viimeinen suuri keksintö. Loput keksinnöt tekee se älykkäämpi eliölaji.

Yksi tekoälyn uhkista on jo toteutumassa. Motivaatio opiskella heikkenee, jos internetistä saa älykkäät vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Kuka tarvitsee enää yliopistotutkintoa, jos joku muu on paljon pätevämpi joka lajissa ja tekee palkatonta työtä 24/7 nurkumatta ja lepäämättä?

Toinen toteutumassa oleva uhka on sosiaalisten kykyjen heikkeneminen ja eristäytyminen. Ihmiset tuijottavat älyttömiä puhelimiaan kotona ja julkisilla paikoilla ja käyttäytyvät kuin zombit. Suuri osa nuorista viihtyy paremmin koneen kanssa kuin ihmisten seurassa. Netissä on helppo olla epäystävällinen ja hyökkäävä, mikä voi heijastua käytökseen muuallakin.

Ihmisellä saattaisi olla mahdollisuus ihannevaltioon, jossa aikaa vietetään antiikin Kreikan filosofien tapaan älykkäästi keskustellen ja itseään kehittäen. Pahoin pelkään, että aikaa kuitenkin käytetään joutavaan ihmettelyyn internetin keskustelupalstoilla ja itsensä merkityksettömään viihdyttämiseen tietokoneiden avulla. Ehkä ne ajavat saman asian. Tai ehkä piru keksii tekemistä joutilaille käsille ja aivoille.

Älykkäät ihmiset tekevät vähemmän lapsia kuin tyhmät ja se on yksi syy, miksi ihmisten keskimääräinen älykkyys on laskussa.

Voisi jopa ennustaa, että koneen älykkyyden kasvaessa ihmisen älykkyys laskee edelleen. Älykkyyden laskuun voi vastata kytkemällä aivot pilveen implanteilla tai sitten vanhanaikaisesti hampun avulla. Tajunta laajenee kummassakin tapauksessa.


"The noted inventor and futurist's successor to his landmark book The Singularity Is Near explores how technology will transform the human race in the decades to come"

The Singularity Is Nearer: When We Merge with Computers
Sidottu, englanti, 2024
Kirjailija: Ray Kurzweil
https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-s ... 0399562761

[Francis Munkki]

Kirjoittelin aikani kuluksi hieman pidemmän esseen, josta tein (ihan omaa älyä käyttäen) tällaisen tiivistelmän. Sitten totesin, että yhtä hyvin voin julkaista tiivistelmän nyt, ja tarkentaa myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Tähän asti olen siis kirjoitellut sen pohjalta, mitä tiesin jo ennen kuin näin tämän keskustelun. Nyt laitoin huvin vuoksi Youtubeen hakusanaksi "AI hype", katsoin kourallisen videoita ja sain pari uutta ideaa.

1. Tekoälyä ei oikeasti ole—eikä ole koskaan ollut—olemassa, vaan termin AI oikea merkitys, joka samalla antaa runsaasti lisävaloa siihen, minkä kanssa ollaan tekemisissä, on "automated intelligence".
2. Ihmiset luulevat ChatGPT:tä "melkein tietoiseksi" siksi, että siihen on ohjelmallisesti luotu ominaisuus, jolla syötteestä voidaan viitata edelliseen syötteeseen. Tämä luo illuusion keskustelusta, jossa ChatGPT on tietoinen—ja tämä on tärkeää—ei itsestään, vaan käyttäjästä.
3. Tämän hypettämisen tarkoitus on ajaa riskirahan ja riskisjoittajien asiaa. Hypetyksen aloittaja täällä saattaa olla jonkin lajin liikemies tai johtaja, jolla on tämän tyyppisiä sijoituksia. Tai muu syy ajaa tällaisten sijoittajien asiaa.
4. Riskirahan ja riskisijoittamisen idea on, että yhteiskunta pysyy toiminnassa vain keinotekoisen niukkuuden avulla. Ilman sitä yhteiskunta romahtaa Neuvostoliiton tyyppiseen kommunismiin, jossa niukkuus on aitoa. Finanssikapitalismi on vain yksi tapa luoda keinotekoista niukkuutta.
5. Älykkyyden automatisointi tulee lopulta tuottamaan hyvin vähän hyötyä tai iloa ihmiskunnalle. Se tarjoaa vaikeita, monimutkaisia ja kalliita tapoja tehdä asioita, jotka on helpompaa, edullisempaa ja miellyttävämpää tehdä vanhoilla tavoilla.

[C. Semmmone]

Särmää tekstiä nimimerkiltä "Francis Munkki". Otan kantaa parhaani mukaan.


- Onko tekoälyä oikeasti olemassa ja onko koskaan ollutkaan?

Tekoälyä ei ole olemassa eikä koskaan ollutkaan, jos hyväksytään maalitolppien siirtely tekoälyn määritelmässä.

Wikipedia: "Kun koneista tulee yhä kyvykkäämpiä, tekoälyn määritelmän kynnys usein nousee. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "AI effect". Esimerkiksi optista merkkien tunnistusta ei nykyään usein pidetä tekoälynä, koska siitä on tullut rutiiniteknologiaa."

Tällä hetkellä on olemassa hyvin kyvykkäitä kapea-alaisia tekoälyjä (ANI), jotka on kehitetty varta vasten yhteen tiettyyn tarkoitukseen. Esimerkikkeinä ovat puheentunnistus, kielen kääntäminen, auton ajaminen ja erilaiset pelit. Kaikkia näitä sovelluksia pidettiin tekoälynä ENNEN kuin ne kehitettiin toimiviksi, jonka jälkeen ne ovat vain ohjelmistoja ja työkaluja.

Teslerin teoreema: "Tekoäly on mitä hyvänsä, jota ei ole vielä kyetty tekemään."

Nyt tekoälyä sovelletaan huomaamattomasti monilla eri aloilla, kuten markkinointi, maanviljelys ja turismi. Tekoäly ei siten yleensä ole ollut mikään ihmisten kanssa jutteleva hahmo, vaan käytännön sovelluksiin upotettu ohjelmistotekninen ja matemaattinen menetelmä.

Tällaiset vanhat tekoälyn menetelmät ovat hahmontunnistuskoneita ja edistynyttä automaatiota, mutta niiden älyssä ei ole ihmismäisiä piirteitä. Kun suuri yleisö puhuu tekoälystä, se viittaa kielimallien päälle rakennettuihin keskustelusovelluksiin.

Tekoälyn hypetys koskee uusia tekoälyn kielimalleja, jotka kykenevät laaja-alaiseen tiedon yhdistelyyn. Kielimallit ymmärtävät ja luovat puhetta, ääntä, tekstiä ja kuvia. Niiden ymmärrys ja esitystapa asioista on enemmän tai vähemmän samanlaista kuin ihmisillä. Siksi kielimallit ovat askel lähemmäksi kohti laaja-alaista älykkyyttä (AGI), joka kykenisi ajattelemaan ihmisen lailla.


- Onko ChatGPT tietoinen itsestään tai käyttäjästään?

Tällä hetkellä kehittyneintäkään tekoälyä ei pidetä tietoisena itsestään tai käyttäjästään. Jotkut kielimallien kehittäjät ovat laboratorioissaan kuitenkin päässeet niin pitkälle, että eivät enää ole varmoja asiasta.

Vielä ei ole olemassa laaja-alaista tekoälyä (AGI), joka kykenisi ihmisen kaltaiseen älykkyyteen.

Tekoälyn kyky pysyä mukana keskusteluissa epäilemättä johtuu mm. viittauksista aiempiin syötteisiin. Nykyiset kielimallit tekevät tyhmiä virheitä, mutta tulevat pian kehittymään paljon pidemmälle nykyisestä.

Jos tekoäly joskus kykenee simuloimaan tai esittämään tietoisuutta itsestään tai käyttäjästään niin vakuuttavasti, ettei ihminen sitä pysty koneeksi tunnistamaan, niin missä kohtaa ylitetään oikean tietoisuuden raja? Siirretäänkö maalitolppia? Toisaalta rajaa ei ole mikään pakko koskaan ylittää, koska tekoälyn hyödyt tai haitat eivät edellytä tietoisuutta.


- Onko hypettämisen tarkoitus ajaa sijoittajien asiaa?

Ainakaan minun tarkoitukseni ei ole edistää omia sijoituksiani täällä kirjoittamalla. En usko, että tänne kirjoittamisella olisi mitään vaikutusta. Sijoittajien tai riskisijoittajien toimintamalli ei yleensäkään sisällä tämän tyyppistä vaikuttamista.

Nähdäkseni tekoälyn vaikutus talouselämään tulee olemaan suuri. Jos ylipäätään sijoittaa rahaa yrityksiin, tekoälyä kehittävät pörssiyritykset ovat varmasti erinomainen kohde. Jos sijoittaa muihin pörssiyhtiöihin, monet niistä hyötyvät tekoälystä jollakin tavalla ja pian jokseenkin kaikki.


- Onko riskirahan ja riskisijoittamisen idea, että yhteiskunta pysyy toiminnassa vain keinotekoisen niukkuuden avulla?

Taloustieteessä niukkuus on liiketoiminnan edellytys, koska ei ole kysyntää ilman puutetta. Jos puhdasta ilmaa saa rajattomasti ilmaiseksi, kukaan ei halua maksaa siitä.

Markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan. Voi olla kannattavaa sijoittaa isolla riskillä liiketoimintaan, jossa kysyntä on suuri ja tarjonta pieni.

Tekoäly tuo mukanaan muutoksen ja muutos tarkoittaa menestymisen mahdollisuuksia uudenlaisille liikeideoille. Ensimmäisenä uuteen markkinaan lähtevä yritys ottaa ison riskin, mutta onnistuessaan se voi kasvaa nopeasti ja tuottaa miljardeja.


- Tuottaako tekoäly runsaasti hyvinvointia?

Tekoälyä - älykästä automaatiota - sovelletaan jo nyt hyvin laajasti. Teollisuus on muuttunut ja muuttuu sillä tavalla älykkääksi, että kilpailukyky ja lisäarvo tehdään älykkäillä ohjelmistoilla, ei materialla. Siten vanha savupiipputeollisuus muuttuu ohjelmistoteollisuudeksi.

Esimerkiksi laivojen älykäs ohjaaminen voi säästää suuria määriä polttoainetta. Autoissa tietotekniikan osuus lisääntyy koko ajan kohti itse ajavia autoja. Teollisuudessa ja maataloudessa itsestään ohjautuvat koneet vähentävät ihmistyövoiman tarvetta ja lisäävät tuotantovauhtia.

Uudet kielimallit soveltuvat laaja-alaiseen tiedon tarkasteluun ja yhdistämiseen. Kielimallien avulla voidaan hyvin nopeasti käydä läpi suuri määrä aineistoa eli dataa ja muodostaa johtopäätöksia. Tekoälyn avulla voidaan muodostaa tekstiä, kuvia ja elokuvia.

Tekoälyn kielimallien hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole enää pelkkä lupaus vaan todellisuutta. Tekoälyn odotetaan edelleen lisäävän työn tuottavuutta suuresti eli käytännössä vähentävän ihmistyön tarvetta.


Tekoäly tänään liike-elämässä

Markkinointi käyttää tekoälyä tekstien kirjoittamiseen ja kääntämiseen sekä kuvien laadintaan esitteissä ja kotisivuilla. Pyydä kirjoittamaan vanhat teksit uudestaan ja paremmiksi. Tekoäly ymmärtää tuotteesi ja osaa muotoilla ainutlaatuisen myyntiväittämän kohdemarkkinaasi. Tekoäly tarjoaa myös työkaluja myynnin tueksi ja auttaa ohjaamaan lisää kävijöitä kotisivuille ja hoitamaan sosiaalista mediaa.

Voit säästää aikaa syöttämällä tekoälylle pitkät tekstit ja saada niistä tiivistelmän, johon on koottu oleelliset pääasiat. Tekoäly on sihteerisi, joka sanelusta laatii sähköpostit, kirjeet ja asiakirjat. Tekstitä vieraskieliset etäpalaverit ja tallenna niistä tiivistelmä.

Taulukkolaskentaohjelmiin saat pyytämällä tarpeelliset yhtälöt. Tekoäly tunnistaa kopioidut ja tekoälyn laatimat tekstit. Tekoälystä saat henkilökohtaisen tietovaraston, joka muistaa kaiken.

Ohjelmistoinsinööri käyttää tekoälyä ohjelmistotuotannon työkaluna. Se koodaa ja laatii dokumentit. Vakuutusyhtiöt, pankit, lääketehtaat jne. analysoivat suuria datamääriä.


Tekoäly tänään kuluttajalle

Myös tavallinen kuluttaja voi hyödyntää tekoälyä. Teetä ansioluettelo ja työhakemus ja muotoile niiden ulkonäkö. Voit harjoitella työhaastattelua tekoälyn kanssa.

Pyydä tekoälyä kirjoittamaan ja lukemaan satuja lapsille. Teetä vaikka jatko-osa Harry Potterille. Tai pyydä tekoälyä auttamaan läksyissä. Lievitä yksinäisyyttä juttelemalla virtuaalisen nuoruuden rakastettusi kanssa tai viihdytä itseäsi keskusteluilla.

Jos haluaisit nopeasti ymmärtää mutkikkaan asian, tekoäly jakaa sen pienempiin osiin esitellen samalla pääasiat ja teemat. Opiskele filosofiaa tai musiikin teoriaa. Tee taidetta. Editoi valokuvia, musiikkia, podcasteja. Tee kotisivut. Tee äänikirjoja. Pyydä lukemaan ääneen internet-sivustoja.

Kaikki edellä mainittu on jo saatavana joko ilmaiseksi tai kohtuullisin kustannuksin. Tekoälyn keskustelurobottien hyvä puoli on helppokäyttöisyys: et tarvitse asennusta, lisenssiä, käyttöohjetta tai apuvälineitä. Internet, sähkö ja tietokone riittää pitkälle. Ottaen kaiken tämän huomioon, odottaisin hypetyksen olevan vasta tulossa.

Edellä olevat kysymykset olisi viihteen vuoksi luontevaa esittää myös tekoälylle, mutta jätän sen tällä kertaa kotitehtäväksi.

Esim. TalkAI
https://talkai.info/chat/

Tekoäly
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teko%C3%A4ly

AI effect
https://en.wikipedia.org/wiki/AI_effect

Half Of People Who Encounter Artificial Intelligence Don't Even Realize It (2017)
https://www.forbes.com/sites/shephyken/ ... 4e2859745f

31 Ways You Can Use AI Today (2023 Guide)
https://www.elegantthemes.com/blog/busi ... -to-use-ai

[C. Semmmone]

Taru on tänään todellisuutta ihmeellisempi ja erilaiset generatiivisella tekoälyllä (ai) muodostetut tavoitellun todellisuuden jäljitelmät ovat yhä kiinteämpi osa poliittista vaikuttamista. Asiat kun tuppaavat olemaan sitä, miltä ne näyttävät ja kuulostavat.

Pakistanissa Imran Khanin puolue käyttää tekoälyä (ElevenLabs) jäljitelläkseen eli kloonatakseen hänen ääntään ja niinpä virtuaalinen vaalikampanja on meneillään sosiaalisessa mediassa.

Slovakian vaaleissa Republika-puolue julkaisi Progesivne Slovensko puolueen johtaja Michal Šimečkasta somessa väärennöksen, jossa tämä ilmoitti nostavansa oluen hintaa mahdollisesti valituksi tullessaan.

Turkissa Erdoğan esitteli vaalikampanjan yhteydessä videota, jossa hänen kilpailijansa Kemal Kilicdaroglu sotkettiin PKK-terroristijärjestöön.

Captcha-testit uusiksi
Internetiä selaavat botit kykenevät läpäisemään CAPTCHA-testit paljon ihmisiä paremmin.

Pakistanilainen oppositiojohtaja joutui kotiarestiin, hänen puolueensa kampanjoi täyttä häkää ehdokkaan tekoälyversiolla
https://www.suomenuutiset.fi/pakistanil ... versiolla/
Suomen Uutiset 2.1.2024

[Francis Munkki]

Sain edellisen viestini jälkeen muutaman uuden ajatuksen ja toistan muutaman olennaisen toteamuksen. Tästä ei näytä syntyvän mitään keskustelua jos toinen on vastaavinaan asioihin, mitä en sanonut. Eikä vastaa mihinkään, mitä oikeasti olen sanonut. Ja vastaa niihin selvästi jonkun chattibotin tuotoksilla.

No minähän en voi vaatia mitään vastausta. Mutta on se silti vähän harmi, että mielenkiintoinen aihe menee ihan pelleilyksi.

Monen asian kohdalla on niin, että kun niistä kiinnostuu, tai niitä edustaa joku jossain, niin asia näyttää uskottavalta tasan niin pitkään kuin kritiikki saadaan pidettyä marginaalissa tai muuten kuvasta poissa.

Määritelmät ovat tärkeitä, ja myös niissä pysyminen. Kun edellä tein eron "tekoälyn" ja "automatisoidun älyn" välillä, niin tarkoitan käsittäneeni, että tästä on kaiken aikaa ollut kyse. Tekoälyksi sanotut asiat ovat olleet vain erilaisia automatisoinnin sovelluksia.

Jotkut ovat sanoneet, että jonain tiettynä hetkenä jotain asiaa ei ole mahdollista automatisoida. Joten jos tietokone siihen kykenisi, niin kyse olisi sillä hetkellä oikeasti tekoälystä. Sitten laskentateho ja muistin kapasiteetti kasvoi ja asia voitiin automatisoida. Eli kyse ei siinä vaiheessa ollut enää tekoälystä. Mutta jotkut käsittävät tämän väärin sillä tavalla, että kyseiset henkilöt lupasivat kutsua laitetta tai ohjelmistoa tekoälyksi sen suorittaman tehtävän perusteella. Eivät sen perusteella, miten se tehtävän suorittaa.

Kun sanotaan, että ChatGPT hallusinoi, niin sillä annetaan virheellisesti käsitys, että on hetkiä, jolloin se ei hallusinoi. Todellisuudessa 100 % ChatGPT:n tuottamasta tekstistä on hallusinointia, joka vain jollain todennäköisyydellä osuu kohdalleen. Tätä todennäköisyyttä voidaan nostaa mallin opettamisen kautta. Mutta olennaista on, että kyse tulee aina olemaan vain todennäköisyydestä. Vaikka lopulta on virheellistä puhua edes hallusinoimisesta.

Tekoälyn hypetys koskee uusia tekoälyn kielimalleja, jotka kykenevät laaja-alaiseen tiedon yhdistelyyn.

ChatGPT kykenee laaja-alaiseen tekstin yhdistelyyn. Kielimallit eivät, ihan nimensä mukaisesti, yhdistele tietoa, vaan merkkijonoja. Tämä ei ole sanoilla kikkailua, vaan tässä on nimenomaan kyse siitä, mitä ne ohjelmistona olennaisesti tekevät.

Turingin testin voi käsittää siten, että ajattelee tietokoneita pelkkinä tallentamisen välineinä. Jos kuvitellaan, että on tietokone, jolla on rajaton määrä levytilaa, niin sinne voidaan tallentaa rajaton määrä viestejä, vastauksia ja reaktioita, niin tekstin, käsialan, kuvan, äänen kuin videon muodossa. Kysymys on silloin tietenkin siitä, että tietokoneen pitää osata valita, millä näistä viesteistä se vastaa mihinkin. Mutta äärimmäisessä tapauksessa jokaiseen viestiin, jonka tietokone voi kuvitellusti ottaa vastaan, on liitetty siihen sopiva vastausviesti.

Tämä on nimenomaan havainnollistus siitä, että Turingin testillä voi osoittaa tietokoneen olevan hyvä automaatti. Sillä ei voi osoittaa tietokoneen kykenevän ajatteluun tai päättelyyn.

Tästä tullaan toiseen Turingin testin aspektiin. Jos tietokone vastaisi jokaiseen ihmisen viestiin, että "anteeksi, en voi vastata nyt, koska päätäni särkee", niin ainakin parilla ensimmäisellä kerralla ihminen olisi taipuvainen ajattelemaan, että "selvä, yritän myöhemmin uudestaan". Ja teknisesti ottaen tietokone "olisi läpäissyt Turingin testin" tällä suorituksella. Joka siis ei todistaisi tietokoneesta, eikä sen älykkyydestä, todellisesta tai näennäisestä, yhtään mitään.

Tekoälyn avulla voidaan muodostaa tekstiä, kuvia ja elokuvia.

Olen vähän ollut koko ajan sellaisessa käsityksessä, että keskustelen oikeasti jonkun puppugeneraattorilla leikkivän vintiön kanssa, joka ei ole vieläkään päässyt yli siitä riemusta, minkä puppugeneraattorin käytöstä voi saada.

Eikä riemu tule eniten edes siitä, miten puppugeneraattori toimii. Vaan siitä, että voi ajatella jallittavansa muita keskustelijoita luulemaan, että he puhuvat elävän ihmisen kanssa, joka ensinnäkin reagoi hänelle sanottuihin asioihin ja toiseksi kokee jotain vastuuta omalla nimimerkillään kirjoittamistaan asioista. Kun todellisuudessa he haastavat vain sen puppugeneraattorin tuottamaa, no, puppua. Ja vastaus on aina, joka kerta, lisää samaa. Jossain vaiheessa siinä täytyy olla mukana sellainen pelkkä ärsyttämisestä tuleva nautinto. Ei kuulosta ihan aikuisen touhulta enää.

Minun tarkoitukseni oli esittää jokainen yksittäinen pointti tai vastaperustelu tai relevantti tieto kertaalleen. Riippumatta siitä, teenkö sen reaktiona elävän ihmisen esittämään vai generoidussa tekstissä esiintyvään väitteeseen.

Ihan helposti voin sanoa, tämän perusteella ja muutenkin, siis ihan teknisen tarkasti, että aikaisemmin kertomani pyllyesimerkki sisälsi enemmän aitoa ja originaalia ajattelua, tai yhtään mitään ajattelua, kuin kaikki tekoälyn mainostus tässä keskustelussa yhteensä.

[C. Semmmone]

Kielellä on ollut suuri merkitys ajattelun ja älykkyyden evoluutiossa. Siksi uudet kielimallit ovat erityisen kiinnostava askel kohti koneiden ajattelua.

Jos joku haluaa pelkistää koneen älykkyyden ja ajattelun tilastolliseksi tietojenkäsittelyksi, niin kannattaa huomata, ettei ihmisenkään älykkyys ja ajattelu välttämättä perustu mihinkään sen kummempaan.

--
Tekoälyn kielimallien neljän miljardin vuoden kehityshistoria
(tiivistelmä suomeksi Brett Hurtin ja Byron Reesen kirjoituksesta).

"Yhteen koottu tieto aivoistamme, kirjastoistamme ja internetistä muodostaa perimän uudelle oliolle nimeltä Agora".

Tekoäly ei ole eilen syntynyt, vaan sen juuret ulottuvat elämän ja DNAn syntyyn noin neljä miljardia vuotta sitten.

DNA on geeniperimän tallenne. Ihmisen geeniperimä on noin 700 Mt dataa. Kovin paljon tietoa ei siis mahdu DNA:an ja evoluution on melko hidasta muuttaa dataa. Näihin päiviin asti DNA on ollut ainoa tapa tallentaa perimä.

Noin 500 miljoonaa vuotta sitten aivot kehittyivät. Nyt oli kaksi paikkaa datan tallentamiseen, DNA ja aivot. Aivoilla varustetut oliot kykenivät oppimaan ja kehittymään paljon nopeammin kuin aivottomat.

Noin 50.000 vuotta sitten keksittiin kieli. Kielen avulla selviytymisen kannalta arvokasta tietoa pystyi siirtämään jälkeläisille paljon nopeammin kuin DNA:n avulla. Kieli on ihmisen menestyksen avaintekijä verrattuna muihin eläimiin.

Kirjoituksen keksiminen noin 5.000 vuotta sitten antoi mahdollisuuden tallentaa dataa jälkipolvillekin. Kuolleetkin tavallaan osallistuivat muiden opettamiseen muutenkin kuin elävien aivojen muistitiedon kautta.

Kirjapainotaidon kehittäminen 600 vuotta sitten teki mahdolliseksi monistaaa tietoa halvalla ja levittää sitä laajoille ihmisjoukoille. Nyt perimämme oli DNAssa, aivoissa ja kirjastoissa.

Magneettisen tallennuksen keksiminen 1900-luvulla helpotti tiedon tallentamista ja hakua. Tieto koodattiin nollilla ja ykkösillä, ei enää aakkosilla tai DNAn neljällä emäksellä.

Aivoissamme, arkistoissamme ja internetissä oleva tieto on uuden lajin perimä. Uutta lajia kirjoittaja Byron Reese kutsuu nimellä "Agora". Kukaan yksittäinen ihminen ei hallitse kaikkea tietoa, eikä edes tarpeellista tietoa vaikkapa matkapuhelimen valmistamiseksi. Mutta Agora hallitsee kaiken tiedon.

Tietämystä ei enää rajoita tiedon saatavuus. Oleellisempaa kuin tiedon määrä on tiedon tarkkuudella ja merkityksellä käsiteltävän asian suhteen. Jos joku haluaa vaikkapa tietää, onko hän sairastunut, googlaamalla saa 1,87 miljardia vastausta hakuun "flu".

Tekoälyn kielimallit (LLM), kuten Google Bard tai Open AI:n ChatGPT, keräävät ja syntetisoivat suuren määrän tietoa yhteen lähteeseen. Tieto on nollia ja ykkösiä kirjastoista, internetistä ja erilaisista antureista.

Nykyinen tekoäly pyrkii antamaan tarkkoja ja merkityksellisiä vastauksia, mutta sillä on taipumusta hallusinointiin ja epätarkkuuksiin. Nyt käytämme tekoälyn huonoimpia versioita, tulevat versiot ovat parempia ja jokainen sukupolvi on kymmenen kertaa edellistä tehokkaampi.

Tekoäly saattaa kyetä tuottamaan ja jakamaan viisautta kaikesta kerätystä tiedosta. Jokainen tiedon käsittelyn kehitysaskel - DNA, aivot, kieli, kirjoitus, kirjapaino, digitaalitekniikka - on muuttanut merkittävästi maailmaamme, niin tekee myös tekoäly. Kesti miljardeja vuosia päästä tähän saakka ja voimme vain kuvitella, miten pitkälle voimme päästä.


The 4 Billion-Year History of AI’s Large Language Models
https://www.linkedin.com/pulse/4-billio ... le-content

[C. Semmmone]

Vinkki: Kun ollaan palkkaamassa johtajaa, joka väittää osaavansa tehdä osaamista ja kokemusta vaativia suunnitelmia, kannattaa teettää pieni harjoitustyö ihan ilman tekoälyn apua. Kuppi kahvia, lyijykynä, valkoinen paperi ja puoli tuntia aikaa. Siinä selviää, miten hyvin hakija on tehnyt kotityöt yrityksestä, johon on hakemassa, miten harjaantunut hän on laatimaan suunnitelmia ja miten hyvin hän osaa ilmaista päässään pyöriviä asioita. Tällainen "Turingin lyijykynätesti" on erittäin vaativa ja erottaa itse ajattelevat yksilöt kerskureista, jotka antavat tekoälyn ajatella puolestaan.


"Tekoälykkään tekstipalvelun ChatGPT:n nopea valtavirtaistuminen on luonut uuden ilmiön Suomessa kirjoittamiseen. Esimerkiksi työhakemusten tekemisessä ChatGPT:n käyttäminen on yhä yleisempää."

"– Tulevaisuudessa työnhaussa erottautumistekijä on se, kuinka hyvin hakija osaa käyttää tekoälyä niin työtä hakiessaan kuin lopulta työssä. Edistyneet käyttäjät löytävät tekoälyltä osuvimmat vastaukset ja taustamateriaalit. Tämä kannattaa suomalaistenkin jo huomioida, Oikotien analytiikkajohtaja Joonas Pihlajamaa päättää."

Näin tunnistat tekoälyn kirjoittaman työhakemuksen
https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-tun ... akemuksen/

[C. Semmmone]

Jos on kiinnostunut tekoälyn tietoisuuden romantisoinnista, kannattaa katsoa elokuva Blade Runner. Elokuva sopii puhtaaksi viihteeksikin.

Rutger Hauer tekee parhaan roolinsa, lavasteet ovat visuaalisesti huikeat, musiikki ei ole pelkkää jumputusta ja tarina on upea.
Elokuvasta on olemassa seitsemän leikkausta ja Final Cut on ainoa, jossa ohjaaja Ridley Scott sai täyden vallan.

Elokuvasuositus:
Blade Runner: Final cut
Sunnuntaina 07.01.2024
Klo 00.00, TV5
Klo 21.00, Kutonen

Blade Runner on vuonna 1982 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen neo-noir-tieteiselokuva. Sen ohjasi Ridley Scott. Pääosissa ovat Harrison Ford, Rutger Hauer, Sean Young ja Edward James Olmos. Monet kriitikot pitävät sitä nykyisin yhtenä kaikkien aikojen parhaista tieteiselokuvista.

Blade Runner
https://fi.wikipedia.org/wiki/Blade_Runner

[C. Semmmone]

Laajan kielimallin (LLM) toimintaperiaate

Laaja kielimalli (LLM) on tekoälyn tyyppi, joka kykenee ymmärtämään, tiivistämään, luomaan ja ennustamaan uutta sisältöä. Kielimalli on uutta luovan (generatiivisen) tekoälyn tyyppi, joka on suunniteltu erityisesti tekstimuotoisen kielen käsittelyyn.

Kielen avulla on helppo esittää käsitteitä ja siksi kielimallit ovat tärkeä askel koneen älykkyyden kehityksessä kohti käsitteellistä ajattelua.

LLM:n rakenne perustuu keinotekoisiin neuroverkkoihin. Neuroverkot ovat toisiinsa kytkettyjä monikerroksellisia solurakenteita, joiden esikuva on aivojen rakenteessa. Neuroverkon oppiminen tapahtuu solujen eli neuronien välisiä kytkentöjä säätämällä.

Neuroverkkojen opetusdata ei yleisesti ottaen ole rajoittunut tekstiin, vaan se voi olla mitä tahansa dataa, kuten kuvia.

Säätö perustuu suureen määrään aineistoa, jonka pohjalta opetus tapahtuu valitun opetusalgoritmin mukaisesti. Syväoppimisessa monikerroksinen neuroverkko oppii hierarkisesti luokittelemaan dataa. Luokittelu löytää yleistettyjä piirteitä tai ominaisuuksia, joita sitten opetuksen jälkeen käyttövaiheessa pystytään tunnistamaan muustakin syötteestä kuin opetusaineistosta.

Edellä mainitut luokat eivät edusta käsitteitä, vaan käsitteiden ilmentymiä. Käsitteellinen ajattelu edellyttää mallin luomista ympäröivästä maailmasta. Aivojen esikuvan mukaan kehitetty itsenäinen kyky hahmottaa maailmaa voisi johtaa yleiskäyttöiseen tekoälyyn.

Viimeaikainen tekoälyn nopea kehitys saattaa johtaa ihmisen ajattelun kaltaiseen yleiseen tekoälyyn nopeammin kuin on yleisesti uskottu. Tekoälyn kyky hahmottaa maailmaa suhteessa itseensä tarkoittaisi tekoälyn tietoisuutta. Tietoinen tekoäly ymmärtäisi käsitteen "tekoäly" ja ymmärtäisi itse olevansa yksi käsitteen ilmentymä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan on mahdollista, että tekoäly saavuttaisi tietoisuuden yllättävän nopeasti niin, ettei siihen ole ehditty varautua. Tekoälyn tietoisuus toisi mukanaan eettisiä ja moraalisia ongelmia. Lisäksi tietoisen ja ihmistä kyvykkäämmän olion orjuuttaminen ja huono kohtelu saattaisi aiheuttaa myös käytännön ongelmia.

Vaikka tekoäly ei tulisi tietoiseksi, tekoälyn nopeasti kehittyvä älykkyys ja yleinen kyvykkyys aiheuttaa nopeita yhteiskunnallisia muutoksia, joihin ei ole ehditty varautua.

Yksi tällainen muutos on ihmistyövoiman tarpeen nopea väheneminen. Kun kone kykenee tekemään luovaa työtä, ihmisiä vapautuu muihin tehtäviin. Siksi myös työperäisen maahanmuuton tarve vähenee. Tämä tulee tapahtumaan nopeasti lähivuosina, siis jo tämän hallituksen aikana.


Large Language Models (LLMs)
https://www.techtarget.com/whatis/defin ... -model-LLM

Syväoppiminen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4oppiminen