Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Kookapu]

Montaa hyvää kirjoitusta, havaintoa ja linkkauksia, kiitos niistä kirjoittajille!

Muutamia poimintoja

1. Matkustaminen

- reittivalinta: pimeässä järven yli ja hyvällä tuurilla löytyneelle kelkkajäljelle, joka näyttäisi menevän oikeaan suuntaan. Jatkuen yllättäen löytyneelle kovalle jäljelle, joka pelasti kovalta lumelta rämpimiseltä. (Tässä vaiheessa mietin, että voiko oikeasti olla todellista, että ”sattumalta” päädytty uralle vai haluttu vain käsikirjoittaa draaman kaarta instaan? Ei kai nyt oikeasti kenellekään voi olla tosissaan suunnitelmana lähteä tarpomaan umpiseen 60-70cm kinokseen 10 kilometriä pimeässä ja täysin oudossa paikassa ekakertalaisena 12-vuotiaan kanssa, jolla ensimmäistä kertaa ahkio vedettävänä?!! Vuoden kylmimpänä ja pimeimpään aikaan? Eihän?)

- hirsikämppä ei lämpeä hetkessä vaan ottaa aikansa, jolloin kylmästä palautuminenkin alkaa merkittävästi myöhemmin kuin kämppään saavutaan. Kylmälle altistuminen toki päättyy heti suojaan saavuttua. Lapsella ainakin on ollut kylmä, kun on hakeutunut niin lähelle valkeaa, että kohta koskettaa sitä. Kylmäaltistuminenkin on siis alkanut heti ensimmäisestä illasta.

Kotiinlähtö
- ovatko olleet huolissaan etteivät ehdi bussiin vauhdin hidastuttua? —> jatketaan eteenpäin, jotta lähempänä hotellia ja bussia kun apu tulee, sen sijaan, että olisi käännyttyä takaisin suojaan Rihmakuruun.

2. Ruoka
- ruoka jossa on paljon energiaa, proteiinia, rasvaa ja suoloja, on hyvää tunturiruokaa. Terveellinen arkiruoka, varsinkin jos se on pitkälti kasvispohjainen, ei ole paras mahdollinen energiavajeen korjaaja tai sitten määrät pitäisivät olla tuplat joka ateriakerralla. Kasvava lapsi ja hoikka urheilullinen nainen tarvitsevat vallinneissa olosuhteissa todella paljon enemmän energiaa kuin mihin ovat tottuneet. Kyllä juurikin niitä pahamaineisia herkkuja kuten suklaata, sipsejä, suolapähkinöitä ja punaista lihaa. Viikon epäterveellinen ruokavalio ei pitkässä juoksussa maailmaa kaada mutta se voi mahdollistaa pääsemisen pitkään juoksuun
- todennäköisesti riittävää määrää ei ole päivittäin sulatettu vaan on menty muutamalla termarilla siirtymät+keitot. Sinällään normioloissa ihan riittävät mutta talviolosuhteissa ihan liian vähäisellä nestemäärällä.
- vessapaperi. Pieni juttu. Mutta. Varsinkin naisilla on huolestuttava tapa vähentää juomistaan, mikäli vessaan pääsy on kaukana tai varsinkin jos kyykkypissa tulee tehdä ilman paperia. Kovassa pakkasessa ulospissaaminen vaatii kanttia ja tekniikkaa, joten kiusaus juomisen vähentämiseksi kasvaa suureksi. Inhimillistä mutta nestehukan riskiä kasvattavaa toimintaa.

3. Linkatut videot
- mies osasi pitää kompassisuunnan ja käveli lähes suoraan vastatuuleen, näin varmistaen Kurun välttämisen
- myös äiti tiesi muuttuneista olosuhteista ja oli itse sen kokenut edeltävänä päivänä, kun kävivät välipäivän hiihdolla
- eräoppaalle ei ole voinut tulla yllätyksenä, että huipulla tuulee. Tai sitten on eräopas, joka ei koskaan ole ollut huipulla. Tai ei ole eräopas lainkaan.
- videon mies oli liikkellä lokakuussa. Tuolloinkin kova ja kylmä tuuli, mutta ei mitään verrattavissa tähän, kun on ollut kova tuuli JA -23 astetta pakkasta.
- Rihmakuruun olisi voinut kääntyä milloin vain takaisin, aina Nammalaan asti. Sieltäkin kyllä olisi haettu, mutta ehkä tosiaan pelkona oli myöhästyminen bussista

5. Johtovastuu

- mielenkiintoinen näkökulma, että äitinä luonnollisesti haluaa pitää lapsensa koko ajan silmissään. Noh, tunturissa tämä ei ikävä kyllä ole turvallisin näkökulma. Tutussa ja selkeässä maastossa niin voikin toimia. Muutoin kokenein johtaa aina. Lapsen johtolupa on siis ainoastaan siinä tilanteessa, että näkyvyys on hyvä ja reitti selkeästi havainnotavissa. Erikseen on myös täydytty sopia ehdoton maksimietäisyys, jota ei rikota.
- tuulessa huutaessa lapsi ei voi mitenkään kuulla vanhemman varoituksia, siksi etäisyys ei saa koskaan olla kuin maksimissaan kymmenkunta metriä. Mitä pienipi lapsi sen pienempi väli.
- kulkeminen on ollut haastavaa jo pitkään ennen satulaa, se on kiistatonta. Tietoa ja taitoa varmaan olisi ollut riittävästi, mutta asenne ja perusluonne vei voiton järjestä yhdessä kylmä, pimeän, ja energiavajeen kanssa. Huonoa tuuria vai sitä saa mitä tilaa? Jos kovuutta hakee, sitä myös saa.

Kysymys kuuluukin, että mikä ihme näihin väliinputoajiin tehoaisi? Tietoa on yllinkyllin maailmassa, mutta kun sitä ei haluta uskoa. Vaikka sata kylttiä, kieltoa ja aitaa olisi ei se muuta tilannetta. Lähellä piti tilanteet ja niistä selviämiset eivät tälle ihmistyypille tao järkeä päähän, päinvastoin, hulluus eikun paranee ja vauhti vain kiihtyy.

Petettiinkö lapsen luottamus? Kyllä ja vielä kaikista ankarimman kautta. Lapsi lähti reissuun luottaen, että äidin kanssa on kivaa olla yhdessä ja edessä on mahtava seikkailu. Epäilikö lapsi äidinsä taitoja tai osaamista? Oliko hänellä mitään syytä kokea turvattomuutta? Ei, sillä hän oli reissussa maailman turvallisimman ihmisen kanssa.

Lunastiko äiti tuon luottamuksen? Oliko riittävän huolellinen kaikessa valmistautumisessa ennen reissua ja reissussa? Mentiinkö kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä 24/7 lapsen etua edellä ajatellen? Tuliko turvallisuus aina ensin vaikka sen hintana olisi olleet jännittävyys ja elämykset?

Lyhensin vähän pitkää tekstiäsi.

Muutama kommentti:

- Tuskin oli pojalla ekaa kertaa ahkio vedettävänä.
- Ihan luonnollista varmaan hakeutua lähelle valkeaa ja huilia hetki
- Ruoka- ja juomatilanne on voinut olla ihan hyvä. Äidin instagramissa ei ainakaan ole mitään mainintoja siitä, että ravintoa olisi liian vähän. Päinvastoin sanottiin, että lumen sulattaminen vedeksi käy työstä. Siellä on kuva niistä termareista myös.
- Ehkei vessapaperin loppuminen nyt kuitenkaan niin vakava juttu ollut, sellainen puolivitsi vaan? En usko, että tuossa tilanteessa kukaan paljoa välittää kyykkypissan roiskeista.
- Jos et tuntenut äitiä henk. koht., en arvioisi asennetta tai perusluonnetta. Päinvastoin - äidin tunteneiden kuvailut ovat olleet sävyltään aika erilaisia.
- Äiti oli eräopas
- Ehkä ovat olleet tilanteessa, jossa takaisin kääntyminen on arvioitu isommaksi riskiksi kuin eteneminen? Kyllähän tuo videon mies sanoo myös, että nyt pitää vaan päästä alas täältä.
- Uskon, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat testata rajojaan ja aina tulee myös olemaan ihmisiä, joille siinä käy huonosti. Ehkä se tulee vaan hyväksyä?
- Aika raskasta spekulointia luottamuksesta ja sen menettämisestä. Kuvien perusteella vaikuttaa siltä, että äidin kanssa oli kivaa ja reissu oli mahtava. Mä luulen, että 100% ei voi onnistua ikinä, vaikka parhaansa tekisi.

Olen yrittänyt kaivaa ns. virallista ohjeistusta siitä, kenen tulisi mennä edellä missäkin tilanteessa. En ole löytänyt. Voisiko joku linkata? Kiitos,

[Miete]

Vähintään kolme neljästä kommentista ihan käsittämätöntä mutuilua ja jostain instakuvien ilmeistä spinnattuja käsittämättömiä johtopäätöksiä. Onko tämä joku keski-ikäisten ylilauta?

Samaa olen katsellut. En tiedä mikä ihmisiä vaivaa, kun muutamista yksittäisistä kuvista, joista noin kokonaisuudessaan välittyy itse asiassa aika hyvä meininki ja tekeminen, väkisin yritetään päätellä jotain virheitä, ja suurimman osan teksteistä näkee ettei ole ymmärystä hiihtovaeltamisesta eikä koskaan käyty paikalla, silti pitää väkisin yrittää tehdä listoja asioista jotka "väärin". Aika vähän on näkynyt kommentteja joissa olisi todettu, että asianmukaiset ahkiot, routamatto näkyy olleen mukana joka indikoi asianmukaista talvitelttailuvarustuksesta jne.

Ottamatta kantaa lainkaan siihen onko kuka tehnyt virheitä vaiko eikö, korjataan nyt yleisesti muutamia hiihtovaelluksiin liittyviä seikkoja:

- Täällä on joillain ilmeisesti sellainen käsitys että aivan kuin "kesäreitin käyttäminen" olisi jotenkin sulaa hulluutta kun "talvireittikin" on olemassa. Hetta-Pallas on Karhunkierroksen ohella Suomen suosituimpia reittejä, ja tuota kesäreitiksi kutsutta pääväylää käytetään myös talvella (jälki oli tuollakin reissulla nähtävissä eli muitakin oli mennyt ja menossa, tänne postattu youtube-video jne jne). Täälläkin kehuttu Facen hiihtovaellus-ryhmään postattu erä- ja luonto-oppaan jälkikäteisohjeessa todetaan: "Hetta-Pallaksella kulkee talvireitit erikseen alhaalla, ylhäällä kulkee kesäreitti. Talvireitillä viitoitus on tehty talviolosuhteisiin, jossa viitat on noin 2 m pitkiä, jotta ne näkyy lumesta. Näistä reiteistä lännen puolella kulkeva reitti on turvallisempi vyöryjen suhteen, ei jyrkkiä rinteitä vieressä." Ainoa vaan, että tätä kyseistä talvireittiä ei siellä ole, se avataan vasta hiihtolomaviikoille. Purot ja muut ei välttämättä vielä jäätyneet, josta syystä sinne ei koneella mennä reittiä tekemään tässä vaiheessa vuotta. Eli mitään talvireittiä siellä vielä ole ollut. Sen tilalla on ollut umpihankea, mahdollisesti aika syvääkin noissa tuntureiden kupeissa. Yleensä hiihtovaeltajat koettavat tehdä reittivalintansa niin, että jos käytettävissä on esimerkiksi moottorikelkan jälki, tai muu tasaisempi alusta, niin se valitaan umpihangen sijaan. Se, että reitin nimi on kesäreitti, ei muuta asiaa. Ja jälleen, kokonaan toinen asia on sitten se, että jos hiihdon kannalta parempi alusta kulkee suuren tunturin päältä, tällöin tulee tietysti varmistua sääolosuhteista ja käyttää harkintaa sinne nousemisesta tilannekohtaisesti, mutta noin ylipäätään se on väärä tulkinta, että juuri tämä vaetajakaksikko olisi tehnyt kaikista muista vaeltajista poikkeavan ja vaarallisen ratkaisun mennä kesäreittiä "talvireitin sijaan", kun tällaista vaihtoehtoa siellä ei tosiaan ole ollut.

-Vaeltajien vaatetukseen on kiinnitetty huomiota ja todettu sen olevan vähäinen. Vaatetus näyttää täysin normaalilta. Hiihtäessä ei voi olla kovin paljoa päällä, koska muuten tulee hiki, ja se on aika vaarallista pakkasessa, paita märkänä voi vetää eteenpäin kyllä, mutta heti pysähtyessä tulee kylmä ja kylmettyminen seuraa jos saanut itsensä hiestä märäksi hiihtäessä. Tästä syystä hiihtäessä ja ahkiota vetäessä tulee olla riittävä, mutta ei liian kuuma pukeutuminen. Toimivana yleissääntönä on pidetty sitä, että jos lähtiessä tai lähtöä odotellessa on hieman viileä, tällöin on todennäköisesti hiihtoa ajatellen sopivasti päällä koska siinä tulee kuitenkin lämmin. Tauoilla näyttää olleen asianmukaiset toppa/untuvatakit päällä.

-Yhdessä kirjoituksessa väitettiin, että matka Rihmakurun kodalle olisi puolet tästä 10km päivämatkasta, ja että jos on jo puolimatkaa noustu tunturiin niin miksei ole jääty siihen. Matka Nammalakurusta Rihmakuruun on noin 2,4 kilometriä eli ei puolet 10kilometristä, ja tuohon mennessä ei ole noustu, vaan laskeuduttu... Rihmakurun kota on alempana, ei ylempänä kuin Nammalakuru. Reitin kulkeneet tietävät, ja tännekin postattu reittikuvaus kertoo, että varsinainen ylämäki kohti Pallashotellia lähtee Rihmakurulta. Tämä selviää myös kartasta. Rihmakurun kota ei siis ole ylempänä, vaan alempana kuin Nammalakuru, ja kelit ovat siellä aivan erilaiset kuin ylhäällä. (ja tämä ei edelleenkään poista sitä, etteikö keliennusteita pitäisi lukea kun lähtee ylös).

-Hiihtovaelluksen yleissääntö, yksi tärkeimmistä niistä, on se että kunnollinen teltta tulee olla mukana ja kyky käyttää sitä huonon kelin tullen. Kuitenkaan tuonne Kerojen luo satulaan sitä ei olisi mitään järkeä virittää 20 pakkasessa 20m/s tuulessa vaan hakea edes hieman suojaisempaa paikkaa alempaa. Nyt kun tuota lumivyörylinjaa on spekuloitu ja näyttäisi siltä, että se on lähtenyt ihan selvästi satoja metrejä alempaa kuin kesäreitti, niin vaikuttaa siltä, että olisi ihan mahdollista, että vaeltajat ovat hakeneet alempaa suojaa ja joutuneet tämän vuoksi vyöryyn. Toki edelleen on yhtä mahdollista, että kyseessä olisi eksyminen näkyvyyden heikentyessä. Ja/tai erittäin kovan tuulen ja jäisen alustan vuoksi etenemisvaikeudet ja liukuminen rinteessä. Tosiaan kuten täälläkin on sanottu, vaikka kurun reuna on satojen metrien päässä kesäreitistä, se satojen metrien väli on, kuten kartastakin näkyy, kuruun viettävää alamäkeä.

Tärkeää opittavaa hiihtovaeltajille tästä reitistä tuli yhdessä aiemmassa viestissä joka jäi aika vähälle huomiolle: Nammalakurusta kun palataan takaisinpäin pohjoiseen, ainoastaan yhden kilometrin verran, saavutaan Montellinmajalle, josta kohtaa lähtee reitti itään Vuontisjärvelle ja Tunturihotelli Vuontispirttiin, noin 4km, ja sitä kautta voi poistua Hetta-Pallas -reitiltä ja yrittää saada kyytiä tms., välttää joka tapauksessa korkean kerojen ylityksen jos sääennuste menee liian pahaksi.

[maxi]

Minäkin olen vienyt lapseni Thaimaahan rantalomalle, vaikka tiesin, että siellä on muutama vuosi sitten ollut tsunami, joka vei parinsadantuhannen ihmisen hengen. Käytiin myös uimassa ja snorklaamassa useasti, vaikka tiedettiin siellä olevan ja nähtiin siellä meduusoja. Haluatko ilmoittaa sossuun tai poliisille?

En. Paitsi jos veit lapsesi mereen uimaan, vaikka tsunamivaroitus oli annettu.

Itse pidän tuota Thaimaan matkailua riskialttiimpaa kuin kotimaan matkailua ja siellä retkeilyä. Onhan se tietysti hienoa jakaa ulospäin muille sitä ökyä, että nyt käytiin tai ollaan täällä.
Useat eivät tiedä kotimaastaan yhtään mitään ja tietämys rajoittuu lähinnä siihen mitä on kehä kolmosen etelä puolella, mutta ulkomaan kiima vetää puoleensa.
Yksinomaan siellä ei tarvitse joutua tsunamiin vaan muitakin tapoja hengenlähtöön on ollut.

[maxi]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010094821.html

Tuosta uutisesta löytyy aika tarkka kuva pyhäkurusta, otettu keskiviikkona. Minä en osaa siitä tulkita missä kohtaa tuo murtumalinja on mahtanut mennä vaikka aika hyvin pystyy zoomaileenkin kuvaa..

Ei varmaan edes näy niitä jälkiä kun ottaa huomioon millainen myräkkää siellä on ollut tuolloin. Juoksutuslumi lienee peittänyt ne jäljet.

[purrmiau]

Onpa ollut osa viesteistä täynnä julmaa, kovasydämistä ja empatian puutteesta kielivää kommentointia tällä palstalla. Onko tuomitsijoita kohdeltu elämässä jotenkin kovin väärin ja rankasti, kun he kohdistavat toiseen ja jo puolustuskyvyttömään ihmiseen halveksuntaa jopa käyttämällä täysin asiattomia ilmauksia ja haukkumasanoja äidistä? Tuomitsemalla toisen ihmisen sen perusteella, että tämä joutui lapsensa kanssa äärimmäisen poikkeukselliseen lumivyöryonnettomuuteen.

Nimimerkillä PelderH on ollut tasapainoisimmat ja järkevimmät kommentit tässä ketjussa.

Golf on lajina sellainen, että en ole siitä lainkaan kiinnostunut itse, enkä pidä sitä kovinkaan hyvänä ajanvietteenä omista lähtökohdistani katsoen. Siitä huolimatta, että oma asenne golfia kohtaan on hiukan negatiivinen, tuntisin silti sympatiaa ihmistä kohtaan, joka on saanut kentällä pallon päähänsä. Sekä myös sitä pallon lyönyttä ihmistä kohtaan, koska kukaan ei tarkoituksella lyö kentällä palloa kenenkään päähän. Huomautettakoon vielä, että golfpallon osuma pelaajaan tai katsojaan ja tämän vammautuminen siitä johtuen on yleisempi tapahtuma kuin lumivyörykuolema vaelluksella Suomen Lapissa. Empatia ja toisen ihmisen asemaan asettuminen kuuluu ihmisyyteen, täysin riippumatta siitä, ovatko toisen ihmisen intressit ja harrastukset omasta mielestä järkeviä tai eivät.

Kuinkas monta ihmistä siellä Hetta-Pallas -hiihtoreitillä on kuollut, minkä perusteella kokeneen hiihtäjäperheen jäsenten olisi pitänyt osata kaihtaa tätä talvivaelluskohdetta? Jos reitillä ei ole aiemmin kuollut ihmisiä, millä perusteella äidin olisi pitänyt ajatella vievänsä lapsensa kohtuuttomaan kuolemanvaaraan? Äiti on ollut sen verran kokenut lajiharrastaja, että tarvittavat lämpimät retkivarusteet on varmasti ollut matkassa mukana, joten kylmyys tai tuuli ei olisi tätä parivaljakkoa tappanut. Eksyminen toki on merkittävä uhka, mutta kuinka moni ihminen on kyseisellä reitillä aiemmin eksynyt ja menehtynyt - tai varsinkaan harhautunut kuruun - jotta äidin olisi pitänyt ymmärtää pitää reittivalintaansa korkean riskin reissuna?

Harrastan itse lapseni kanssa talvivaelluksia ja talvitelttailua. Lapseni on nyt jo teini, joten olemme selviytyneet reissuistamme hengissä lukuisten vuosien ajan. Vaellus on se paikka, jossa saa tehokkaasti älylaiteriippuvaisenkin teinin irti laiteaddiktioistaan ja saa todellakin keskusteluyhteyden sekä poikkeuksellisen läheisyyden kokemuksen. Oma teinini ei enää näin vanhempana aina riemusta hihku reissuun lähtiessä, mutta vanhemman tehtävä onkin nähdä laajempi kokonaiskuva ja vaatia lapseltakin jotakin. Koskaan itse reissussa ei valiteta, vaikka lähdön tekeminen onkin työlästä ja vaikeaa välillä. Nykylapsethan eivät enää kohtaa toisiaan juurikaan muualla kuin netissä, joten älylaitteista irtautuminen on se juttu, mikä valtaosalle on kova paikka - myös aikuisille.

Luonnossa selviytymiseen liittyvien taitojen opettaminen lapselle on mielestäni olennainen osa täällä pohjoisen luonnon keskellä asumisen ja elämisen edellytyksiä. Se on se tärkein oppi, minkä pystyn itse lapselleni antamaan: miten selviytyä eri sääolosuhteissa ja yllättävissäkin tilanteissa.

Varmasti itse ainakin opin uutta tästä tapahtumasta. Muiden vaeltajien kertomus Pallaksen kesäreitin kulusta tunturihuippujen välisessä satulassa ja jäisen rinteen voimakas viettävyys kohti kurua kertoo minulle tarpeeksi onnettomuuden syistä. Vaikka sadat retkeilijät ovat kulkeneet kesäreittiä talviolosuhteissa ilman nyt sattunutta tragediaa, en itse haluaisi lähteä vetämään ahkiota kyseiseen viettävään jäärinteeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etten olisi voinut tätä aiemmin yrittää tehdä, koska vastaavaa onnettomuutta ei ole reitillä koskaan aiemmin sattunut.

Lapissa vaeltaessani olen toki ollut tietoinen lumivyöryjen mahdollisuudesta, ja kerran olen myös ollut itse läheltä piti -tilanteessa, kun vähintään noin 170 cm syvä ja laaja lumikerros ympärillä humahti tunturin rinteessä ympärillä jonkin lumikerroksen pettäessä laatan sisällä minun vaikutuksestani. Onneksi rinne oli kyseisellä kohdalla riittävän loiva, että laatta ei lähtenyt vyörymään. On hyvä muistutus, että tuntureilla liikkuessa rinteen jyrkkyyden, lumen kerrostumisen sekä rakenteen tarkkailu on välttämätöntä. Itselläni ainakin vahvistui tämän tapauksen myötä tarve osallistua lumiturvallisuuskoulutukseen. Olen myös menossa Vapepan koulutukseen, koska mielestäni lähimmäiset ovat yhtä tärkeitä kuin minä itse - ovat he sitten turisteja tai eivät.

[damfin]

Itse pidän tuota Thaimaan matkailua riskialttiimpaa kuin kotimaan matkailua ja siellä retkeilyä. Onhan se tietysti hienoa jakaa ulospäin muille sitä ökyä, että nyt käytiin tai ollaan täällä.
Useat eivät tiedä kotimaastaan yhtään mitään ja tietämys rajoittuu lähinnä siihen mitä on kehä kolmosen etelä puolella, mutta ulkomaan kiima vetää puoleensa.
Yksinomaan siellä ei tarvitse joutua tsunamiin vaan muitakin tapoja hengenlähtöön on ollut.

Olen samaa mieltä siinä että ihmiset saisivat enemmän suosia kotimaan matkailua, mutta ongelma on paljolti siinä että kotimaan matkailu taitaa usein olla huomattavasti kalliimpaa kuin etelän halpalomat, taitaa viikon loma thaimaassakin tulla halvemmaksi kuin vastaavan tasoinen viikko kotimaassa hotellissa jossain missä on jotain nähtävääkin.

Itse kylläkin harrastan enimmäkseen kotimaan matkailua varsinkin kesäisin, mutta tosiaan tuon hinnoittelun takia ymmärrän niitäkin jotka lähtevät varsinkin talvella mieluummin viikoksi etelään kuin johonkin ruuhkaiseen ja kalliiseen lapin hiihtokeskukseen.

Onhan se jotenkin käsittämätöntä että pahimmillaan pelkkä edestakainen hki-rovaniemi junamatka maksaa saman verran kuin viikon loma etelässä lentolippuineen.

Tämä nyt meni jo pahasti ohi aiheen, mutta selittää toisaalta sitä miksi jotkut helpommin päätyvät viettämään ylimääräisen yön jossain ilmaisessa erämajassa tunturilla kuin että maksaisivat yöstä hotellissa, kun pelkkiin matkoihin ja varusteisiin on jo varmasti uponnut jonkinlainen summa rahaa.

[Haxxter]

Jos pelkästään äiti olisi menehtynyt, ketään tuskin kiinnostaisi sen enempää. Pieni olankohautus, sattuuhan sitä. Nyt lapsen elämä vaarannettiin, joka johti ennenaikaiseen lapsen menehtymiseen. Se tässä kaikkia askarruttaa.

Poikaa emme enää saa takaisin, mutta toivottavasti edes yksi vanhempi on saanut tästä kimmokkeen suojella lapsiaan riskeiltä. Vaellus ja tunturiretkeily on arvaamatonta, luonto on arvaamaton. Riskeihin tulee kunnolla varautua. Ei luoteta teknisiin laitteisiin, pitää olla suunnitelma B , jos joku saa sairaskohtauksen ym. Kaikki riskit tulee ennalta listata ja pohtia, miten niitä estetään ja miten niistä selvitään. Joku opas tunturivaelluksesta ei olisi pahitteeksi, jos se pelastaisi edes yhden hengen, eikä niitä tunturista pelastettavia tulisi. Lähtisivätkö alan järjestöt, alan yrittäjät keräämään paikallisten tietämystä ja saattamaan tietoa myös kokemattomille kulkijoille. Sellaiseen oppaan aikaansaamiseen voisin antaa lahjoituksen, en perheen muiden lasten koulutukseen, sosiaaliturvajärjestelmä toimii meillä näissäkin tapauksissa.

Vanhempien korostettua huolellisuusvelvoitetta ei koskaan voi korostaa liikaa, menet sitten kaupunkimatkalle New Yorkiin tai menet sitten tunturille tai sen allekin retkeilemään. Riskejä ei voi kokonaan poistaa, mutta niiden realisoitumista pahimpaan lopputulokseen voi ehkäistä varautumalla ennakkoon. Listataan riskejä, varaudutaan ja vältetään niitä ja pohditaan miten toimitaan jos tapahtuu sitenkin jotakin. Riskien analysointi on tärkeää jos mukana on yksikin lapsi, oli lapsi miten pätevä ja osaava hyvänsä.

[Gurney]

Taas kymmeniä sivuja oman elämänsä eräjormien mutuilua, säätietojen jakamista, omia kertomuksia menneisyydestä tai kopioita muiden kertomuksista. Ja samat henkilöt jakavat samoja juttuja yhä uudelleen ja uudelleen, kun joku ei usko heidän mahtavia tietojaan tunturista ja olosuhteista siellä. Olette te poijjat hauskoja.

Jokainen etelän vetelä joka joskus on ollut Ylläksen huipulla tietää kuinka kova tuuli siellä voi olla, vaikka siellä on useita rakennuksia . Useasti hissistä noustessa sopivasti takaa tuleva tuuli on vienyt suksilla kuin hai laivaa, mutta onneksi vain Ylläskammiin minttukaakaolle. Tästä voi päätellä millainen tuuli Pallaksella on ollut ja kun näkyvyys on nolla ja alaikäinen lapsi oli sidottuna perässä vedettävään pulkkaan niin kyllä se tuuli on vienyt lapsiraukan.

Syy on vain ja ainoastaan äidin, ei olosuhteiden. Äiti on aikuinen ja olisi voinut päättää olla lähtemättä tunturin huipulle kesäreitille ( joka btw on aika kuumottava kesälläkin juuri siinä "satulassa") tai jäädä autiotupaan odottamaan parempaa ilmaa tai kääntyä takaisin ko. paikkaan kun ilma muuttui huonommaksi. Mutta ilmeisesti oli kiire bussiin ja etukäteen maksettuun junaan.

Tyypillinen himourheilija, jolle urheilu on kuin uskonto. Luultavasti myös vegaani joka on ruokkinut lastaan rehuilla rankalla tunturivaelluksella

[Kerranvain]

Havainnekuvaa. Tuossa on voinut äiti ja lapsi siirtyä syystä tai toisesta (näkyvyys/pinnan viettäminen/tuuli/ jää) kohti Pyhäkurun lumilippaa ja samalla laukaisseet vyöryn.

Ylemmässä kuvassa reitti jota todennäköisesti pyrkivät perille. Alemmassa kuvassa toteutunut pudotus kuolemaan. Tarkkaa kohta emme tiedä.

Alempaan kuvaan liittyen: tiedämme sen verran että lumivyöry tapahtui pohjoinen puoleisella rinteellä, josta vainajat löytyivät. Kaksi aluetta rajautuu näin pois.

[maxi]

Taas kymmeniä sivuja oman elämänsä eräjormien mutuilua, säätietojen jakamista, omia kertomuksia menneisyydestä tai kopioita muiden kertomuksista. Ja samat henkilöt jakavat samoja juttuja yhä uudelleen ja uudelleen, kun joku ei usko heidän mahtavia tietojaan tunturista ja olosuhteista siellä. Olette te poijjat hauskoja.

Jokainen etelän vetelä joka joskus on ollut Ylläksen huipulla tietää kuinka kova tuuli siellä voi olla, vaikka siellä on useita rakennuksia . Useasti hissistä noustessa sopivasti takaa tuleva tuuli on vienyt suksilla kuin hai laivaa, mutta onneksi vain Ylläskammiin minttukaakaolle. Tästä voi päätellä millainen tuuli Pallaksella on ollut ja kun näkyvyys on nolla ja alaikäinen lapsi oli sidottuna perässä vedettävään pulkkaan niin kyllä se tuuli on vienyt lapsiraukan.

Syy on vain ja ainoastaan äidin, ei olosuhteiden. Äiti on aikuinen ja olisi voinut päättää olla lähtemättä tunturin huipulle kesäreitille ( joka btw on aika kuumottava kesälläkin juuri siinä "satulassa") tai jäädä autiotupaan odottamaan parempaa ilmaa tai kääntyä takaisin ko. paikkaan kun ilma muuttui huonommaksi. Mutta ilmeisesti oli kiire bussiin ja etukäteen maksettuun junaan.

Tyypillinen himourheilija, jolle urheilu on kuin uskonto. Luultavasti myös vegaani joka on ruokkinut lastaan rehuilla rankalla tunturivaelluksella

No jos luet juttuja ketjusta mitä on porukka poiminut äidin intagramista niin sen jälkeen voit sanoa ettei ollut vegaani mikä sekään ei kuulu meille mitä kukanenkin syö. Himourheilija mieluummin kuin yhteiskunnan terveydenhuoltoa rasittava ylilihava hylje joille minäkeskeinen itsensä hemmottelu ja kotisohvan löhöäminen on rakkain harrastus.

Perhe päättää mitä he harrastaa ja mihin menevät harrastamaan, sinä, minä ja muut voimme vain jeesustella, että miksi noin miksi ei näin…

[Saimaanorppa]

Hyvä että tänne on alkanut tulla sentään järjen jättiläisiä kommentoimaan..
omalla naamalla ja nimellä täällä jos pitäisi olla.. ei olisi tälläisiä porsasuhlia..
osalla kun ei ole mitään elämäää niin saa sitä yhteenkuuluvuutta kun alkaa jauhaa paskaa muiden kanssa..
nää mutuilut pojan ilmeistä sun muusta kuvissa on ihan noloa suorastaan..

[rumilus]

↑

Eikö perusteiksi riitä alaikäisen vieminen korkean riskin olosuhteisiin.

Alaikäisen sinne vienyt on kuollut itsekin, eikä Suomessa pistetä syytteeseen vainajia.

[Sinitaivas*]

Tässä nyt vielä karttapaikan kuva kesäreitistä ja kurusta. Riippuen siitä, mistä kuru katsotaan alkavaksi, niin matkaa on useampi sata metriä. Tuo sininen viiva on 400 metrin pituinen.

Kuru viettää itä-koilliseen.

Kuten kuvasta näkyy, polku menee rinteessä joka viettää kuruun päin. Olen kesällä siitä jonkun kerran kulkenut ja tuossa kohtaa ei vielä ole niin tasaista kuin lähempänä Taivaskeroa, tämän näkee myös kartalta. Kun tuohon viettävään rinteeseen lisätään poromiehen tieto jäätävästä alustasta jossa piti tuulessa edetä nelinkontin, niin ei liene väliä alkaako varsinainen kurun reuna vasta 400m päässä, jos matka sinne on myös alaspäin viettävää jäätävää pintaa lännestä puhaltavassa kovassa tuulessa...

Voidaanko olettaa tuulen ottaneen ensin kiinni ahkioon mikä lähtenyt luistoon kohti kurua vieden ihmiset mennessään

[Bushmaster]

Jos vyöryä on kuvattu massiiviseksi, on ainoa mahdollinen kohta tuo mihin piirsin nuolen.
Tosin alhaalla ei paljon lumikerrostumaa ole, joten onkohan nyt varmasti keskiviikolta?
Mietin siis itsekseni.

Katselin juuri noita kuvia ihmetellen kohtaa, koska olivat kyllä todella sivussa reitiltä.

Nuolen korkeuskohta aikalailla oikea mutta kurun syvyyssuunnassa reilusti lähempänä kurun "takaseinää", tuossa kuvassa näkyy sellainen tummempi juova lumessa, siitä n.50 metriä kurun suulle.

[CSI]

Tuo CFD-simulaatio, jos sellainen Pyhäkurusta laadittaisiin, olisi sovellettavissa muuallakin Suomessa ja ulkomaillakin... oikein kannatettava idea. Minusta tuota ei kannata väheksyä, Suomen tuntureiden korkeutta tai jyrkkyyttä tai lumivyörymäärän maltillisuutta.

No ulkomailla näitä on kyllä ehditty jo tekemään, joten siellä ollaan paljon pidemmällä kuin täällä.

Esimerkkinä Korea https://www.sciencedirect.com/science/a ... 9917305987 mutta noita on tehty pikaisen vilkaisun perusteella Italiassa, Yhdysvalloissa, Perussa jne.

CFD (Computational Fluid Dynamics) simulaatiomalli on aina paikkakohtainen, joten Pallaksesta tehty mallinnus ei palvele muita paikkakuntia muuten kuin esimerkkinä korkeintaan. Varsinkin jos siitä saataisiin ulos merkittävää uutta tietoa.

Jollekin tekniikan alan yliopisto-opiskelijallehan tuo olisi varsin näppärä opinnäytetyön aihe. Jos osaa laskea, niin aika helppo on rutistaa tuosta työ kasaan. Uutisiinkin pääsee todennäköisesti eli saa sen oman opparin reilusti esiin. Uraansa aloittevalle kun on ongelma mitenkä erottua akateemisesta massasta.

---

Joillekin näyttää tuuliolosuhteet, niiden olettaminen ylenpalttisen rajuksi jne. näyttää jo muodostuneen faktaksi. En oikein pidä siitä. Kyseessähän on vasta hypoteesi. Ei siihen kannata takertua liiallisesti ennenkuin joku edes vähän osoittaa asian mahdolliseksi vaikka CFD-mallintamalla.Meillä on kuitenkin onnettomuuspäivän illasta videota, ettei siellä ole aivan hurrikaanitason tuulet olleet vaikka ikävää on ollut.

Ilmiö on sinänsä ollut varsin paikallinen koska tuuliolosuhteet parikymmentä kilometriä länteen Muoniossa ovat olleet paljon leppeämmät. Keskimääräinen tuulennopeus 2.1 tiistaina iltapäivällä on ollut Muonion Oustajärvellä noin 4.5 - 5.0 m/s puuskat huomoiden. Siis aivan jotain muuta mitä Pallaksella on koettu. Tässäkään ei ole mitään uutta paikallisille. Tämän ei myöskään pitäisi olla uutinen tunturiin haluaville vaeltajille On aivan normia, että tunturissa voi olla aivan täysin eri olosuhteet kuin muutaman kymmenen kilometrin päässä. Lisäksi Pallastunturin Pyhäkuruun liittyy vielä ilmeisesti paikallisesti asioita, joista vaeltuneen vaeltajan pitäisi olla tietoinen. Jos kerran paikallisen väestön kokenein kaarti eli poromiehet pitävät aluetta vaativana ja yllätyksellisenä, niin silloin se oikeasti sitä on. Se pitäisi ymmärtää ottaa tosissan. Jos paikallinen poromies sanoo, ettei sille KESÄreitille pitäisi sydäntalvena vaeltajien mennä, niin se myös tarkoittaa sitä. Ei siinä pitäisi silloin olla etelän vetelilä asiaan mitään jankkaamista ja besserwisseröimistä, kuinka sinne nyt vaan voidaan mennä kun kun joku on sattunut sieltä onnistuneesti läpihiihtelemään.

https://kilotavu.com/asema-paiva.php?ai ... aksepain=0

Kävin vähän vauvafoorumillakin vilkaisemassa keskustelua (tai sen puutetta) siellä. Niin mammafoorumilla kuin jopa FB talvivaellusryhmässä tehdään sama virhe. Asialla aivan ilmeisesti eteläläiset.

Oppitunti nro 3. Lähtökohta säätiedotuksissa on, ettei niillä tunturiolosuhteissa tee juuri mitään. Foorumista toiseen käsketään hokemaan, että onko säätiedotukset katsottu. No ei se auta näissä asioissa kamalan paljoa. Sääennusteiden epäluotettavuus - ja tunturisään oikullisuus ja äkilliset olosuhdemuutokset tekevät niistä sääennusteista lähinnä hupia kuin jotain elämää pelastavaa faktaa.*

Suomessa ei "vuoristosäätä" eli tunturisäätä juuri erikseen ennusteta, joten joku geneerinen ennuste Kolari-Kittilä-Muonio alueelle on yhtä tyhjän kanssa. Kaikenlisäksi kyseinen alue Suomesta, Muoniosta Tornioon, on erään tutun meteorologin mukaan haastavin alue ennustaa säätä ylipäänsä. Sään reippaat vaihtelut laidasta laitaan ovat kuulemma alueelle tyypillisiä ja ennakoimattomia. Niin moni parametri vaikuttaa aluella: lounaasta saapuvat matala-paineet Ruotsin yli (jotka aina eivät jaksa perille asti vaan hyytyvät eli ennuste meni jo siinä persiilleen). Kölivuoristo lännessä. Atlantti, Golf-virtakin varsin lähellä varsinkin Muoniosta Käsivarteen katsoessa ja alkaa vaikuttamaan sääilmiöhin. Idässä taas - joka on harvinainen ilmavirtausten suunta - odottaa Siperian kylmät ja kuivat kelit. Ellei sitten peräti Pohjois-navalta virtaa arktista viimaa välillä alueelle.

Nytkin voitte lähipäivinä seurata säätä Länsi-Lapissa. Lupeissa on, että Norjan tuntureilta iskisi föhn-tuuli alueelle, joka tarkoittaa tyypillisesti että lämpömittari hyppää plussakeleille. Suomen tammikun lämpöennätys taitaa vieläkin olla Pellosta, liki +10 astetta lämmintä joku tammikuu jonain vuonna ollut. Itsekin olen tuolla alueella mennyt nukkumaan -30 C pakkasen paukkuessa nurkissa. Aamulla kun on herännyt niin ränneistä on tippunut vettä...

Eli säätiedotuksiin kannattaa suhtautua lähinnä viitteellisinä. Siitä saa lähinnä sen tiedon, että onko t-paita keli vai kannattaa kaivaa tikkuria esiin. Kaikki muu säästä selviää sitten vasta päivän aikana. Säätiedotukseen ei saa luottaa senkään vertaa mitä Etelä-Suomessa voi tehdä Sää voi olla jotain aivan muuta kuin luvattu ja tunturissa varsinkin se voi olla suorastaan järkyttävän huono - ja myös muuttua parissa tunnissa sellaiseksi. Silloin pitää olla valmis poistumaan avotunturista nopeasti.

---
Navigoinnista. Naisen navigointierheistä on ollut puhetta. Kompassi hänellä ainakin on ollut käytössään koska instassa näkyi joku kuva jossa oli kompassi käytössä. Tällä reissulla en huomannut heillä oleen mukana se Garminin In-Reach GPS navigaattori. Poliisinkin mukaan heillä ei ollut gepsiä. Mahtoiko se olla mukana? Jos oli, oliko se mennyt rikki? Akku loppunut vai mikä lie ollut syynä ettei sitä voinut käyttää?

Jokatapauksessa. Kompassinavigointi näkyvyyden tippuessa nollaan on hyvin vaikeaa. Tällöin GPS on hyödyllisempi laite oikein toimiessaan, koska näyttää missä sinä todellisuudessa olet. Huom! Tämä ei ollut sitten kehoitus puskea sumussa/lumimyrskyssä jääräpäisesti eteenpäin jonkun gepsin varassa. Tämä oli lähinnä toteamus, että jollakin konstilla sieltä vuorelta/tunturilta pitää tulla äkkiä alas ja gepsistä voi sentään katsoa, ettei ole jonkun ärjänteen reunalle kävelemässä.

Naisen navingointiongelmiin on muuten olemassa yksinkertainen selitys. Palaan siihen myöhemmin, olen luvannut ruotia yhden viestin aiheesta. Jos en kohtaa "hiekotusta" taas, niin kirjoitan sen viestin kun kerkiän.

----
PS. Protip mitä osa meistä paikallisista käyttää: sääennusteista katsotaan neljän eri firman ennusteet: FMI ja Foreca Suomesta, SMHI Ruotsista ja YR.No Norjasta. Tulette yllättymään kuinka paljon on välillä eroa saman alueen ennusteissa vain siksi että ennustava lafka on eri. Jotkut pitävät YR.NO:n ennusteita eniten paikkansapitävinä ylempänä Lapissa. Tiedä häntä. Itse en ole osannut paremmuusjärjestystä arpoa. Ruotsista saapuvien ilmavirtausten ja föhnin ennustamisen osalta SMHI näyttää olevan parempi kuin FMI. FMI tosin on parantanut juoksuaan kun niille on naureskeltu riittävästi mm. tuon föhn ilmiön missaamisesta. Ei ne enää nykyään missaa ja osaavat jopa telkkarissa siitä mainita.