Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Outa]

Palstalla on pohdittu mm. miksi äiti ja poika eivät kääntyneet takaisin jo varhain tai miksi hätäpuhelu soitettiin vasta viime hetkellä. Oman näkemykseni mukaan asiat ovat tapahtuneet nopeasti.

Tuuli ei mittausten perusteella ollut vielä tuolloin niin raaka, että se kelpaisi minulle perusteluksi onnettomuuteen aivan sellaisenaan. Lähestyessään lehmäkeron ja taivaskeron välistä tasannetta en usko äidin ja pojan olleen suurissakaan vaikeuksissa. Näkyvyys lienee ollut riittävä. Äiti on varmasti ollut huolissaan, mutta kenties hyvin luottavainen yhä, ja reittiä on jatkettu eteenpäin.

Jokainen tietää, että asettuessaan nuotion ja tuulen väliin, savu tulee silmille. Lounaistuuli muodostanee pyörteen taivaskeron koillispuolelle. Tuuli on silloin arvaamaton ja voimakkaasti tempoileva. Tkeron kylkiä nuolevat puhurit kohtaavat niillä main .Lumi kulkeutuu tuolle alueelle ja sitä on runsaasti ilmassa. Onko tässä kohdin äidin hätäpuhelussa mainitsema sään nopea heikkeneminen?

Uskonkin olosuhteiden olleen helpommat siellä missä tuuli on kohdistunut esteettömästi kulkijaan kuten lähestyttäessä satulaa tai hotellin puoleisella rinteellä. Vastaiseen on ollut raskas hiihtää, mutta näkyvyys varmastikin paljon parempi.

[Alien Alien]

Heitän tähän nyt vielä oman arvioni mahdollisesta tapahtumien kulusta ja liikkeistä tuolla kurussa, ja todellakin nämä on vain minun arviotani ja voivat hyvinkin mennä pieleen, mutta esitän nyt kuitenkin kuvassa oman teoriani...
spekulaatio.jpg

Eli vihreä ympyrä hätäpuhelun soittopaikka, vihreällä katkoviivalla reittivaihtoehdot jota pitkin tuonne päädyttiin sekä uhrien liikkeet lumivyöryn mukana.

Punaisella ympyröity löytöpaikat, ylempänä poika ja alempana äiti.

Vaalean sinisellä hahmoteltu mahdollista lumivyöryn aluetta ja vyöryvän lumen suuntaa.

Jos keli on ollut kuvaillun kaltainen tapahtumailtana ja seuraavana päivänä, eli voimakas tuuli lennättänyt lunta vaakatasossa, ei tuossa kuvassa välttämättä enää mitään lumivyöryn murtumalinjoja erotu kun tuuli on hävittänyt ne.

Kulkureitin arvioni perustuu siihen että ehkä tuolle reitille on ajauduttu kun on pyritty suojaan tuulelta, kunnes on sitten huomattu että rinne jyrkkenee niin pahasti että on pakko soittaa hätänumeroon ja pyytää apua.

Toinen vaihtoehto voi olla se että on oikeasti lähdetty etsimään tuolta rinteestä niitä tuulen mukanaan viemiä suksia ja sauvoja, kun ei ole vielä siinä vaiheessa ymmärretty kuinka vaarallisessa paikassa oikeasti ollaan, eikä ole haluttu menettää arvokkaita välineitä.

Todella hyvä kuva ja arvio tilanteesta.

Välttämättä ei niinkään rinteen jyrkkyys vaan kova tuuli häkeen.

Ilta-sanomien karttakuvassa pallurat oli piirretty Lehmikeron puolelle. Eli jos niitä vertaisi damfinin kuvaan, niin pallurat oli piirretty Pyhäkurun ja Lehmikeron välissä olevan harjanteen oikealle puolen. Eli paikkaan jossa eivät mitenkään ole voineet olla, joten siitä kuvasta ei voi päätellä mitään vainajien tarkasta sijainnista.

Mielestäni ainakin yritin ne iltasanomien löytöpaikkojen pallurat sijoittaa tuohon omaan kuvaani samoille paikoille kuin iltasanomien kuvassa, toki eri suunnasta kuvattuna...


Mielestäni lumivyöry olisi hyvinkin voinut työntää uhrit länsirinteeltä juuri noille paikoille mihin ne on iltasanomien kuvaan merkitty.

Auttaisiko tämä kuva asian havannoisessa.
Punaisella IS olleet pallurat, sinisellä harjanne ja minne pallurat tarkoitus ollut sijoittaa.

Ellei, niin en enää sitten tiedä miten asiaa selventäisi.

[damfin]

Auttaisiko tämä kuva asian havannoisessa.
Punaisella IS olleet pallurat, sinisellä harjanne ja minne pallurat tarkoitus ollut sijoittaa.

Ellei, niin en enää sitten tiedä miten asiaa selventäisi.

Ei tuo ainakaan minua auta, kun minun mielestäni nuo siniset pallurat eivät täsmää viranomaisten ilmoittamaan "Poika löytyi vyöryalueen pohjoisreunan tuntumasta, Lehmäkero-tunturin puolelta kurua"

[Alien Alien]

Vasabladet 9.1.2024 kirjoittaa, että onnettomuustutkintakeskus Otkes ei aloita tutkintaa äidin ja pojan kuolemaan johtaneista syistä. Syynä mainitaan mm. se, että olivat omatoimimatkalla ja että tällaisessa tapauksessa ei kuitenkaan voisi antaa suosituksia turvallisuuden parantamiseksi.

Huono asia Otkesin tulkinta ja päätös.

Minusta täysin ymmärrettävää, koska ne turvallisuussuositukset annettaisiin "koneistolle" eli tässä mahdollisesti Metsähallitukselle, eikä yksilöille yleisenä valistuksena. Millaisia suosituksia ne olisivat? Lisätkää ohjelappuja tupiin? Mikä merkitys sellaisella olisi näissä tapauksissa, kun kulkija on omasta mielestään kokenut ja tietää paremmin? Entä jos jokin vaaratilanne ei lukisikaan ohjelapussa, kenen vastuu?
Tai ehkä se tunturi/kuru pitäisi aidata, kuten joku ehdotti.
Otkesilla on järki päässä, että yksilön on kannettava oma vastuunsa.

Minusta koneistolla juurikin voisi löytyä suosituksia, tässä muutama

- reittimerkkien tihentäminen pätkillä, joilla huonoon näkyvyyteen riski kohonnut standarivälin sijaan.
- sydäntalven vaeltamisen erityisohjeistukset
- ilmatieteen laitoksen ennustusten paikallisvaroitusten tarkentaminen tunturialueille merisään tyylisesti.
- häkekysymysten ja ohjeistuksen tarkistaminen ja mahdollinen päivittäminen tarvittaessa tilannekuvan tarkentamiseksi
- pitkäaikaisen kylmäaltistuksen ja energiavajeen kumulatiivisten vaikutusten huomioiminen ja tiedottaminen alan toimijoille
- erityishuomiot fysiologiaan ja kongnitiivisiin kykyihin liittyen alaikäisen kanssa vaeltamisessa kylmissä oloissa.
- Eräopaskoulutuksen tarkistaminen ja tarvittaessa yhtenäistäminen, mahdollinen standardointi.

[SmileToad]

Palstalla on pohdittu mm. miksi äiti ja poika eivät kääntyneet takaisin jo varhain tai miksi hätäpuhelu soitettiin vasta viime hetkellä. Oman näkemykseni mukaan asiat ovat tapahtuneet nopeasti.

Tuuli ei mittausten perusteella ollut vielä tuolloin niin raaka, että se kelpaisi minulle perusteluksi onnettomuuteen aivan sellaisenaan.

Kuten moneen kertaan on sanottu, kyse ei olekaan siitä että oliko tuuli tarpeeksi raaka u-käännökseen tai hätäpuheluun klo 9, 11 tai 13. Kyse on siitä, mitä tavallisen ihmisen saati kokeneen retkeilijän on pitänyt pystyä päättelemään klo 9, 11 ja 13 vallinneista olosuhteista. Jokainen tietää, että huipulla tuulee ja että olosuhteet tunturissa voivat muuttua äkisti. Kun aamusta alkaen tuuli- ja pakkasolosuhteet olivat jo alempana hyvin vaikeat (eivät vielä mahdottomat), miksi jatkettiin eteenpäin luottaen että ei se tästä pahemmaksi muutu?

Mitä ihmeen logiikkaa sellainen on? Ilmeisesti samaa logiikkaa, jolla jo ekana iltapäivänä lähdettiin yötä vasten 10km umpihankihiihdolle. Hyvällä tuurilla osa matkasta olikin valmista pohjaa, kun joku oli sattunut kulkemaan edeltä.

[Alien Alien]

Auttaisiko tämä kuva asian havannoisessa.
Punaisella IS olleet pallurat, sinisellä harjanne ja minne pallurat tarkoitus ollut sijoittaa.

Ellei, niin en enää sitten tiedä miten asiaa selventäisi.

Ei tuo ainakaan minua auta, kun minun mielestäni nuo siniset pallurat eivät täsmää viranomaisten ilmoittamaan "Poika löytyi vyöryalueen pohjoisreunan tuntumasta, Lehmäkero-tunturin puolelta kurua"

Siniset pallurat ovat juurikin KURUSSA Lehmäkeron puolella. Punaiset pallurat Kurun ulkopuolella Lehmäkerossa. Edestäpäin otettuun kuvaan suhteutettuna punaiset IS pallurat olisivat olleet harjanteen OIKEALLA puolen, ei vasemmalla kuten sinä olit oikeaoppisesti ne siihen sijoittanut. ISn pallurat eivät siis olleet kurussa lainkaan, vaan sen ulkopuolella Lehmäkeron alapäässä.
Auttoiko huomaamaan, mitä tarkoitan?

[delila]

En tiedä oliko teksti täällä jo, mutta Österbottens Tidning on jakanut Evan suomeksi Nammalankurun tupakirjaan kirjoittaman tekstin ja kääntänyt sen vapaasti ruotsiksi.. Ja minä koetan palauttaa sitä suomeksi

Olen retkellä Hetasta Pallakselle 12-vuotiaani kanssa. Meillä oli niin avoin reissusuunnitelma, ja matka on sujunut yli odotusten, joten olemme vuorokauden etuajassa. Päivän yöjuna oli jo täyteen buukattu, mutta miettimisen jälkeen totesimme, että matkustimme tunturiin, ja tunturissa tahdomme ollakin! Siksi jäämme vielä yöksi Nammalkuruun - ja koska on luvattu -35 astetta, on tuvan lämpö arvossaan.

Tämä on ensimmäinen kaamosvaellukseni, mutta ei viimeinen! Meillä on ollut satumaisen kauniita päiviä, ja taivas on ollut kuin pastellivärein maalattu joka päivä. Ei ole myöskään tuullut lainkaan, paitsi tänään ja tänään on todellakin ollut kylmä!

Uutta Vuotta juhlimme kahteen pekkaan pelaamalla korttia ja syömällä herkkuja. Huomenna jatkamme viimeisen pätkän Pallakselle, josta suuntaamme kotia kohti.

Eli tästä tekstistä ei ilmene lähtöajankohta ainakaan.

[Tiitukka]

Nyt Iltalehdet syyllistää häkeä otsikoimalla raflaavasti ” Pallaksen hätäpuhelu luokiteltiin ei-kiireelliseksi”.

Vihaksi pistää, häke ei todellakaan ole syyllinen tapahtuneeseen, ei millään tasolla.

[CSI]

Tietysti nämä ovat Lapin luonnon tyypillisiä tilanteita, että tunturissa voi vallita täysin erilainen keli kuin suhteellisen lähelläkin. Mutta ilmeisesti jos olisivat kyenneet pysymään reitillään niin olosuhteet olisivat pian merkittävästi helpottuneet.

Ymmärrän, että on houkuttelevaa ajatella noin - ja se on samalla virhe.

Ajatuksessasi on se logiikka, että "oikaisenpa tuosta hurrikaanin silmän läpi, ku vaan vähän jaksaa niin kyllä se siitä".

Noissa matseissa luontoa vastaan tuppaa tulemaan turhan usein mustapekka kortti. Vähästä se jäi kyllä kiinni tällä kertaa mutta riittävästi oli hengen menetykseen.

Kaksikon tapa talviretkeillä oli heidän kyvykkyyksiinsä nähden aika uhkarohkeaa muutenkin. Kuten joku muukin täällä on asiaa kommentunut, jotain vakavaa oisi sattunut ennemin tai myöhemmin.

[SmileToad]

Huono asia Otkesin tulkinta ja päätös.

Minusta täysin ymmärrettävää, koska ne turvallisuussuositukset annettaisiin "koneistolle" eli tässä mahdollisesti Metsähallitukselle, eikä yksilöille yleisenä valistuksena. Millaisia suosituksia ne olisivat? Lisätkää ohjelappuja tupiin? Mikä merkitys sellaisella olisi näissä tapauksissa, kun kulkija on omasta mielestään kokenut ja tietää paremmin? Entä jos jokin vaaratilanne ei lukisikaan ohjelapussa, kenen vastuu?
Tai ehkä se tunturi/kuru pitäisi aidata, kuten joku ehdotti.
Otkesilla on järki päässä, että yksilön on kannettava oma vastuunsa.

Minusta koneistolla juurikin voisi löytyä suosituksia, tässä muutama

- reittimerkkien tihentäminen pätkillä, joilla huonoon näkyvyyteen riski kohonnut standarivälin sijaan.
- sydäntalven vaeltamisen erityisohjeistukset
- ilmatieteen laitoksen ennustusten paikallisvaroitusten tarkentaminen tunturialueille merisään tyylisesti.
- häkekysymysten ja ohjeistuksen tarkistaminen ja mahdollinen päivittäminen tarvittaessa tilannekuvan tarkentamiseksi
- pitkäaikaisen kylmäaltistuksen ja energiavajeen kumulatiivisten vaikutusten huomioiminen ja tiedottaminen alan toimijoille
- erityishuomiot fysiologiaan ja kongnitiivisiin kykyihin liittyen alaikäisen kanssa vaeltamisessa kylmissä oloissa.
- Eräopaskoulutuksen tarkistaminen ja tarvittaessa yhtenäistäminen, mahdollinen standardointi.

Hyviä ajatuksia, vaikka osa menee turhan holhoamiseksi.
-Reittimerkintä 5m välein tuhoaa ajatuksen alkuperäisessä ja koskemattomassa luonnossa kulkemisesta, mitä siitä nyt on vielä jäljellä.
-Vaeltamisen ohjeistuksia löytää jos vähän vaivaa päätään, mutta toki joku infopamfletti nettiin voisi olla hyvä.
-Tunturisäätä on ilmeisen vaikea ja kallista ennustaa, ei kiitos verorahoja siihen enempää, kun jokainen jo nyt tietää notta huipulla tuulee.
-Kylmäaltistuksen ja energiavajeen merkityksen luulisi olevan itsestäänselvää. Mutta joo, näistä ja alaikäisen kanssa vaeltamisesta voisi laittaa siihen infopamflettiin.
-Eräopaskoulutuksen standardointi on hyvä idea, ettei ainakaan suuri eräopas itse luule olevansa voittamaton luonnon edessä.

[poliisikoiran pentu]

Minusta on hämmästyttävää, ettei tämän retkenjohtaja E:tä toimintaa saisi arvostella julkisuudessa. Arvosteleehan hän itsekin suorasukaisesti omaa lastaan Strömsö-jaksossa 2016: "Tajusin varhain, että hän on turvallisuusriski liikenteessä. Hän juoksi kuin päätön kana." Kun katsoin tätä, minua kylmäsi, että joku arvostelee lastaan tällä tavoin JULKISESTI. Eri asia olisi jossain vain privaatisti tuttujen kesken.

Niin, miksi häntä pitäisi kohdella jotenkin lempeämmin kuin hän itse teki ohjelmassa? Hänen oma toimintansahan se vasta turvallisuusriski olikin, kun johti lapsen kärsimykseen ja kahden kuolemaan.

On virheellinen olettama, että sää vaihtui hyvästä huonoksi hetkessä. Oikeampi olisi, että sää vaihtui huonosta eli jäätävistä pakkasista ja kovasta tuulesta (voi tarkistaa havaintohistoriasta) suoranaiseksi tappokeliksi, myräkäksi, jossa varusteet katosivat eikä nähnyt enää eteensä. Siis huonosta tappokeliksi. Moni olisi herännyt jo siinä vaiheessa, kun sää oli vasta huono.

Instapostaukset rinnastan jonkinlaiseen mainostamiseen eikä ne ole mitään objektiivisia totuuksia. Motiivi voi olla mikä vaan. Vaikka se, että joku on epäillyt lapsen jaksamista jo ennen retkeä ja sitten piti näyttää, että lapsi jaksaa mitä vaan! Oliko nuo kuvat ja videot lapsesta otettu myöhäisiltoina jäätävässä tunturissa tuntikausien hiihdon jälkeen?

Itse en usko, että lapsi olisi ollut jaksavana "johtajana" ainakaan enää lopun tappokeleissä. Veikkaan, että hän ollut ihan paniikissa, kylmissään, epätoivoisena ja menettänyt täysin luottonsa äitinsä erätaitoihin. Ehkä hän on sitten hädissään ja viimeisillään yrittänyt itse ratkaista tilanteen jotenkin.

Mediassa on ollut, että äiti löytyi "lähempää". Tarkoittaisiko se, että "lähempänä" jos pelastajat ovat tulleet kurun "alakautta" . Vastakkaisesta suunnasta siis mistä vaeltajat joutuivat kuruun...

[MegaKehveli]

Kuten moneen kertaan on sanottu, kyse ei olekaan siitä että oliko tuuli tarpeeksi raaka u-käännökseen tai hätäpuheluun klo 9, 11 tai 13. Kyse on siitä, mitä tavallisen ihmisen saati kokeneen retkeilijän on pitänyt pystyä päättelemään klo 9, 11 ja 13 vallinneista olosuhteista. Jokainen tietää, että huipulla tuulee ja että olosuhteet tunturissa voivat muuttua äkisti. Kun aamusta alkaen tuuli- ja pakkasolosuhteet olivat jo alempana hyvin vaikeat (eivät vielä mahdottomat), miksi jatkettiin eteenpäin luottaen että ei se tästä pahemmaksi muutu?

Mitä ihmeen logiikkaa sellainen on? Ilmeisesti samaa logiikkaa, jolla jo ekana iltapäivänä lähdettiin yötä vasten 10km umpihankihiihdolle. Hyvällä tuurilla osa matkasta olikin valmista pohjaa, kun joku oli sattunut kulkemaan edeltä.

Ei kai me edelleenkään varmuudella tiedetä, että ainakaan tuuliolosuhteet ovat olleet vaikeat aamusta alkaen ja alempana. Tällä hetkellä olosuhteista ainoa fakta taitaa olla Laukukeron mittaushavainnot, ja se on yhtä korkealla kuin kesäreitti Pyhäkurun yläpuolella, melko lähelläkin linnuntietä.

Sitten on Rauhalan haastattelu, jossa kertoo oman näkemyksensä olosuhteista ryhmän lähtiessä hotellilta etsintöihin. Sanoi siinä, että hotellin pihassa oli "tähtinen taivas, pieni tuuli ja kaunis ilma. Myrskynsilmään saavuttiin Pyhäkeron ylitettyä. 500 metriä myrskyn silmästä (Pyhäkurun yläpuoli?) keli oli siedettävä"

(lainaus ei sanasta sanaan, poimittu haastattelun eri kohdista^)

Nämä lausunnot eivät varmasti täysin tarkkoja ole, mutta olen nimimerkki Outan kanssa samaa mieltä, että tilanne on eskaloitunut hyvinkin nopeasti. Ei ole ollut havaittavissa alhaalla ja aamusta alkaen. (lisäys: tarkoitan tällä havaitsemisella siis, että ei ole ollut aistein havaittavissa, tottakai säähavaintojen tarkistuksella olisi ollut).

Edellinen lause ei poista sitä tosiasiaa, etteikö tähän olisi voinut kuitenkin varautua, esimerkiksi juuri saman päivän säähavainnot tarkistaen. Oliko luotettu liikaa edellisen päivän ennusteeseen (IG-kohokohdissa oli yksi kuva, mihin oli kirjoitettu että huomenna (2.1.) on kylmempää mutta pitäisi tuulla vähemmän), eikä ole tarkistettu aamulla lähtiessä tilannetta.

Nimimerkki poliisikoiran pentu oli ehtinyt lähettää viestinsä tätä viestiä kirjoittaessa. Siinä olikin hyvä tarkennus, että ei keli ole muuttunut hyvästä huonoksi hetkessä. Se on ollut alunperinkin huono (kova pakkanen) ja lähellä turmapaikkaa sitten tappokeliksi.

[Alien Alien]

Palstalla on pohdittu mm. miksi äiti ja poika eivät kääntyneet takaisin jo varhain tai miksi hätäpuhelu soitettiin vasta viime hetkellä. Oman näkemykseni mukaan asiat ovat tapahtuneet nopeasti.

Tuuli ei mittausten perusteella ollut vielä tuolloin niin raaka, että se kelpaisi minulle perusteluksi onnettomuuteen aivan sellaisenaan.

Kuten moneen kertaan on sanottu, kyse ei olekaan siitä että oliko tuuli tarpeeksi raaka u-käännökseen tai hätäpuheluun klo 9, 11 tai 13. Kyse on siitä, mitä tavallisen ihmisen saati kokeneen retkeilijän on pitänyt pystyä päättelemään klo 9, 11 ja 13 vallinneista olosuhteista. Jokainen tietää, että huipulla tuulee ja että olosuhteet tunturissa voivat muuttua äkisti. Kun aamusta alkaen tuuli- ja pakkasolosuhteet olivat jo alempana hyvin vaikeat (eivät vielä mahdottomat), miksi jatkettiin eteenpäin luottaen että ei se tästä pahemmaksi muutu?

Mitä ihmeen logiikkaa sellainen on? Ilmeisesti samaa logiikkaa, jolla jo ekana iltapäivänä lähdettiin yötä vasten 10km umpihankihiihdolle. Hyvällä tuurilla osa matkasta olikin valmista pohjaa, kun joku oli sattunut kulkemaan edeltä.

Hyvin kiteytetty.

Instaan äiti on postannut jo edellisenä päivänä Nammalassa luihin ja ytimiin menenvästä tuulesta ja maiseman viattomuudesta. On toivonut tilanteen olevan parempi seuraavan päivänä. Ei ole ollut vaan tuuli edelleen raaka jo Nammalasta lähtiessä. Viima käynyt koko välin Rihmakurun kohdalle asti. Tuulta ollut kuitenkin yli 14m/sekunissa, joten tuntunut koko ajan avotunturissa. Lämpötila ollut -23 astetta koko ajan. Kohtuu vaativan nousun jälkeen kodalta Rihmakurun päälle tuulenpuuskat realisoituneet tajuttavaksi. Ovat saavuttaneet Rihmakurun jälkeisen ylängön valoisimpaan aikaan, jolloin näkyvyys ollut parhaimillaan. Mikäli siinä vaiheessa navigoinnin helppous, liikkuminen ja kylmyys on tuntunut negatiiviselta , olisi kaikkien hälytyskellojen pitänyt soida ankarasti päässä.

Kun ahkioitten kanssa on noustu Rihmakurun päälle, on nousu saanut paidan kastumaan. Näin ollen -50 asteen olosuhteet on kohdattu märissä aluskerrastoissa, joka on entisestään pahentanut tilannetta.

[CSI]

Youtubeen on aivan hiljattain ladattu Pyhäkurusta seesteinen lasketteluvideo parin vuoden takaa, jossa näkyy kohdassa 0:53-0:59 poikittaiset moottotikelkan (kai nuo on moottorikelkan jäljet?) rinteessä. Ja tuo kohta on jo aika jyrkkää. Eli kyllä sen ainakin selkeällä kelillä jyrkkyyden puolesta pystyy näemmä ajamaan poikittain kelkalla.

Näyttävät kelkanjäljiltä. Tuo kohta ei ole kyllä jyrkin kohta rinteessä. Alkanee olla about maksimikallistuksia mitä ainakaan työkelkka/leveätelaisella pystyy ajamaan poikkirinteeseen. (Kelkkojakin on siis erilaisia)

Poikkirinteeseen pystyy kyllä ajamaan kapeatelaisilla MR kelkoilla aika jyrkässäkin rinteessä mutta sitä ajotekniikkaa en ole nähnyt kenenkään soveltavan ainakaan Suomessa. Se vaatii rinteeltä myös yleensä sitä että on jonkin verran pehmeämpää lunta, jota telalla voi "kaivattaa" kelkkaa sivuttain (ettei se kippaa alarinteeseen). Se on aika erikoistilanne, joten en lähtenyt sitä edes mainitsemaan erikseen koska se vain sekoittaa teidän päätä (ja päästää nillipetterit tietysti vauhtiin viisastelemaan turhia)

Todettakoon yhteenvetona, että pelastuslaitoksen kelkat eivät KOSKAAN ole sen tyyppisiä. Eikä niitä ajeta poikkirinteessä sillä tyylillä ja viimeisenä pointtina, että perässä hinattava reki viimeistään deletoi kaikki haavet jostain poikkirinnekryssailusta.

[Karma]

Facebookissa kun laittaa hakusanaksi pyhäkuru niin löytää julkaisun/kuvan vuodelta 2019,jonka Pallas-Yllästunturin kansallispuistokin on jakanut.Eikös tuo ole samassa kohdassa tapahtunut? En tiedä saako/voiko linkkiä jakaa,mutta löytyy helposti.

Tuota kuvaa katsomalla,jos oikein hahmotan niin kohtaan mistä poika löytyi niin on kasaantunut enemmän lunta myös tuossa v.2019 kuvatussa lumivyöryssä. Varmaankin tyypillistä tuon muotoisen paikan vyörylle.