https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010097252.html) ja Pepe Vannisen FB-postaus, https://www.facebook.com/groups/vaellus ... 777576173/
HS:n kuva on yllättävän hyvä. Se on ehkä otettu dronella, koska perspektiivi vaikuttaisi olevan ilmasta.
- Pyhakuru 03012024_s.jpg (198.3 KiB) Katsottu 1088 kertaa
- Pyhakuru_ilmakuva_hake_s.jpg (256.27 KiB) Katsottu 1088 kertaa
- Pepe_Vanninen_Pyhakuru_vyory_07022020_s.jpg (60.61 KiB) Katsottu 1088 kertaa
Siinä näkyy rinteen jyrkän osan hallitseva muoto, vähän puhelimen luuria muistuttava "luuriharjanne" ja jyrkän osan alakivikko hyvin kohdassa 0:24.
Pyhäkuruhan on itse asiassa kahden kurun yhdistelmä. Pyhäkeron ja Taivaskeron välisessä lounaissaumassa on toinen kuru (jossa taitaa olla pieni purokin, ainakin osan vuodesta), samoin Taivaskeron ja Lehmikeron välisessä luoteissaumassa on toinen, vapaalaskijoiden suosima kuru, jossa lumi viipyy pitkään. Näiden väliin jää länsirinne, jossa on erilaisia harjanteita. Kurut yhtyvät toisiinsa alhaalla. HS:n kuvasta tämä näkyy hyvin.
Lisäksi tässä videossa on nähdäkseni näkymä alakivikon tienoilta näille harjanteille noin 1:07 eteenpäin. Toinen laskija tulee luoteiskurua, etualalla on todennäköisesti luuriharjanne eli alempi harjanne. https://www.youtube.com/watch?v=3qnB2l-PYgg
Lokaatiossa on apuna käytetty myös kurun lounaisnurkan alaosassa alakivikon ja alakiven välistä hieman kaarevaa kivikkoa, joka jatkuu itse asiassa luuriharjanteena ylempänä. Luuriharjanteen pää on tehnyt Vannisen vyöryn murtumalinjaan pienen mutkan, joka näkyy kuvassa selvästi. Olen koettanut sitä hahmotella tähän kuvaan. Mutkaa on ehkä liioiteltu kuvassa, mutta täytyy muistaa, että Vannisen kuva on laajakulmakuva, kun taas HS:n kuva on pidemmän polttovälin zoomattu kuva. Etäisyyksiä ei voi siis kuvista suoraan verrata. Lisäksi HS:n kuva on otettu lähes suoraan kurun pohjan suunnasta kohti Taivaskeroa, kun taas Vannisen kuva on Lehmäkeron puoleiselta rinteeltä lähempänä kurun pohjaa.
Koetin tunnistaa maastosta sellaisia kohtia, jotka voisivat jollain tavalla pilkistää lumen alta tai muuten erottua kaikissa kuvissa. Ilmakuvassa näkyvät hyvin erityisesti kurun lounaisen osan painanteen eteläpuolella olevat kurun yläosan kivet, jotka ovat valossa. Harjanteet eivät näy ilmakuvasta ihan yhtä hyvin, mutta kuviin merkitsemäni yläkivi on noin korkeuskäyrällä 610 m. Korkeuskäyrät tulevat Karttapaikka-sovelluksessa näkyviin, kun liu'uttaa ilmakuvan läpinäkyvyyttä 0-100%. Häkesoiton paikannushan oli länsirinteellä korkeudessa 613 m. Soittopisteen sijainti harjanteen päällä täsmäisi aika hyvin siihen, että tuossa kohtaa olisi ollut edes jonkinlainen mahdollisuus pysähtyä.
Olen merkinnyt harjanteita ja kiviä kuviin violetilla korostuksella. Häkesoitto on kuvissa joko mustana ristinä tai oranssina pisteenä. (Soittopaikka on arvioitu HS:n jutun ja korkeuskäyrien avulla.)
HS:n kuvassa taas näkyvät harjanteet erittäin hyvin, varmaankin siksi, että lumivyöry on mahdollisesti paljastanut ne. Yläharjanne on lähes koko kurun läntisen pohjan mittainen vähän yläviistoon Lehmäkeron suuntaan nouseva harjanne. Pidän mahdollisena, että onnettomuusvyöry on alkanut yläharjanteelta eli se on ollut ehkä Vannisen vyöryäkin hivenen laajempi. Vannisen kuvasta näkee selvästi, että vyöryn murtumalinja on pohjoisrinteen puurajan yläpuolella.
Miten tämä geolokaatio sitten täsmäisi ilmoitettuihin vyöryn mittoihin? "Vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa Lapin poliisista kertoo, että lumivyöryalue oli noin 85 metriä leveä ja noin 270 metriä pitkä, pinta-alaltaan noin 2,2 hehtaaria. Vyöryn lähtöalue oli noin 350 metriä leveä. Lumivyöry on ollut huomattavan suuri, koko Pyhäkurun alueen levyinen." (https://yle.fi/a/74-20067859/64-3-201463) Näitä voi varmaan itse kukin kartalta mittailla, mutta sen verran voi todeta, että kartalta arvioiden Vannisen vyöryn murtumalinjan pituus olisi n. 300 metriä (luuriharjanne + kaari Lehmäkeron puoleiselle sivustalle). Noiden harjanteiden alla rinne jyrkkenee selvästi ja siihen kertyy myös helposti lumilippa.
On hyvin mahdollista, että onnettomuusvyörykin on lauennut noiden harjanteiden kohdilta. Tätä tukee myös poromies Rauhalan kertomus: "Rauhalan mukaan hätäpuhelu oli soitettu niiltä kohdin, josta lumivyöry useimmiten laukeaa. – Puhelu oli tullut sellaisesta paikkaa, että tuli vain itselle sellainen olo, että kaikki myöhästyy." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010117120.html
Jos tämä analyysi nyt yhtään pitää paikkaansa, häkesoittopaikasta olisi ollut turvallista liikkua ainoastaan takaisin ylös, vaikka sitten kontaten. Liikkuminen mihin tahansa muuhun suuntaan - jopa viistosti ylös kohti Lehmäkeroa - olisi voinut laukaista vyöryn. Pepe Vanninen kertoo, että vyöry laukesi hänen tapauksessaan n. 100 m hänen yläpuolellaan. Siksi vyöryn murtumalinjasta ei voi tälläkään kertaa täysin päätellä, missä kohtaa hiihtäjät ovat sen mahdollisesti laukaisseet. Mutta jos häkesoiton paikannus on tarkka - ja sen kerrotaan olevan - retkeilijät olivat mahdollisesti vain muutamien metrien päässä vyöryn laukaisevasta kohdasta.
Yksityiskohdista voi nyt tietysti aina kiistellä. Mutta olen nyt mielestäni saanut aika hyvin kaikki palat sovitettua kohdalleen. Minnekään muualle en saa ilmoitetun kokoista vyöryä muuten sopimaan.
P.S. HS:n kuvassa näkyy, kuinka vyöryalueella on aaltoja lumen pinnassa. Niistä oli puhetta myös etsinnän yhteydessä. Ne ovat todennäköisesti tuulen kasaamia kinoksia.
