Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Alien Alien]

Kuvassa lähempää Taivaskeron satula ja Pyhäkeron alkupää. Kuvat: Maanmittauslaitos

[Miss Holmes #1]

Olematta mikään lumivyöryexpertti, väittäisin että poika on lähtenyt edeltä, äiti perässä.
Väitteeni perustan siihen, että poika oli syvemmällä, eli suuremman lumimassan alla.

Mä en jotenkin usko, että niissä olosuhteissa olisi enää yritetty pyydystää menetettyjä varusteita.

Jos tilanne on ollut se, että apua on jo soitettu, on varmasti häkestä ohjeistettu, että pysyvät paikallaan, koska paikannus oli saatu tehtyä ja akku ymmärtääkseni vähissä.

En myöskään usko, että ovat tarkoituksellisesti olleet lähellä tuota kurua. 5m näkyvyydellä toki voi eksyä helposti.
Uskon vahvasti tuulen vieneen pojan mukanaan ja äidin lähteneen perään auttamaan.
Liikkeellään ja massallaan ovat ikävä kyllä laukaisseet vyöryn ja syöksyneet sen mukana kuolemaansa.

Tuo on niin syvä ja jyrkkä kuru, vyöry on ollut laaja, luinko noin 350m leveä, ettei tuosta olisi tainnut selvitä hengissä, vaikka apu olisi ollut vieressä.
Kuvasta näkyy jyrkkyys ja koko. Ne pienet rippanat oikean puolen alarinteessä on puita.

[janis]

Usein auto-onnettomuuksissa kiinnittää huomiota, että liikenneturvallisuuden vaarantamisen, kuolemantuottamuksen ym. tutkinta aloitetaan, vaikka epäilty olisi kuollut. Minusta jokin tutkinta pitäisi tehdä tässäkin tapauksessa.

liikennerikoksissa esitutkinta voidaan noissa tapauksissa toimittaa tarvittavassa laajuudessa jotta olosuhteet ja tapahtuneeseen johtaneet syyt saadaan selvitettyä. en itse näkisi, että resurssien käyttämisestä tutkintaan olisi tässä tapauksessa vastaavaa hyötyä. lisäksi tapahtunut luokiteltaneen onnettomuudeksi, jolloin rikosvastuuta ei ole. tietenkin tuosta voisi väkisin yrittää vääntää epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen joka on johtanut lapsen menehtymiseen.

[Aether]

Näin itse 12 vuotiaan pojan vanhempana tämä tapaus on koskettanut jotenkin erityisesti. Huomenna koulujen alkaessa yksi on porukasta poissa..

Katsoin äidin Instagram tarinoiden vanhempia kuvia. Äiti ja poika olivat tehneet muutama vuosi sitten retken Kilpisjärvelle, käsittääkseni yöpyivät tuolloin lumisissa olosuhteissa teltassa. Retkeily oli äidin ja pojan yhteinen juttu, poika näyttää kuvissa onnelliselta. Tuntuu jotenkin äärimmäisen surulliselta että onnettomuus on todennäköisesti ollut vain pienten epäonnisten sattumusten summa. Olosuhteet tunturin laella on varmasti olleet todella kovat. Äidin olisi kuitenkin hätäkeskukseen soittamisen jälkeen pitänyt jäädä pojan kanssa paikoilleen odottamaan pelastajia. Ensimäinen ja tärkein sääntö maastoon eksyneelle on ettei tule lähteä päättömästi vaeltelemaan.

Jossittelu on kuitenkin turhaa eikä mikään tuo menehtyneitä enää takaisin. Toivottavasti tästä tapauksesta joku kuitenkin oppisi jotain eikä vastaavaa enää koskaan tapahtuisi.

Levätkää rauhassa Eva ja Sindre.

[damfin]

Tuo että olisi pitänyt hätäkeskukseen soiton jälkeen jäädä odottamaan pelastajia pitää toki ohjeena paikkansa, mutta tässä kyseisessä tapauksessa voi olla mahdollista myöskin se että tarkoitus olikin jäädä siihen odottamaan mutta tapahtui jotain joka esti sen, oltiin jo siinä vaiheessa eksytty reitiltä ja ehkä jäisen rinteen liukkaus ja tuuli yhdessä työnsi uhrit alas rinnettä ja lumivyöryyn, tai sitten jo puhelun aikana oltiin jo lumilipan päällä joka puhelun jälkeen sortui alta.

[Sinitaivas*]

Kiinnitittekö te huomiota äidin ja lapsen ilmeisiin, kuvassa jonka ilmeisesti omaiset ovat liittäneet äidin Facebook-sivuille? Kuva otettu ilmeisesti uudenvuodenaattoiltana. Tuolloin ovat olleet tuvalla, jonne äiti jätti kirjoituksen, tai tuvan lähettyvillä. Äidin ilme on ainakin minun silmiin hätääntynyt ja tuskainen. Poika vakava ja huolissaan olevan näköinen. Äiti todennut kirjoituksessaan pakkasen olevan siinä -35 asteessa ja että kylmä on. Tuossa tilanteessa vielä tehty päätös että lähdetään kohti nousua. Maastohiihtokisoissakin pakkasraja taitaa nuorilla olla -15 astetta.

No kyllä kiinnitin tuohon -35 asteeseen. Ei kukaan, ei todellakaan kukaan lähde tuollaisessa pakkasessa tunturiin. Eikö tällä ihmisellä tosiaan ollut käsitystä ja kokemusta kovasta pakkasesta. Keväthangilla hiihtely on täysin eri asia. En voi ymmärtää tämän luokan virhearviota eräoppaalta.

Joku kirjoitti, että pakko sieltä tuvasta on joskus lähteä. No ensinnäkään näiden ei olisi ollut missään nimessä pakko lähteä. Ei ollut mitään pakkoa!

Toisekseen, jos siihen kirjaan jo kirjoitetaan noin kovista pakkasista, niin mitä ihmettä? Johan nyt tavallinen luonnossa liikkujakin tietää, että pakkasasteet voi vaihdella merkittävästi eri korkeuksissa / kohdissa. Siihen vielä lisänä mahdollinen tuuli. Tuommoiseen keliin ei vain lähdetä. Aivan turha selittää muuta.

Täällä on ollut useita asiaan perehtyneitä, jotka ovat kuvanneet kylmän vaikutusta ihmiseen, mutta ei, sitä ei vaan osa halua uskoa.

Äidin kommentti instassa:" moni on kysellyt kylmyydestä, mutta se ei ole ollut ongelma ollenkaan. Vuorilla on usein lämpimämpää kuin alhaalla laaksoissa ja matalissa".( Kone käännös)
Maanantaina hän oli kirjoittanut:" sää ei tänään ollut leikin asia- vaikka niin viattomalta näytti. Huomiselle luvataan vielä tiukempaa kylmää , mutta sen ei pitäisi puhaltaa, mikä tekee tilanteesta paljon paremman.

Katsoiko hän tuuliennustetta enää lähtöpäivänä, jää epäselväksi.

Kiinnostaisi myös tietää miten hätäkeskus on heitä ohjeistanut tekemään, se voisi selittää päädyn kuruun

[URSA]

En usko hätäkeskuksessa mokatun niin pahasti, että naista olisi kehotettu siirtymään muualle kuin jäämään sinne mihin apua oli saapumassa.

Jos tunturissa voi todella tuulla niin kovaa, että se kuljettaa lapsen kuruun, on aika selvää ettei sinne pitäisi viedä lapsia. Aikuinen ainakin pystyisi pysyttelemään paikallaan erittäin kovassakin tuulessa yksinkertaisesti heittäytymällä maahan. Molemmat olisivat todennäköisesti hengissä jos olisivat heittäytyneet maahan vaikka siinä missä soittivat hätäpuhelun ja nostaneet ahkiot eteensä tuulensuojaksi ja ottaneet varusteita allensa.

Pelastajat asettivat henkensä alttiiksi koska olosuhteet olivat sellaiset, että on pohdittu kannattaako sinne edes lähettää ketään hengenvaaraan. Ilmeisesti mahdollisuus löytää edes lapsi vielä elossa sai jonkun mm. ajamaan lumikelkalla reittiä 10 kilometriä edelliselle tuvalle saakka.

En usko naisen ja lapsen sijaintien lumessa kertovan mitään siitä, missä järjestyksessä kuruun on menty. Tosin lapsi on ilmeisesti vaeltanut koko ajan ensimmäisenä, kun nainen varmaan kuvitteli että sillä tavalla mentäisiin lapsen vauhtia, vaikka lapsi joutui avaamaan latua umpihangessa. Uskoakseni lumivyöryssä kohteen koko ja paino voivat vaikuttaa siihen, miten kulkeutuu lumen virratessa ja kuinka syvälle lumeen päätyy. Lumen rakenne muuttuu kitkan takia kun se alkaa vyörymään, ja kitkan synnyttämä kuumuus saa lumen sulamaan loskaksi virtauksen ajaksi mutta se jälleen jäätyy hetkessä, kun vyöry loppuu. Eli lumivyöryssä lumi on hetken aikaa rakenteeltaan lähes nestemäistä.

[Inanna]

Slalom kisoissa Tolppavahtina Nevä hööd. Jos sun kaltaisesi olisi alppihiihdon porttivahtina niin omg. Kyllä kansallisiin valitaan sellaiset ketä vähän edes asiasta tietää. Tuota Slalom ei edes käytetä kisa slangissa. Tai sit olet ollut jossain Pallaksen suomi slalomissa

SL ja GS aivan yleiset termit kyseisille sarjoille.Opiskelin Erasmuksen kautta Itävallan Tirolissa ja siellä siis porttivahtikokemusta. Suomi Slalomissa olen ollut vain katsojana. En tosin Pallaksella. Muuten olen kerran laskenut Pallaksella ja kerran vaeltanut.

[Lamminsuo]

Missäköhän kohtaa he ovat instan tarinossa tutkimassa reittiä siinä kuvassa jossa ollaan rinteellä ja järvi näkyy sielä alhaalla

Löytyyköhän noita menetettyjä varusteita joskus kesällä, tai saisko niistä mitään osviitta missä kohdin karannut :

[SmileToad]

Katsoin äidin Instagram tarinoiden vanhempia kuvia. Äiti ja poika olivat tehneet muutama vuosi sitten retken Kilpisjärvelle, käsittääkseni yöpyivät tuolloin lumisissa olosuhteissa teltassa. Retkeily oli äidin ja pojan yhteinen juttu, poika näyttää kuvissa onnelliselta. Tuntuu jotenkin äärimmäisen surulliselta että onnettomuus on todennäköisesti ollut vain pienten epäonnisten sattumusten summa. Olosuhteet tunturin laella on varmasti olleet todella kovat. Äidin olisi kuitenkin hätäkeskukseen soittamisen jälkeen pitänyt jäädä pojan kanssa paikoilleen odottamaan pelastajia. Ensimäinen ja tärkein sääntö maastoon eksyneelle on ettei tule lähteä päättömästi vaeltelemaan.

Vieläkö joku jaksaa väittää, että kyse oli vain pienistä epäonnisista sattumista? Ymmärräthän että samalla implisiittisesti väität, että mikä tahansa tekeminen on potentiaalisesti hengenvaarallista, koska pieniä epäonnisia sattumia osuu kenen tahansa kohdalle.

Fatalistinen asenne on vaarallinen ja hölmö. Tosiasiassa tässä mentiin jo syksystä asti askel askeleelta kohti tuhoa, kun alettiin suunnitella näin päätöntä retkeä. Epäonnen sijaan pitäisi puhua satumaisesta onnesta siinä tapauksessa, että tuo retki olisi päättynyt hyvin.

[ginganagareboshigin]

Vallinneissa olosuhteissa kesäreitiltä vyöryriskialueelle ajautuminen on todellinen riski. Siihen kuinka asiat tarkalleen ottaen tapahtuivat ei varmaankaan tulla saamaan vastausta. Mahdollisia hätäpuhelun jälkeisiä, onnettomuuteen johtaneita, tapahtumakulkuja:

- puhelu soitettu vyöryriskialueelta, mutta pidetty pientä liikettä lämmön ylläpitämiseksi joka sitten aiheuttanut vyöryn
- puhelun jälkeen jatkettu matkaa luontokeskusta kohti, mutta suunnistus mennyt pieleen ja ajauduttu sivuun reitiltä
- jatkettu matkaa, mutta ajauduttu reitiltä sivuun osin tai täysin hallitsemattomasti tuulen ja liukkauden takia - tässä perässä tulevalla ahkiolla ja sen painolla on aika paljon merkitystä, sillä se voi herkästi muuttua myös veturiksi kohti pyhäkurua - lisäksi vaikutusta myös jalkineilla ja sillä oliko sukset jalassa vai ei
- lähdetty tuulen viemien hiihtovälineiden tai muiden varusteiden perään ja siten päädytty kuruun

En itse laita näitä todennäköisyys järjestykseen koska todennäköisin ja epätodennäköisin on voinut tapahtua. Kenelläkään tällä palstalla ei ole tarkat ja välittömät onnettomuuteen johtaneet tapahtumat tiedossa.

Moni täällä on sanonut, että ei voi laittaa epäonnen piikkiin ja olen tästä jotakuinkin samaa mieltä koska kaikki riskit pitää olla tiedossa ja niiden konkretisoituminen pitää estää. Samaan aikaan olen kuitenkin sitäkin mieltä, että kyllä tässä on jonkun verran epäonneakin ollut matkassa. Henkilöön menevä syyllistäminen ja tuomitseminen ei ole synonyymi virheiden tunnistamiselle, virheistä oppimiselle ja tulevien onnettomuuksien estämiselle.

[Inanna]

Mutta sehän et ollut sinä Jasonnn joka katabaattisesta tuulesta puhui. Se mistä sinä puhut on ilmavirtauksen käyttäytyminen sen kohdatessa esteitä jne. Voi aivan hyvin tunneloitua tuuli jotenkin ennenkuin saavuttaa tuon satulan. Satulan kohdalla voi olla isompaa turbulenttista takaisinvirtausta jne. Tuossa olisi jollekin hyvä CFD-simulaation paikka. Mallintaisi tuon maaston (tai senhän taitaa saada nykyään ilmaiseksi laserkeilattuna 2 m tarkkuudella) ja sitten katsoisi millaisi ilmavirtauksia syntyisi eri suunnista puhaltavalla tuulella ja eri voimakkuksilla. Voi hyvin olla, että siellä syntyy tietyllä tuulensuunnalla ja riittävällä voimakkuudella joku ikävä ilmiö, josta kansallispuiston henkilöstön ja kävijöiden olisi syytä olla tietoinen. Se olisi aivan uutta tietoa!

Tuo CFD-simulaatio, jos sellainen Pyhäkurusta laadittaisiin, olisi sovellettavissa muuallakin Suomessa ja ulkomaillakin... oikein kannatettava idea. Minusta tuota ei kannata väheksyä, Suomen tuntureiden korkeutta tai jyrkkyyttä tai lumivyörymäärän maltillisuutta.

Poliisin tiedotustilaisuudessa Antte Lauhamaa sanoi, että koko talven lumet sieltä laelta tulivat alas ja antoi noin metrimitat miltä laajuudelta. Valtavasta massasta puhutaan.

Mikä sen vyöryn laukaisi liikkeelle, oliko spontaani tuulen aiheuttama vai näiden henkilöiden? Vyörystä sivuun lasketellut kuvaili omaa kokemustaan näin, kun oli pysähtynyt rinteessä niistämään: Kohtalaisessa tuulessa oli kuulunut eräänlainen "huokaus" ja saman tien rinteen päältä oli humissut alas pöllyävä valkoinen raskaan oloinen rintama, joka ihme kyllä ei ollut pysähtynyt hiipuen vaan enemminkin kuin seinään. Alku yhtä äkkinäinen kuin loppukin.

Hän oli ehtinyt kääntää sukset toisinpäin ja potkaista vauhdit, että sai kiidettyä alaviistoon pois alta. Tuo kuvailemansa vyöry aiheutui 2 vapaalaskijan laskusta alueella juuri ennen vyöryä.

Oli miten oli. Olen täysin vakuuttunut, että kovalla ja puuskittaisella länsituulella oli asiansa siinä, että kurun pohjalle päädyttiin. Ja jos ovat samaan malliin hiihdelleet kuin vaikuttaa, että poika tekee latua ja äiti kuvaa perässä, niin ehkä joku lumivyöry expertti osaa löytymissijainnin perusteella haarukoida alueen mistä lähti.

Ainahan näissä tilanteissa, missä ihmistä haetaan lumen seasta, silminnäkijöiltä kysytään missä näit sen viimeksi. Osoita paikka, vaikka sormella sinne rinteeseen.

[SmileToad]

Jatkan vielä onnesta ja epäonnesta, kun tälle mystiikan tielle lähdettiin. Onnekkuudesta ei kukaan puhu, koska tuohon viimeiseen päivään asti selviämistä pidetään heidän omina ansioinaan.

Onnen ja epäonnen logiikalla heillä kuitenkin oli ollut valtava onni myötä tuohon asti. Kumpikaan ei ollut loukkaantunut, ei paleltunut ilmeisen huonosta kasvojen suojaamisesta huolimatta. Tuuli ja pakkanen ei ollut yllättänyt aiempina päivinä, retkenjohtajan ilmeisen huonosta sääennusteiden lukutaidosta huolimatta. Puhelimesta ei ollut akku loppunut. He eivät olleet tuntureille noustessa jo aiemmin kaatuneet ja joutuneet lumen armoille.

Listaa voi jatkaa loputtomiin. Miksi huonoa lopputulosta pidetään epäonnena, ja hyvää lopputulosta pidetään omana saavutuksena ja taitona?

[Inanna]

Missäköhän kohtaa he ovat instan tarinossa tutkimassa reittiä siinä kuvassa jossa ollaan rinteellä ja järvi näkyy sielä alhaalla

Löytyyköhän noita menetettyjä varusteita joskus kesällä, tai saisko niistä mitään osviitta missä kohdin karannut :

Lumikeroa veikkaisin.

[Inanna]

Listaa voi jatkaa loputtomiin. Miksi huonoa lopputulosta pidetään epäonnena, ja hyvää lopputulosta pidetään omana saavutuksena ja taitona?

Hyvin tavallista, jonkinlainen kollektiivinen puolustusreaktio ja myös helpoin selitys. "Olipa huono tuuri", vaikka sillä ei asian kanssa mitään tekemistä. Koko reissu oli från början disaster waiting to happen.