Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Miss Holmes #1]

Paikannustarkkuus on keskimäärin 11 metriä, mutta sen tarkkuus voi vaihdella puhelimesta ja ympäristöstä riippuen.

112 tai yleensä häkepaikannus ei ole absoluuttisen tarkka.
Eli piste joka on mediassa annettu on SUUNTAA ANTAVA.

Jessus. Täällä pätee taas vanha ''joukossa tyhmyys tiivistyy'' ja '' mitä useampi kokki, sen sotkusempi soppa''

Häkepuhelun aikana on lähes varmasti saatu tarkat koordinaatit, ellei puhelin sitten ole ollut todella vanhaa mallia, mitä taas on vaikea uskoa jos äiti on kuitenkin ollut innokas sisällöntuottaja somessa.
Nykyinen tekniikka siis hakee hätänumeroon soitettaessa puhelimesta sen tarkan gps sijainnin ja rekisteröi sen hätäkeskukseen, siinäkin tapauksessa vaikka puhelimen gps-sijainti olisi asetuksista päällä se automaattisesti kytkeytyy päälle ja lähettää hätäkeskukselle sijainnin haluaa soittaja sitten sijaintinsa paljastuvan tai ei, näin siis ainakin kaikissa vähänkään uudemmissa android ja iphone puhelimissa, ja ilmeisesti myös sailfish puhelimissa jos sellainen sattuu jollain olemaan.

Se hätäpaikannus jota varsinkin vanhoissa puhelimissa ilman gps paikannusta käytettiin, johon muistaakseni täytyi saada joko poliisin tai puhelimen käyttäjän lupa, oli sitten se suuntaa antava, ja sitä nykyisinkin kai käytetään jos puhelin on päällä mutta siihen ei vastata.

112 Suomi -sovelluksen paikannus

Kun hätäpuhelun soittaa 112 Suomi -sovelluksella, sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen reaaliaikaisesti koko hätäpuhelun ajan. Sijaintitiedon lähetys aktivoituu, kun painaa sovelluksen etusivulta Soita 112 -painiketta.

Paikannus toimii älypuhelimen oman GPS-satelliittipaikannustoiminnon avulla. Paikannustarkkuus on keskimäärin 11 metriä, mutta sen tarkkuus voi vaihdella puhelimesta ja ympäristöstä riippuen. Satelliittipaikannus toimii parhaiten ulkotiloissa, mahdollisimman korkeilla ja aukeilla paikoilla, kun taas esimerkiksi korkeat rakennukset saattavat vaikeuttaa paikannusta. Paikannuksen tarkkuuden voi tarkistaa sovelluksen etusivulta. Oman sijainnin voi katsoa myös kartasta, kun valitsee sovelluksen etusivulla olevan painikkeen ”Näytä kartalla”.

https://112.fi/ekasikirja-ilmoittajan-paikantaminen

[Terra]

YLEn välittämässä tiedostustilaisuudessa kerrottiin, että ensin on menty koordinateille (kohdassa 8 min) ja sitten vasta ajettu kesäreitti ja käyty autiotuvilla.

Oliko tämä nyt se sama tiedotustilaisuus jossa pahoiteltiin mahdollista sanoissa sekoilua väsymyksestä johtuen?Itse uskon ennemmin sitä aikaisempaa lausuntoa jossa kerrottiin että ensin ajettiin reitti läpi.

Tämän tiedon kertoja ei ollut poliisi, eikä ollut itse varsinaisissa etsintätehtävissä mukana. Eli hänellä ei univelkaa ollut samalla tavalla kertynyt (todennäköisesti ainakaan ko.syystä). Poliisi oli ollut tiistaista alkaen ihan siellä tapahtumien keskellä.

Mulla käsitys, että Raattamsta lähtenyt yksikkö noussut tuntureille vastakkaisesta suunnasta Hotelli Pallakseen katsottuna, mutta miten reitittivät, niin ei kait ole mitenkään infottu. Ei kuitenkaan ilm. Nammalakurun autiotuvan kautta (kesäreitti), kun kerta sinne vielä häken soittopaikain tarkistuksen jälkeen menty tarkistamaan.

[kuusenalla]

Jos suunnistus on tehty kompassin varassa pelkästään, on eksyminen hyvin todennäköistä, jos eteensä ei meinaa nähdä. Suunnistus kuitenkin tapahtuu kompassin kanssa kiintopisteitä ja luonnon muotoja seuraten ja verraten karttaan.

Onko tuosta pyhäkurulta pitkä matka Pallaksentielle? Jos on ajateltu laskeutua alas ja mennä sitä pitkin / sen varressa eteenpäin kohti luontokeskusta. Tai sitten ajateltu mennä talvireittiä pitkin?


Tässä on hyvä kartta missä näkyy suorin kesäreitti Raattamasta ja muutenkin hyvin nuo reitit.

https://yle.fi/a/74-20067848

Ei tuolla kartalla tee yhtään mitään. Nuo kaikki reitit, tuvat, tulipaikat ja huussit saa näkyviin ihan tarkimmalle maastokarttapohjallekin osoitteessa retkikartta.fi, tai sitten karttapaikka.fi. Sitten on vielä paikkatietoikkuna.fi. Näistä löytyy mittaustyökaluja etäisyyksien mittailuun.

Miksi ihmeessä olisi ajateltu laskea alas 300 metriä jyrkkää rinnettä ahkioiden kanssa? Koska Kalevan kartasta se näyttää helpolta, tuosta noin vain suhaus alas? Tämä olisi ihan suisidaalinen ratkaisu, ei sellaista kukaan tuolla paikan päällä suunnittelisi ja soittaisi hätäpuhelua pelastuksekseen. Jos Pyhäkurusta olisi helppo laskea alas, sitten ehkä se olisi vain tehty eikä soiteltu minnekään. On toki mahdollista, että sitä on sitten lopulta yritetty, huonoin seurauksin. Mutta mikään kartan avulla tehty varasuunnitelma se ei voi olla.

Mistä tiedät, että suunnistettiin vain pelkästään kompassin avulla? No, vaikka olisi niin tehty, se ei nyt oikein onnistunut, vaikka huonossa näkyvyydessä on tuolta ennenkin tultu ihan sankan sumun läpi kompassisuunnalla.

(Talvi)suunnistuksen perusidea on sama kuin muutenkin kaikessa toiminnassa: luottamus hyvä, kontrolli parempi.
Suunnistukseen kuuluu siis sijainnin tarkistaminen, suunnan pitäminen, ja molempiin tarkistukset kahdella eri tavalla. Lisäksi maastossa etenemisen perustaito on edetä korkeuskäyrää pitkin. Näitä taitoja ei jostain syystä nyt osattu täysin käyttää tai paniikissa jokin oppi unohtui.

Tämän päivän puhelimilla saa niin hyviä kuvia, ettei ole tarpeellista raahata kameraa mukana, jonka linssi on noissa keleissä huurussa ja lumessa, esiinottaminen hankalaa, tilaavievä, akku ei kestä pakkasta, jos ei ole joku 10.000 ammattilaiskamera.
jne jne
Vain ammattilaiset tai todelliset valokuvausta harrastavat (+vanhukset) kuvaavat tänäpäivänä kameralla.

Tunnen useammankin hiihtovaeltajan ja retkeilijän, joka kuljettaa mukana erillistä kameraa. Siihen on useita syitä, mm. turvallisuus: kuvaaminen kuluttaa aina puhelimen akkua, ja puhelin on turvallisuusvaruste, jonka akkua ei kannata tuhlata kuvaamiseen.

Järjestelmäkameran akku kestää paljon enemmän pakkasta kuin puhelimen akku. Esille ottamiseenkin myydään kameralaukkuja.

Tässä tapauksessa on ihan mahdollista, että mitään erillistä kameraa ei ollut. Mutta jos tätä lukee joku talvivaelluksesta kiinnostunut, pakko korjata, että kameran mukaan ottaminen on ihan mahdollista ja jopa suositeltavaa, erityisesti silloin jos on tarkoitus käyttää puhelinta myös turvavarusteena.

[Miss Holmes #1]

Häkesoitossa äiti on ymmärtääkseni selkeästi ilmoittanut heidän jatkavan reitillä.

Häke ei ole kieltänyt, koska
a) hänellä ei ollut tietämystä maastosta
b) katsoi varmasti viisaaksi, jotta ä&p pysyvät paremmin lämpiminä

Tuntuu välillä turhauttavalta, kun olosuhteita joko vähätellään tai liioitellaan aivan laidasta laitaan.

Ainoa mikä siellä on ollut merkittävästi aamun vaelluksen olosuhteisiin muuttunutta, oli tuuli.
Senkään lukemat ei ole erityisesti noussut, mutta tuonne ylhäälle sen vaikutus tuntui tyystin erillaiselle kuin aiempien tuntien aikana.

Tuuli ei ollut kuitenkaan niin merkittävä, että siihen olisi kuoliaaksi jäätynyt tuon seuraavan 50 minuutin aikana, mutta kuitenkin sen verran merkittävä liikkumisen ja kuormien kannalta, että vaikeutti sitä huomattavasti.

Uskoisin, että ainakin äidillä, jos ei myös pojallakin, on ollut jonkinlainen aktiivisuusranneke kädessään. Laitteista saa vielä kuolemankin jälkeen päivitettyä viimeisten minuuttien datan, jos laite ei ole hajonnut. (mihin en usko, koska nämä ovat sään, veden ja iskun kestäviä ja lisäksi hihojen alla suojassa)
Paremmista versioista (hinta vain 100€) näkee myös sen, milloin syke on lakannut. Ihon lämmössä ja hyväkuntoisena esim Garminin ranneke pitää latauksen tuon viikon ajan. Paristoilla toimiva 1/2 vuotta vähintään.

Ps
Jos tuonne lähtee hyvässä kelissä, lämpimällä, varmasti kannattaa ottaa mukaan kunnon kamera, mutta ei suollaisiin somepäivityksiin mitään järkkäriä suojalaukustaan kaiveta.

[Miss Holmes #1]

Tunnen useammankin hiihtovaeltajan ja retkeilijän, joka kuljettaa mukana erillistä kameraa. Siihen on useita syitä, mm. turvallisuus: kuvaaminen kuluttaa aina puhelimen akkua, ja puhelin on turvallisuusvaruste, jonka akkua ei kannata tuhlata kuvaamiseen.

Järjestelmäkameran akku kestää paljon enemmän pakkasta kuin puhelimen akku. Esille ottamiseenkin myydään kameralaukkuja.

Tässä tapauksessa on ihan mahdollista, että mitään erillistä kameraa ei ollut. Mutta jos tätä lukee joku talvivaelluksesta kiinnostunut, pakko korjata, että kameran mukaan ottaminen on ihan mahdollista ja jopa suositeltavaa, erityisesti silloin jos on tarkoitus käyttää puhelinta myös turvavarusteena.

Kyllä varmasti kuljettaa. En epäile sitä.
Tosiasia on, että järkkärin käyttäminen tuollaisissa olosuhteissa liikkuessa, ei ole kovin järkevää. Sen kameralaukun verran jos pakkaa varavirtalaitteita mukaan, ei hätää todellakaan tule

[CSI]

Jokainen voi valita itselleen mieleisen lähtökohdan. Mielestäni ei voida kuitenkaan sivuuttaa tosiasiaa, että äiti ei ole kokenut olleensa eksyksissä. Tämä on kummallista, koska tuuli suuntineen on todella selkeästi ollut havaittavissa useamman tunnin ajan. Vaikka tuuli ko. paikassa kieputtaakin, tuulitunneliin vaikutus varsinkin alempana rinteessä on havaittavissa. Jos ei muuten, niin ainakin kinostumien muodosta ja suunnasta.

Mikähän on muuten tuulen suunta tuollaisella kelillä tuossa kohtaa Pyhäkurun niskaa? Se voi olla jonkinlaisen ison turbulenssipyörteen ("akanvirta") seurauksena sellainekin, että kulkija saa fiiliksen vastatuuleen kulkemisesta.

Joko täällä tai jossain muualla (vapaalaskijat?) joku tiesi kertoa, että Pyhäkurun nurkka on tunnettu omituisista ilmavirtauksista.

[Miss Holmes #1]

Tuulen suunta ko ajankohtana.

15120243.jpg (107.59 KiB) Katsottu 680 kertaa

15120241.jpg (44.12 KiB) Katsottu 680 kertaa

Kuvien kokoa kohtuullistettu
-NILS-

[Celsius]

Sama tiedotustilaisuus, mutta sanoja ei ollut se väsynyt poliisi vaan palopäällikkö ( ei ollut etsinnöissä maastossa mukana) Lapin pelastuslaitokselta.

Ok, eli tiedon kertoi henkilö joka ei itse ollut etsintäretkellä mukana, vaan oli saanut tiedon toisen käden tietona mahdollisesti niiltä maastoetsinnöissä väsyneiltä henkilöiltä.

No joo, turha minun on tuosta enempää vääntää, mutta kuten sanoin niin itse uskon ennemmin siihen aikaisempaan lausuntoon, jotenkin vaikea uskoa että paikallistuntemusta omaavat etsijät olisivat päätä pahkaa painelleet suoraan vaaralliseksi tunnettuun pisteeseen rinteessä, ennen kuin olivat tarkistaneet sen reitin jolla äiti oli kertonut heidän olevan.

Onhan se nyt kuitenkin loogisesti ajatellan aivan älytön idea lähteä ensin ajelemaan ympäri tunturia ja sitten vasta mennä katsomaan se tarkka sijainti, johon eksyneet vaeltajat on saatu paikannettua. Eivätköhän ole ensin käyneet tuolla paikalla ja sitten lähteneet ajamaan reittiä pitkin eteenpäin, aivan kuten tiedotustilaisuudessa sanottiin. Käsittääkseni alunperin lähtivät Pallakselta ja siitä ainakin tiesivät, etteivät eksyksissä olleet henkilöt olleet reittiä ainakaan siihen suuntaan jatkaneet.

Hyvin erikoista olisi tosiaan tarkastaa ensin muut paikat ja sitten vasta hätäkeskuksen soittopiste. Samaan aikaan tiedetään, että henkilö liikkuu eteenpäin, joten todennäköisesti ihan oikein on kerrottu ja ensin tarkastettu ns. varma paikka ja sitten laajennettu etsintöjä, kuten onkin kuvattu.

[kuusenalla]

Olen ihan samaa mieltä monen muun kommentoijan kanssa siitä, että tämä tapaus on analysoitava perinpohjaisesti ja siitä on voitava ottaa opiksi. Myös alan ammattilaisten koulutuspuutteet pitää tunnistaa.

Otan nyt tähän yhden suhteellisen tuoreen esimerkin, jossa kaksi hiihtovaeltajaa meni onnistuneesti Hetta-Pallas-reitin läpi käytännössä pimeimpään kaamosaikaan. Osaatteko arvioida, kuinka turvallinen tämä vaellus oli tähän äidin ja pojan vaellukseen verrattuna? Turvallisuudella tarkoitan sitä, kuinka todennäköistä olisi näille kahdelle ollut joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin äiti ja poika tässä joutuivat.

Ihan varmasti näiden kahden varusteissa ja osaamisessa oli myös puutteita. Kaikilla niitä on. Keskustelun kannalta olisi tärkeää, että tämän traagisen tapauksen kannalta oleelliset (kriittiset) virheet ja niiden todennäköisyydet arvioitaisiin huolella. Valitettavasti todennäköisyyksien arviointi vaatii vähän kokemusta alasta ja alueesta, mutta omaa ajattelua voi hyvin peilata tällaisiin onnistuneisiin tapauksiin.

https://www.kuopioswimrun.fi/

[Celsius]

Olisiko tuuli painanut heidät tuonne pyhäkurun reunalle ja ottanut kiinni ahkioihin vetäen sinne päin. Tämä sopisi tuon yhden reissuvaeltajan kertomuksiin olosuhteista paremmin kuin hyvin. Liukkaalla pinnalla päätetty ottaa sukset pois takaisin reitille päästäkseen. Tuuli napannut välineet. Ilmoittaneet häkeen tilanteen. Todenneet, että palaavat reitille, josta ajauduttu pois tuulen mukana. Sitten onkin vyöry lauennut ja menty alas sen mukana.

Jos katsoo aiempia onnettomuuksia esim. Norjassa, murtumalipan lähellä (kylläkin alapuolella) olleet henkilöt ovat ajautuneet aika pitkälle ja lähemmäs vyöryn loppupäätä. Äiti ja poikahan löydettiin molemmat aikalailla vyöryn loppupäästä, poika tosin toisesta laidasta, mutta siitäkin mainittu, että sen ”vyöryosan” loppupäässä/reunalla ollut. Eli lähdetty loivemmasta kohtaa suunnistamaan takaisin, poika ehkä edellä ja sitten menty vyöryn mukana?

[Miekinkö]

Uskoisin, että ainakin äidillä, jos ei myös pojallakin, on ollut jonkinlainen aktiivisuusranneke kädessään. Laitteista saa vielä kuolemankin jälkeen päivitettyä viimeisten minuuttien datan, jos laite ei ole hajonnut. (mihin en usko, koska nämä ovat sään, veden ja iskun kestäviä ja lisäksi hihojen alla suojassa)
Paremmista versioista (hinta vain 100€) näkee myös sen, milloin syke on lakannut. Ihon lämmössä ja hyväkuntoisena esim Garminin ranneke pitää latauksen tuon viikon ajan. Paristoilla toimiva 1/2 vuotta vähintään.

Pikaselauksella äidin ranteissa ei kelloa aiemmilla reissuilla ole ollut.

[Celsius]

Olen ihan samaa mieltä monen muun kommentoijan kanssa siitä, että tämä tapaus on analysoitava perinpohjaisesti ja siitä on voitava ottaa opiksi. Myös alan ammattilaisten koulutuspuutteet pitää tunnistaa.

Otan nyt tähän yhden suhteellisen tuoreen esimerkin, jossa kaksi hiihtovaeltajaa meni onnistuneesti Hetta-Pallas-reitin läpi käytännössä pimeimpään kaamosaikaan. Osaatteko arvioida, kuinka turvallinen tämä vaellus oli tähän äidin ja pojan vaellukseen verrattuna? Turvallisuudella tarkoitan sitä, kuinka todennäköistä olisi näille kahdelle ollut joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin äiti ja poika tässä joutuivat.

Ihan varmasti näiden kahden varusteissa ja osaamisessa oli myös puutteita. Kaikilla niitä on. Keskustelun kannalta olisi tärkeää, että tämän traagisen tapauksen kannalta oleelliset (kriittiset) virheet ja niiden todennäköisyydet arvioitaisiin huolella. Valitettavasti todennäköisyyksien arviointi vaatii vähän kokemusta alasta ja alueesta, mutta omaa ajattelua voi hyvin peilata tällaisiin onnistuneisiin tapauksiin.

https://www.kuopioswimrun.fi/

Tässä jutussa oli ainakin samat ajatukset aikataulusta kuin äidillä:

”Viimeiseen kaamosvaelluspäivään lähdimme hyvin levänneinä, aamulla puoli yhdentoista aikaan. Kiirettä meillä ei ollut, sillä linja-auto Pallakselta lähtisi vasta puoli kuudelta, mutta halusimme ylittää tunturit valoisan aikaan.”

Jutussa oli mainittu myös GPS-paikannuksen tärkeys reissulla.

[Miss Holmes #1]

Hämmästn, jos ei ollut käytössä.
Useasti vasemmassa kädessä.
Jos minä -ei urheilija -käytän ranneketta olen todella ymmällä ettei ainakin äiti olisi tuollaista käyttänyt.
Selaan kuvat myös.

[pallapet]

Kun HÄKE een soitetaan, puhelimen paikannus aloitetaan välittömästi. HÄKEn päivystäjälle tulee soittajan koordinaatit sekä virhemarginaali, joka voi olla metreistä satoihin metreihin. Kun puhelu lopetetaan, niin paikannusta jatketaan. Paikannuksen tarkkuus paranee, mikäli puhelin liikkuu eikä ole paikallaan.

Puhelimen sijainti ja liikkuminen on siis pelastajien tiedossa, niin kauan kun puhelin on yhteydessä tukiasemiin. Soittopaikasta johtuen paikannuksen virhemarginaali vaikuttaa oleellisesti siihen missä soittaja oikeasti on ollut.

Olen kuullut tuntemaltani ex-työntekijältä, että hän on kerran puhelinyhteyden aikana neuvonut tunturiin eksynyttä antamalla suuntaohjeita sijaintitiedon mukaan.

Samainen henkilö kertoi, että joskus koordinaatti voi hypätä hetkellisesti toiseen tunturiin, jos puhelin kadottaa yhteyden tukisemaan. Paikannus onnistuu tarkasti vain jos on yhteys kolmeen tukiasemaan.

Tämän perusteella uskallan väittää, että puhelimen liikkeestä on viranomaisilla enemmän tietoa kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.

Tiedätkö jätetäänkö ns. ”seurantaan” tunturissa olevia henkilöitä, siihen asti kunnes pelastuslaitos paikalla? Häkesoittopisteeseen vei pelastajillakin 50min, olisko voinut olla tuon aikaa seurannassa?
Onkohan ilmoitettu kordiinaatti ensimmäinen piste vai se, jolloin koitettiin äidille soittaa takaisin?
Mitä mieltä olet kirjausvirheistä?

Viranomaisten ilmoittama koordinaattipiste on käsittääkseni siltä hetkeltä, kun on soitettu HÄKE een. Todennäköisesti paikannus on tehty gps -koordinaattien avulla AML llä eli tarkkuus 11m. Uskoakseni heillä oli puhelin jossa on gps, joten koordinaatti on niin tarkka kuin se voi olla.

Kun puhelu lopetetaan, niin vähemmän tarkka tukiasemaseuranta jää päälle. Mikäli puhelin lähtisi liikkeelle, niin se kyllä näkyisi jotenkin HÄKEssä. Tässä tapauksessa voi olla toki, että ei liikuttu vasta kun vyöryn mukana ja signaali katosi. Häken päivystäjälle näkyy aina näytöllä koordinaatti sekä virhemarginaali. Mikäli puhelin kuuluu vähintään kolmeen tukiasemaan, niin koordinaatti voidaan avoimessa maastossa saada suhteellisen tarkasti.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on ollut tukiasemapaikannuksen koordinaatit soiton jälkeen. Onko esim soitettu takaisin juurikin siitä syystä, että näytöllä nähtiin kaksikon liikkuvan väärään suuntaan?

Paikannusta voi selittää siten, että kolmesta tukiasemasta on mitattu harpilla signaalin kulkema matka puhelimeen. Paikannus on sitä tarkempi, mitä pienempi on leikkauspisteiden rajaama pinta-ala. Mitä useammasta tukiasemasta saadaan dataa, niin sitä tarkemmaksi sijainti muodostuu. Jos on yhteys vain kahteen tukiasemaan, niin syntyy kaksi leikkauspistettä, jotka ovat kaukana toisistaan. Silloin näytölle voi tulla virhemarginaaliksi helposti satoja metrejä.

Matkapuhelinverkon ja kännykköjen toimivuus yleensäkin perustuu sijaintitietoon eli paikannus on suhteellisen tarkka gsm-tekniikassa. Eli sijainti ei todellakaan ole epätarkkuudella "jossakin päin Pallasta". Puhelimen ja tukiaseman etäisyys pitää olla tiedossa, jotta puhelu ja solunsiirrot onnistuvat. Tiedän asiasta jonkin verran, koska olen aikoinaan työskennellyt useita vuosia Nokian matkapuhelinverkkojen softakehityksen parissa.

En tiedä kaikkien tukiasemien sijaintia, mutta eiköhän tuonne kuulu vähintään kolme tukiasemaa. GSM tukiaseman solun säde on max 35 kilometriä, mutta on olemassa myös 105km extended cell -feature, jota käytetään harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa, missä tukiasemat ovat harvemmassa.

[damfin]

Sama tiedotustilaisuus, mutta sanoja ei ollut se väsynyt poliisi vaan palopäällikkö ( ei ollut etsinnöissä maastossa mukana) Lapin pelastuslaitokselta.

Ok, eli tiedon kertoi henkilö joka ei itse ollut etsintäretkellä mukana, vaan oli saanut tiedon toisen käden tietona mahdollisesti niiltä maastoetsinnöissä väsyneiltä henkilöiltä.

No joo, turha minun on tuosta enempää vääntää, mutta kuten sanoin niin itse uskon ennemmin siihen aikaisempaan lausuntoon, jotenkin vaikea uskoa että paikallistuntemusta omaavat etsijät olisivat päätä pahkaa painelleet suoraan vaaralliseksi tunnettuun pisteeseen rinteessä, ennen kuin olivat tarkistaneet sen reitin jolla äiti oli kertonut heidän olevan.

Onhan se nyt kuitenkin loogisesti ajatellan aivan älytön idea lähteä ensin ajelemaan ympäri tunturia ja sitten vasta mennä katsomaan se tarkka sijainti, johon eksyneet vaeltajat on saatu paikannettua. Eivätköhän ole ensin käyneet tuolla paikalla ja sitten lähteneet ajamaan reittiä pitkin eteenpäin, aivan kuten tiedotustilaisuudessa sanottiin. Käsittääkseni alunperin lähtivät Pallakselta ja siitä ainakin tiesivät, etteivät eksyksissä olleet henkilöt olleet reittiä ainakaan siihen suuntaan jatkaneet.

Mutta kun hätäkeskuksen saaman tiedon mukaan he eivät olleet eksyneet vaan ainoastaan tarvitsivat kyytiä koska eteneminen oli käynyt hankalaksi tuulen viemien välineiden takia, äiti ilmoitti kuitenkin hätäkeskukselle että he ovat hetta-pallas kesäreitillä ja yrittävät jatkaa eteenpäin.
Eli, jos kyytiä vailla olleet eivät ole kertoneet olevansa eksyksissä, vaan kertoneet olevansa tuolla reitillä ja tarvitsevansa kyydin, niin miksi ei olisi ihan loogista ajaa se reitti läpi?

Pelastuslaitos vastaanotti tehtävän henkilöiden pelastamisesta maastosta ja ajoi moottorikelkoilla äidin puhelussa kertoman reitin, kertoo poliisi. Pelastuslaitos ei kuitenkaan löytänyt hiihtäjiä. Poliisi liittyi tehtävälle tiistaina kello 16. Poliisi käynnisti etsinnät alueella yhdessä Lapin pelastuslaitoksen ja Vapepan kanssa.

Etsinnöissä tuli ilmi, että Pyhäkurussa oli tapahtunut noin 400 metriä leveä lumivyöry. Äiti löydettiin kuolleena lumivyöryn alta tiistai-iltana noin kello 22.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010099002.html

Tehtävä annettiin Lapin pelastuslaitokselle maastopelastustehtävänä.

Tehtävä tuli poliisille neljän maissa iltapäivällä ja muuttui etsintätehtäväksi, kun pelastuslaitos ei ollut löytänyt hätäpuhelun soittaneita hiihtäjiä maastosta heidän ilmoittamaltaan reitiltä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pol ... ni/8850680

Äiti soitti tiistaina iltapäiväkahden aikaan hätäpuhelun, jossa hän pyysi itselleen ja lapselleen apua maastosta pois pääsemiseksi sääolosuhteiden vuoksi. Tehtävä annettiin Lapin pelastuslaitokselle maastopelastustehtävänä.

Tehtävä tuli poliisille tiistaina noin kello neljän aikaan iltapäivällä ja muuttui etsintätehtäväksi, kun pelastuslaitos ei ollut löytänyt hätäpuhelun soittaneita hiihtäjiä maastosta heidän ilmoittamaltaan reitiltä.

https://viranomaisuutiset.fi/pallaksen- ... ehtyneena/