Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Cadi John]

Kiitos Kuusenalla ja Munkki et jaksatte vääntää näille jankkaajille.

[Miss Holmes #1]

^ samaa mieltä Cadin kanssa.
Ja samaa mieltä siitä, että on niin helppoa analysoida riskit jälkikäteen kahvikuppi kädessä lämpimässä keittiössä.
Tuskin kukaan meistä tekisi samaa virhettä. Enää.

Vielä kuitenkin hetki ihan yleistä häkekokemuksista ja tuosta puhelusta.

Puhuiko äiti todella 10 minuuttia häkeen? Jos, niin en ihmettele, että siinä pakkasessa halusi säästää akkua.

Mä olen elämäni aikana erilaisissa tilanteissa joutunut olemaan häkeen yhteydessä aika monta kertaa.
Oma kokemukseni on, että hätäkeskus tiedustelee tilanteen kyllä todella tarkkaan ja venyttää puhelua siihen, kunnes yksikkö on lähtenyt liikkeelle ja pystyvät antamaan arvion ajasta.

Pari kokemusta myös tien päältä ja tuolloin molemmissa tapauksissa häke on kertonut saapuvan yksikön ottavan yhteyttä tyyliin: lopetetaan nyt ja aivan hetken kuluttua lähestyvä yksikkö soittaa numerottoman puhelun.

Jotenkin luonnollista oman kokemukseni perusteella olisi ollut, että jompi kumpi Raattaman tai Muonion yksikkö olisi liikkeelle päästyään soittanut äidille ja kysynyt tarkemmat speksit ja ohjeistanut, antanut arvion ajasta jne

Mutta en todellakaan tiedä mikä on se normaali käytäntö.

[Kookapu]

Pikkuliekki: olettaisin, että kulut on kuten pelastustehtävissä missä muussakin onnettomuudessa. Ei kai esim kuolonkolarissa laskuteta omaisia auton auki leikkaamisesta?

Kyllä kai meillä jokin taho seuraa sitä, miten paljon rahaa kuluu mihinkin pelastusoperaatioon, vaikka laskut maksettaisiin yhteisestä pussista. Verotetaanko tällaisessa tapauksessa kokonaisuudessaan Hyvinvointialueiden yhteistä budjettia vai osallistuuko kustannusten maksamiseen uhrien mahdollinen vakuutusyhtiö, jos heillä oli vakuutusasiat kunnossa?

Jos näitä erinnäisiin yksittäisiin onnettomuustilanteisiin liittyviä kustannuksia lähdettäisiin tarkkaan laskemaan ja perimään takaisin vakuutusyhtiöiltä, olisi sillä kyllä varmasti ainakin työllistävä vaikutus. Tarvittaisiin ensinnäkin ihmisiä arvioimaan, onko kyseessä vaaran aiheuttaminen, joka täyttää esimerkiksi aiemmin mainitun törkeän huolimattomuuden kriteerit. Jos on, niin sitten jonkun valtionhallinnossa pitäisi laskeskella tarkat kustannukset. Ja hakea vakuutuskorvausta jne. Kyllä sillä saataisiin varmasti jo useampi talousihminen palkattua, mutta kukas ne talousihmisten palkat sitten maksaisi? Se vakuutusyhtiö?

[Korento]

^ samaa mieltä Cadin kanssa.
Ja samaa mieltä siitä, että on niin helppoa analysoida riskit jälkikäteen kahvikuppi kädessä lämpimässä keittiössä.
Tuskin kukaan meistä tekisi samaa virhettä. Enää.

Vielä kuitenkin hetki ihan yleistä häkekokemuksista ja tuosta puhelusta.

Puhuiko äiti todella 10 minuuttia häkeen? Jos, niin en ihmettele, että siinä pakkasessa halusi säästää akkua.

Mä olen elämäni aikana erilaisissa tilanteissa joutunut olemaan häkeen yhteydessä aika monta kertaa.
Oma kokemukseni on, että hätäkeskus tiedustelee tilanteen kyllä todella tarkkaan ja venyttää puhelua siihen, kunnes yksikkö on lähtenyt liikkeelle ja pystyvät antamaan arvion ajasta.

Pari kokemusta myös tien päältä ja tuolloin molemmissa tapauksissa häke on kertonut saapuvan yksikön ottavan yhteyttä tyyliin: lopetetaan nyt ja aivan hetken kuluttua lähestyvä yksikkö soittaa numerottoman puhelun.

Jotenkin luonnollista oman kokemukseni perusteella olisi ollut, että jompi kumpi Raattaman tai Muonion yksikkö olisi liikkeelle päästyään soittanut äidille ja kysynyt tarkemmat speksit ja ohjeistanut, antanut arvion ajasta jne

Mutta en todellakaan tiedä mikä on se normaali käytäntö.

Selittäisitkö sen, ettei kukaan yksiköistä ole ottanut yhteyttä heidän kulkuvälineensä. Poliisi ja ambulanssi on minullekin soittanut, mutta tällöin toinen ajaa ja toinen soittaa. Voisin olettaa, että kiireellä on laitettu peräkärryä autonkoukkuun, ja sitten haastavassa maastossa ajettu. Ykkösprioriteetti on saapua kohteeseen ajoissa ei pysähtyä soittamaan. Varsinkin, kun mediatietojen mukaan hätäpuhelusta äiti ei ole tiedostanut eksymistään reitiltä.

Edit: tiedän, että nykyisiin kypäriin saa yhdistettyä puhelimen, jolloin ei tarvitse pysähtyä välttämättä. Oletan vain, että on haluttu keskittyä nimenomaan ajamiseen ja säähän.

[Omega]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105781.html

"”Sukset ja sauvat karanneet tuulessa. Kylmä meinaa tulla, yrittävät liikkua eteenpäin”, hätäkeskuspäivystäjä kirjasi naisen kertoneen."

Hälytysselosteesta käy ilmi, että viranomaiset yrittivät tavoittaa naisen vielä puhelimella hätäpuhelun jälkeen uudelleen mutta eivät saaneet häneen enää yhteyttä.

”Ilmoittaja laittoi puhelimen taskuun ja ei kuule enää, yritetty soittaa mutta ei vastaa”, hätäkeskuspäivystäjä kirjasi.

-

Tuossa vielä muistutusta. Eli sukset ja sauvat karanneet tuulessa. Kylmä meinaa tulla. Aikovat liikkua eteenpäin. Viranomaiset ovat soittaneet hänelle, mutta eivät ole enää saaneet yhteyttä.

[damfin]

Mihin perustuu tuo oletus että häkesoittopiste ei olisi ollut vyöryalueella?

Lehdissä on ollut ainakin yhden etsinnöissä mukana olleen paikallisen poromiehen kommentti jossa hän kertoo että häkesoittopiste on ollut paikassa josta lumivyöry tuolla usein laukeaa, ja jotenkin veikkaan että hänellä on ehkä ollut tiedossaan ihan oikeat koordinaatit eikä pelkästään johonkin hesarin/iltasanomien uutiskuvaan piirretty ympyrä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010117120.html

On siinä voitu toki olla hyvin lähelläkin. Mutta sitä, ettei kuitenkaan oltu ihan vielä vyöryalueella, tukevat seuraavat seikat: 1) Kurun jyrkimmät kohdat ovat vasta soittopisteen alapuolella tai soittopisteestä pohjoiseen kartan mukaan. 2) Tässä ketjussa on aiemmin geopaikannettu soittopiste harjanteen päälle. Tuon harjanteen alapuolella on ollut aiempia vyöryjä. 3) Ahkioiden kanssa on vaikeaa pysähtyä kovin jyrkkään rinteeseen, ainakin yil 25 asteen rinteeseen, josta vyöryt tavallisimmin laukeavat. 4) Puhelun aikana vyöry ei lauennut.

Ei tämä ihan aukoton päättely ole, mutta mielestäni vähentää merkittävästi todennäköisyyttä, että oltaisiin jo oltu ihan siinä vyöryn murtumalinjan kohdalla. Viiden metrin päässä on sen sijaan voitu jo hyvinkin olla!

Minun käsittääkseni siihen harjanteen päälle juuri kasaantuu se lumikinos/lumilippa joka sitten jossain vaiheessa romahtaa alas laukaisten lumivyöryn, joten mielestäni hyvin looginen päättely olisi sekin että puhelun aikana on seisottu tuon lumikinoksen päällä jolloin on voinut kuvitella olevansa lähes tasaisella kohdalla, eli huonossa näkyvyydessä mahdollisesti jopa hyvinkin samankaltainen paikka kuin kesäreitti siinä Taivaskeron rinteessä, ja siitä olisi voinut syntyä virheellinen käsitys että ollaan edelleen reitillä, ja sitten kun on puhelun jälkeen jatkettu matkaa oletetusti kesäreittiä pitkin kohti luontohotellia, ei ole tarvittu kuin muutama askel eteenpäin harjanteen päältä etelään kun vyöry on lauennut.

Jossain oli tarkempikin litterointi hätäpuhelusta mutta en nyt jaksa etsiä, asia tulee esille tässäkin...

PUHELU Pallastunturilta saapui hälytysselosteen mukaan hätäkeskukseen viime viikon tiistaina kello 14.09.24. Nainen kertoi hätäpuhelussa olevansa hiihtämässä 12-vuotiaan poikansa kanssa kesäreitillä kohti luontokeskusta.

Hätäpuhelun perusteella nainen ja lapsi eivät nähneet juurikaan eteensä. He olivat menettäneet suksensa ja sauvansa tuulessa.

”Sukset ja sauvat karanneet tuulessa. Kylmä meinaa tulla, yrittävät liikkua eteenpäin”, hätäkeskuspäivystäjä kirjasi naisen kertoneen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105781.html

Muistelen että jossain oli litteroitu vielä tarkemmin niin että äiti kertoi heidän yrittävän jatkaa eteenpäin kohti luontokeskusta, eivät alaspäin rinnettä tai takaisin tulosuuntaansa.

Mielestäni jos siitä harjanteen päältä jatkaa matkaa kohti luontokeskusta, eli etelään, niin se harjanteen tuki häviää sieltä kinoksen alta, huonossa näkyvyydessä ja lumen kinostumisesta johtuen sitä tuskin edes ehtii näkemään kunnes onkin jo pettävän lumikinoksen päällä.

[Terra]

^ samaa mieltä Cadin kanssa.
Ja samaa mieltä siitä, että on niin helppoa analysoida riskit jälkikäteen kahvikuppi kädessä lämpimässä keittiössä.
Tuskin kukaan meistä tekisi samaa virhettä. Enää.

Vielä kuitenkin hetki ihan yleistä häkekokemuksista ja tuosta puhelusta.

Puhuiko äiti todella 10 minuuttia häkeen? Jos, niin en ihmettele, että siinä pakkasessa halusi säästää akkua.

Mä olen elämäni aikana erilaisissa tilanteissa joutunut olemaan häkeen yhteydessä aika monta kertaa.
Oma kokemukseni on, että hätäkeskus tiedustelee tilanteen kyllä todella tarkkaan ja venyttää puhelua siihen, kunnes yksikkö on lähtenyt liikkeelle ja pystyvät antamaan arvion ajasta.

Pari kokemusta myös tien päältä ja tuolloin molemmissa tapauksissa häke on kertonut saapuvan yksikön ottavan yhteyttä tyyliin: lopetetaan nyt ja aivan hetken kuluttua lähestyvä yksikkö soittaa numerottoman puhelun.

Jotenkin luonnollista oman kokemukseni perusteella olisi ollut, että jompi kumpi Raattaman tai Muonion yksikkö olisi liikkeelle päästyään soittanut äidille ja kysynyt tarkemmat speksit ja ohjeistanut, antanut arvion ajasta jne

Mutta en todellakaan tiedä mikä on se normaali käytäntö.

Selittäisitkö sen, ettei kukaan yksiköistä ole ottanut yhteyttä heidän kulkuvälineensä. Poliisi ja ambulanssi on minullekin soittanut, mutta tällöin toinen ajaa ja toinen soittaa. Voisin olettaa, että kiireellä on laitettu peräkärryä autonkoukkuun, ja sitten haastavassa maastossa ajettu. Ykkösprioriteetti on saapua kohteeseen ajoissa ei pysähtyä soittamaan. Varsinkin, kun mediatietojen mukaan hätäpuhelusta äiti ei ole tiedostanut eksymistään reitiltä.

Edit: tiedän, että nykyisiin kypäriin saa yhdistettyä puhelimen, jolloin ei tarvitse pysähtyä välttämättä. Oletan vain, että on haluttu keskittyä nimenomaan ajamiseen ja säähän.

Jos häke-puhelu on mennyt yhtään normisti, niin tosiaan äiti puhui n. 10 min häken kanssa, sillä hälytys tehtävälle annettu 14.20.
Aika paljon siinä jo ehtii puhumaan, jollei sitten tuuli estänyt kuuluvuutta ja joutui toistelemaan samoja ja tai joutui etsimään jopa sen puhelun aikana tuulettomampaa tilannetta. Se liikkuminen kurun suuntaan on voinut tapahtua puhelunkin aikana. Tiedossa myös, että häke kehottanut etsimään kuuluvuuden parantamiseksi tuulettomampaa paikkaa, mutta tarkoitettiinko meneillään olevaa puhelua vai sitä tulevaa yhteydenottoa, kun yksiköt ovat matkalla ja tai määränpäässä.
Ainakin A kiireellisyydessä matkalle lähtevä yksikkö ottaa yhteyttä jo mennessään kohteelle. Tiedä sitten C tehtävän ohjeistuksia. Erikoista tosiaan, että kohteessa oltiin 50 hälytyksestä ja sitten etsitään kohteesta ja etsintää laajennetaan kilometrien päähän tehden sitä noin tunnin verran ja kun ei löydy, niin sitten vasta häke yrittää yhteydenottoa.

[Miss Holmes #1]

Tota mä juurikin olen ihmetellyt, ettei muka yritetty soittaa a) matkalla sinne b) 50 min kuluttua viimeistään, kun eivät löydy siltä alueelta, josta piti.

Käsittääkseni hotellin pihalta on lähdetty liikkeelle ja päinvastaisesta suunnasta pitkin kesäreittiä aina siihen häkealueelle asti.
Sen jälkeen laajennettu hakua sinne Nammaskurun (vai mikäli) majalle ja siihen suuntaan.

Fakta kuitenkin on, ettei se puhelu olisi heitä pelastanut, mutta puhelu 10-15 minuuttia myöhemmin voisi kertoa tutkijoille onnettomuuden ajankohdasta, jos ei muusta.

Mä jotenkin toivon, että ovat olleet vyöryalueen ulkopuolella ja myrskylukemiin yltänyt puuskittainen tuuli on vienyt heidät alas.

Se on henkisesti jotenkin helpompi ymmärtää luonnonvoimien saattelema onnettomuus, kuin puhdas osaamattomuudesta johtunut kömmähdys.
Niin kuin minun päässäni.

[Pieni liekki]

Jos näitä erinnäisiin yksittäisiin onnettomuustilanteisiin liittyviä kustannuksia lähdettäisiin tarkkaan laskemaan ja perimään takaisin vakuutusyhtiöiltä, olisi sillä kyllä varmasti ainakin työllistävä vaikutus. Tarvittaisiin ensinnäkin ihmisiä arvioimaan, onko kyseessä vaaran aiheuttaminen, joka täyttää esimerkiksi aiemmin mainitun törkeän huolimattomuuden kriteerit. Jos on, niin sitten jonkun valtionhallinnossa pitäisi laskeskella tarkat kustannukset. Ja hakea vakuutuskorvausta jne. Kyllä sillä saataisiin varmasti jo useampi talousihminen palkattua, mutta kukas ne talousihmisten palkat sitten maksaisi? Se vakuutusyhtiö?

Kiitos vastauksestasi. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat olleet Muonion Pallastunturin pelastusoperaation välittömät kustannukset ja mistä ne ovat koostuneet. Ymmärrän, että kysymykseeni voi olla vaikea vastata. Tosiasia kuitenkin on, että jostain pussista tällaiset pelastusoperaatiot maksetaan. Siinä vaiheessa, kun rahat ovat kortilla, niin yleensä vähennetään työntekijöitä ja saatetaan miettiä, millaisella kalustolla operoidaan. Toivottavasti tulevaisuudessa riittää edelleen osaavaa väkeä haasteellisiin pelastusoperaatioihin riittävällä varustuksella.

[damfin]

Kyllähän esimerkiksi tästäkin tapauksesta varmasti on paljon kustannuksiakin tullut, mutta ei ehkä välttämättä niin paljon kuin voisi kuvitella.
Suuri osa etsintöihin osallistuvistahan näissä on vapaaehtoisia, en kyllä sitten tiedä maksetaanko heille jotain vai ei.

[Amk]

:
Puhuiko äiti todella 10 minuuttia häkeen? Jos, niin en ihmettele, että siinä pakkasessa halusi säästää akkua.
:

Selittäisitkö sen, ettei kukaan yksiköistä ole ottanut yhteyttä heidän kulkuvälineensä. Poliisi ja ambulanssi on minullekin soittanut, mutta tällöin toinen ajaa ja toinen soittaa. Voisin olettaa, että kiireellä on laitettu peräkärryä autonkoukkuun, ja sitten haastavassa maastossa ajettu. Ykkösprioriteetti on saapua kohteeseen ajoissa ei pysähtyä soittamaan. Varsinkin, kun mediatietojen mukaan hätäpuhelusta äiti ei ole tiedostanut eksymistään reitiltä.

Jos häke-puhelu on mennyt yhtään normisti, niin tosiaan äiti puhui n. 10 min häken kanssa, sillä hälytys tehtävälle annettu 14.20.
Aika paljon siinä jo ehtii puhumaan, jollei sitten tuuli estänyt kuuluvuutta ja joutui toistelemaan samoja ja tai joutui etsimään jopa sen puhelun aikana tuulettomampaa tilannetta. Se liikkuminen kurun suuntaan on voinut tapahtua puhelunkin aikana. Tiedossa myös, että häke kehottanut etsimään kuuluvuuden parantamiseksi tuulettomampaa paikkaa, mutta tarkoitettiinko meneillään olevaa puhelua vai sitä tulevaa yhteydenottoa, kun yksiköt ovat matkalla ja tai määränpäässä.
Ainakin A kiireellisyydessä matkalle lähtevä yksikkö ottaa yhteyttä jo mennessään kohteelle. Tiedä sitten C tehtävän ohjeistuksia. Erikoista tosiaan, että kohteessa oltiin 50 hälytyksestä ja sitten etsitään kohteesta ja etsintää laajennetaan kilometrien päähän tehden sitä noin tunnin verran ja kun ei löydy, niin sitten vasta häke yrittää yhteydenottoa.

Ei missään ole kerrottu onko toinen puhelu (johon ei vastattu) soitettu 10 min, 30 min tai 50 min päästä.

[HKV]

Muistaakseni äiti ei häkepuhelusta kerrottujen tietojen perusteella ollut sanonut olevansa eksyksissä, vaan apua kaivattiin koska alkoi tulla kylmä ja olosuhteet oli vaikeat. Saattoi hyvinkin käydä niin, ettei äiti missään vaiheessa ymmärtänyt eksyneensä reitiltä.

Mutta hänet paikannettiin.
Miksi ei käytössä ole tekniikkaa, jonka avulla voidaan EHKÄISTÄ katastrofeja?🫣

Viranomaisten mukaan äidillä ja pojalla ei ollut mukanaan lumivyörypiippareita. Tiedossa ei myöskään ole, että heillä olisi ollut GPS-paikantimia. Äidin ja pojan hetkittäinen sijainti saatiin selville äidin hätäkeskukselle soittaman puhelun perusteella.

[CSI]

Kuten tuossa kirjoitin, tuo perustuu siihen, että joka paikassa on mainittu heidän olleen 400m pois reitiltä.

Ok. Mutta mistä tiedät, että tuo luku 400 on ilmoitettu kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella? Entä jos se onkin vain kahden, tai jopa vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella?

Jos noin on, niin tällöin esim. 350 m olisi sama kuin 400.

[CSI]

Vielä kuitenkin hetki ihan yleistä häkekokemuksista ja tuosta puhelusta.

Puhuiko äiti todella 10 minuuttia häkeen? Jos, niin en ihmettele, että siinä pakkasessa halusi säästää akkua.

Mä olen elämäni aikana erilaisissa tilanteissa joutunut olemaan häkeen yhteydessä aika monta kertaa.
Oma kokemukseni on, että hätäkeskus tiedustelee tilanteen kyllä todella tarkkaan ja venyttää puhelua siihen, kunnes yksikkö on lähtenyt liikkeelle ja pystyvät antamaan arvion ajasta.

Pari kokemusta myös tien päältä ja tuolloin molemmissa tapauksissa häke on kertonut saapuvan yksikön ottavan yhteyttä tyyliin: lopetetaan nyt ja aivan hetken kuluttua lähestyvä yksikkö soittaa numerottoman puhelun.

Jotenkin luonnollista oman kokemukseni perusteella olisi ollut, että jompi kumpi Raattaman tai Muonion yksikkö olisi liikkeelle päästyään soittanut äidille ja kysynyt tarkemmat speksit ja ohjeistanut, antanut arvion ajasta jne

Mutta en todellakaan tiedä mikä on se normaali käytäntö.

Sinun on ihan turha täyttää säijettä omilla arvailuillasi ja suoranaisella väärällä tiedolla. Se vähä *mitä* tilanteesta tuona päivänä tunturissa *tiedämme* on että pepa meni ENSIN koordinaatteihin, jonka jälkeen yritti tavoittaa ER:ää. 50 minuuttia tehtävän aloittamisesta oli kulunut. Aivan sama mikä on sinun mielestäsi joku "normaali käytäntö" - niin tällä kertaa Muoniossa ei noin toimittu ja sillä zipuli.

Syy voi aivan hyvin olla simppelisti se, että häke oli kertonut pepalle, että "säästelkääpäs pelastettavan akkua".

[CSI]

.... koska häke ei ymmärtänyt sijaintia, ei kehottanut tekemään mitään. Tai ei edes kaiketi kehottanut pysymään paikallaan.

Ja mistähän tuon mahdat "tietää"? Et mistään, koska häke puhelun tarkkaaa sisältöä ei tietääkseni ole kerrottu.

Häke on saattanut kehottaa vaikka mitä. Eihän ihmisen tarvitse niitä välttämättä niitä kehotuksia noudattaa. Mistä me sen tiedämme- mitä on kehotettu - ja mitä ER on jättänyt kenties noudattamatta? Emme mistään.