Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[ruusumaa]

^Päinvastoin!

Kynnys on korkea, koska piirit on pienet. Koko maassa yhteensä.

[vanhavakanssi]

Suomessa on 900 työssäkäyvää psykiatria. HS 8.5.2023 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009547656.html

Pääkaupunkiseudulla on pienet piirit, Suomen psykiatrien piirit ovat pienet tai osastohoitoon hakeutuessa piirit ovat pienet. En nyt näe sitä niin vaan hakisin syitä ihan muista syistä mitä me voimme vain arvailla.

Kirjoitin aikaisemmin, että tieto lisää tuskaa.

[Miss Holmes #1]

^Päinvastoin!

Kynnys on korkea, koska piirit on pienet. Koko maassa yhteensä.

Kirjoittaja vanhavakanssi » Ti Helmi 13, 2024 9:41 pm

Suomessa on 900 työssäkäyvää psykiatria. HS 8.5.2023 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009547656.html

Pääkaupunkiseudulla on pienet piirit, Suomen psykiatrien piirit ovat pienet tai osastohoitoon hakeutuessa piirit ovat pienet. En nyt näe sitä niin vaan hakisin syitä ihan muista syistä mitä me voimme vain arvailla.

Millä te perustelette tuon korkean kynnyksen?

Mä olen eri mieltä.
Mulla on kokemusta hieman eri terveydenhuollon alalta ja minusta tuo ei pidä paikkansa.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että ongelmat ovat itse aiheutettuja voi kynnys korottua.

Tikkanenkin on hakeutunut hoitoon, hän ainoastaan karttoi syvempää tutkimusta pääkopastaan.

[keijo_kaleva]

Millä te perustelette tuon korkean kynnyksen?

Mä olen eri mieltä.
Mulla on kokemusta hieman eri terveydenhuollon alalta ja minusta tuo ei pidä paikkansa.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että ongelmat ovat itse aiheutettuja voi kynnys korottua.

Tikkanenkin on hakeutunut hoitoon, hän ainoastaan karttoi syvempää tutkimusta pääkopastaan.

Hyvä näkökulma. Nimenomaan, jos ongelmat on tavalla tai toisella itse aiheutettuja tai kun tietää itsekin ylittäneensä itselääkinnän järkeviä tasoja tai yhdistelmiä niin kynnys myöntää virheitä itselle ja sitten hakea apua muilta todennäköisesti korottuu.

[Miss Holmes #1]

Kyllä sekin kertoo Tikkasen asenteesta hoitoon paljon, että puuttui lääkitykseen. Sitähän tuo hoitanut psykiatri sanoi rivien välistä…

[Miss Holmes #1]

Tässä on myös sellainen pointti, että jos Tikkasella on aikaisemminkin ollut mt-ongelmia, niiden luulisi olevan samaa.(masennusta)

Masennus ja ahdistus harvoin vaatii osastohoitoa.
Etenkään alan ammattilaiselle, jonka pitäisi tunnistaa oireet ajoissa jo pelkästään historiansa takia.

Herääkin kysymys miksi häntä on hoidettu masennusoireista, jos kyse on muusta?
Miksi masentuneen potilaan on annettu diagnosoida itsellään ADHD ja määrätä lääkkeitä itse?

Miksi Tikkanen ei ole hakeutunut suositeltuun terapiaan, jos on ollut eri mieltä lääkityksestään hoitavan kanssa? Etenkin, jos yli vuoden kestäneet lääkekokeilut eivät ole merkittävästi auttaneet?

Mikä on estänyt Tikkasta hakemasta apua tosissaan? Eikö edes uusi ihana suhde ole pakottanut häntä etsimään apua, jos voi huonosti.

Entä sitten edellinen sairaalajakso? Ajoittuu sille ajalle, kun ex oli ensikertaa raskaana?
Saiko voimakastahtoinen exä tahtonsa läpi lapsen hankinnasta ja Tikkanen menetti taas hallintaotteen?

[Doris Watson]

Jos piirit Suomessa tuntuivat ahtailta ja oikeasti olisi halunnut hoitaa itseään niin olisihan sen psykoterapeutin voinut Ruotsin puoleltakin värvätä, niinkuin juristinkin. Luulisi että olisi halunnut apua itselleen hinnalla millä hyvänsä ja tehnyt töitä tuoreen parisuhteen eteen.
Joko oli ylimielinen ja koki ettei kukaan terapeutti voi häntä auttaa tai pelkäsi avautua asioistaan. Olikohan R ollut koskaan psykoterapiassa? Vai osastohoidon ( tai hoitojen? ) jälkeen mennyt " itsehoidolla" nappaillen fiiliksen mukaan unilääkkeitä ja ties mitä.

[vanhavakanssi]

Vaikeaa masennusta, psykoottista masennusta hoidetaan osastohoidossa erikoissairaanhoidossa. Psykoottinen masennus voi aiheuttaa nimensä mukaisesti psykoottisia oireita: aistiharhoja, harhaluuloja. Sekä monihäiriöistä depressiota, vaikeaa itsetuhoisuutta, huonoa vastetta tavanomaiseen depressionhoitoon ym.

Se onko potilas alan ammattilainen ei poissulje sitä, ettei voisi sairastua "vakavaan" psyykkiseen sairauteen. Mikäli on aiemmin sairastanut masennusta ja sairastuu siihen uudestaan, niin varmasti pystyy huomaamaan ennusmerkit psyykkisen voinnin heikentymisessä. Mutta pystyykö ja jaksaako siinä hetkessä hakea apua itselleen.

Mitä muuta voi tulla lisäksi masennusoireisiin, niin kuten yllä masennus voi olla psykoottistasoista. Pystyykö tunnistamaan oireita niiden vaihtelua tai muuttumista siten, että on sairaudentuntoinen oman sairautensa kanssa.

Mikäli esiintyy esim. aistiharhoja pystyykö tunnistamaan ne tai mikäli omaiset tunnistavat esim. harhaisuuden pystyykö ottamaan vastaan ohjeita hoitoon hakeutumisesta. Vai yrittääkö sinnitellä pelkän lääkehoidon turvin mitä on sairauden aikana itselleen säätänyt . Ja mikäli lääkehoito ei auta ja lähtee kokeilemaan erilaisia lääkevalmisteita erilaisilla variaatioilla, niin pystyykö mahdollisesti tietyssä psyykentilassa huomaamaan voinnissa tapahtuvia muutoksia vai jatkaako loputonta säätämistä erilaisilla lääkevalmisteilla "parantaakseen" itsensä.

Lääkehoidosta keskustellaan aina potilaan kanssa. Lääkehoidon yksi tärkeimmistä asioista on potilaan sitouttaminen siihen. Se ei ole aina ihan itsestäänselvyys varsinkaan mikäli ptilas ei tunnista itsessään sairautta -oireita. Ptilaan ollessa psykiatri, niin luonnollisesti hän tietää ihan kaiken psyykenlääkityksestä. Vaikeuttaako se ptilas lääkärisuhdetta riippuu varmasti monesta eri tekijästä.

Onko T:sta hoitanut lääkäri ollut T:n kanssa samaa mieltä ADHD dg:n oikeellisuudesta? Onko tämä aiheuttanut ristiriitaa ptilas- lääkärisuhteessa. Onko ristiriita aiheuttanut väärin lääkitystä, onko T:n psykiatri tiennyt kaikki ptilaan omat lääkesäätämiset.

Mikä on avun tosissaan hakemista? Voi hyvin olla, että T on kokenut osaavansa hoitaa itseään ja oireitaan psykiatrina. On kuitenkin "konsultoinut" kuorokaveri psykiatria ja näin katsonut olleensa jonkinlaisen hoidon piirissä.

Terapia sen sijaan on varsin kokonaisvaltainen prosessi mikä eroaa yksittäisistä käynneistä psykiatrin luona. Terapia on yleensä pidempi kestoinen monimuotoinen vuorovaikutus -suhde ptilaan ja terapeutin välillä. Se vaatii jo ihan oikeasti oman mielen avaamista terapiaistuntojen aikana mikä voi aiheuttaa pelkoja ja ahdistusta mikäli ei halua näitä asioita halua käsitellä tai jopa kieltää ne itseltään.

[Miss Holmes #1]

Sepä juuri.
Terapia paneutuu niin paljon syvemmälle.
Sekin, ettei silloin olisi ehkä ollutkaan kysymys tutusta kuorokaverista, vaan vieraasta ihmisestä, joka oikeasti alkaa tekemään realistista diagnoosia ohi Tikkasen omien ja omien lääkitysten.

Jos ihminen sairastaa syöpää, hän joko suostuu määrättyyn hoitoon tai päättää selvitä ilman hoitoja radikaalilla elämäntapa muutoksella ja vaihtoehtoishoidoilla.
Selvii tai ei.
Joskus hoidottomuus voi tuottaa tulosta, mutta aika harvoja tapauksia itse tiedän, joissa olisi tuon tien valittua käynyt hyvin.

Sama pätee aika pitkälle psyykkisissä ongelmissa.
Joko sitoudut määrättyihin hoitoihin (lääkkeet, terapia) tai päätät pärjätä itse.
Toiset voi selvitä itse, toiset ei.

Minusta pahin vaihtoehto on se, että alkaa lääkitä oireita, joille ei ole diagnoosia. Unettomuuteen unilääkkeitä, keskittymishäiriöihin ADHDlääkettä, masennukseen käytettävät selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, jne jne

Faktoja masennukseen, ahdistukseen ja unihäiriöihin voi kaikki lukea täältä:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01333

Mä veikkaan, että yli puolet lukijoista ymmärtää erityyppisten lääkkeiden vaikutuksesta enemmän kuin Tikkanen on näemmä ammattilaisena kyennyt ymmärtämään.

Eikö ole hämmästyttävää?
Hän on opiskelut usean vuoden pääkoppa-asioita, eikä saa masennus/ahdistus/unettomuusoireita hallintaan itse?
Eikö silloin ole kysymys jostain muusta?

Miten ne potilaansa, joiden ongelmat on varmasti ollut hieman tuota isompia?
Heiltä on tullut ainoastaan positiivista palautetta julkisuuteen.

WTF??

Osasi hoitaa vaikeat potilaat, muttei omaa masennustaan? Eikä osaamattomuuttaan osannut ottaa vastaan apua?

Oikeasti?
Pystyykö joku vielä näkemään hänet AMMATTILAISENA?

Minä näen silmissäni ihmisen, joka on niin totaalisessa kaaoksessa itsestään, ettei pysty huolehtimaan itsestään tai välittämään edes lähimmäisistään.

Ja pahinta minusta kaikessa on se, että noinkin sekaisin oleva ihminen on hoitanut ja lääkinnyt ihmisiä, jotka ovat luottaneet hänen ammattitaitoonsa ja jopa maksaneet aika hyvää tuntihintaa hänen ’hoidostaan’.
Kuvottavaa.

Jos olisin ollut potilas tai olisin potilaan omainen, vaatisin tarkan selvityksen ns diagnoseista ja lääkityksistä.

[Lady Willows]

Olen saanut Tikkasesta käsityksen, että hän piti itseään erinomaisena ja mielenterveyden asiantuntijana ja mielestään parempana kuin muita asiantuntijuudessa. Ehkä kynnys hoitoon hakeutumisessa oli siinä, että hänen mielestään ei ollut tarpeellista hakeutua lääkärille, jonka pätevyys oli häntä huonompi. Mitä sellaista osaamista sellaisella olisi enemmän kuin hänellä? Hänhän tiesi ja osasi itse paremmin.
Olen itse ollut parisuhteessa lääkärin kanssa, joka lääkitsi itseään järjettömillä annosteluilla, koska annostuksen voi ylittää lääkärin valvonnassa ja hänhän valvoi itseään. Tämä voi olla tätä asiantuntijoiden logiikkaa pahimmillaan.

[keijo_kaleva]

Olen saanut Tikkasesta käsityksen, että hän piti itseään erinomaisena ja mielenterveyden asiantuntijana ja mielestään parempana kuin muita asiantuntijuudessa. Ehkä kynnys hoitoon hakeutumisessa oli siinä, että hänen mielestään ei ollut tarpeellista hakeutua lääkärille, jonka pätevyys oli häntä huonompi. Mitä sellaista osaamista sellaisella olisi enemmän kuin hänellä? Hänhän tiesi ja osasi itse paremmin.

Tässä on myös sellainen pointti, että jos Tikkasella on aikaisemminkin ollut mt-ongelmia, niiden luulisi olevan samaa.(masennusta)

Masennus ja ahdistus harvoin vaatii osastohoitoa.
Etenkään alan ammattilaiselle, jonka pitäisi tunnistaa oireet ajoissa jo pelkästään historiansa takia.

Herääkin kysymys miksi häntä on hoidettu masennusoireista, jos kyse on muusta?
Miksi masentuneen potilaan on annettu diagnosoida itsellään ADHD ja määrätä lääkkeitä itse?

Miksi Tikkanen ei ole hakeutunut suositeltuun terapiaan, jos on ollut eri mieltä lääkityksestään hoitavan kanssa? Etenkin, jos yli vuoden kestäneet lääkekokeilut eivät ole merkittävästi auttaneet?

Mikä on estänyt Tikkasta hakemasta apua tosissaan? Eikö edes uusi ihana suhde ole pakottanut häntä etsimään apua, jos voi huonosti.

Entä sitten edellinen sairaalajakso? Ajoittuu sille ajalle, kun ex oli ensikertaa raskaana?
Saiko voimakastahtoinen exä tahtonsa läpi lapsen hankinnasta ja Tikkanen menetti taas hallintaotteen?

Näihin spekulaatioihin ja ihmettelyihin voisi periaatteessa olla jonkinlaisena osittaisselityksenä Calabashin kommentti tai sitten ei. Spekulointia tietysti.

Teki ison virheen, kun ei hakenut koskaan terapiaa saati sitten suostunut, kun ehdotettiin.

Vedän nyt mutkat suoraksi eli yksinkertaistan tarkoituksella: Psykiatri on lääkäri, joka uskoo medikalisaatioon. Heille etenkin analyyttinen terapia on usein vieras ajatus, lähes henkioppia. Psykiatri tutkii mielenterveyden häiriöitä mutta omaa käyttäytymistään tai edes muiden käyttäytymistä ja niiden syitä he eivät välttämättä tunnista mitenkään mestarillisesti. Se, että ihminen yrittää itse auttaa itseään vakavissa masennusjaksoissa, lääkitsee itse itseään, ei ota vastaan kollegoiden apua, on verrattavissa siihen, että hän yrittää nostaa itsensä hiuksista ilmaan kuin Münchhausen. Miten eksyksissä oleva ihminen välttäisi itsepetoksen? Ei mitenkään. Tuossa omavoimaisuus on kuolemaksi. Nyt se oli vaimon kuolemaksi.

Mainitusta Münchausenista tuli tietysti itse syndrooma mieleen. Tapauksen henkilö voisi kai sivuta erotusdiagnostisesti tärkeää ryhmää eli simuloivaa potilasta oirehtiessaan lähinnä muille kuin th-ammattilaisille, mutta oireillen toistuvasti ja aika ajoin ilmeisen vakavasti. Simuloiva potilas tekee niin tavoitellakseen toissijaista hyötyä tai voisiko ajatella saavuttaakseen haluamiaan tavoitteita, kuten myötätuntoa, huomion keskittämistä itseensä, erityiskohtelun perustelemista, hallintaa läheisestä, oikeutusta sääntöjen vastaiselle tai muuten vaikealle käytökselle, sairaille teoille...Edelleen spekulaatiota. Ja onhan tietysti mahdollista, että onkin kärsinyt mielenterveysongelmista vuosikymmeniä. Joka tapauksessa ristiriitaa on siinä, miten tuli diagnosoitua ja hoidettua:

Kuinka huolellisesti henkilö oli tosiasiallisesti diagnosoitu ulkopuolisen toimesta, milloin ja miten? Nyt tietysti, mutta aiemmin läpi oireilun. Olisi astetta luotettavampaa ja uskottavampaakin, mikäli dokumentaatiota ulkopuolisesta hoitokontaktista olisi pitemmältä ajalta ja se olisi loogisessa suhteessa oireiluun ja lääkityksiin.
Toisaalta vaikeaahan mielenterveyden diagnostiikka tietysti on ja hoitokin, mutta vielä vaikeampaa itsediagnostiikka ja omatoiminen hoito. Kyllä kai sitä itse kukin on ainakin vähän sokea itselleen ja itsereflektio heikkenee huonossa kunnossa.

https://www.duodecimlehti.fi/duo95577

Münchhausen-oireyhtymä on vaikeaan persoonallisuushäiriöön liittyvä toistuvan poikkeavan sairauskäyttäytymisen krooninen muoto. Se on vaikein itse aiheutetuista häiriöistä.

Psyykkisistä oireista tavallisimpia ovat itsemurha-aikeet ja harha-aistimukset.

Simuloiva potilas tavoittelee, toisin kuin Münchhausen-potilas, oirehdinnallaan jotain ilmeistä toissijaista hyötyä.

Potilaat eivät yleensä sitoudu hoitosuhteisiin ja heidän antamansa tieto on epäluotettavaa.

Pelkästään psyykkisesti oireilevat Münchhausen-potilaat ohjautuvat yleensä psykiatriseen hoitojärjestelmään, usein päivystyspotilaina sairaalaan. Oireitten epäaitouden huomaaminen voi olla hyvin vaikeaa. Potilas on silloin oikeassa hoidossa valheellisin perustein.

[QwertyKeyboard]

Olen saanut Tikkasesta käsityksen, että hän piti itseään erinomaisena ja mielenterveyden asiantuntijana ja mielestään parempana kuin muita asiantuntijuudessa. Ehkä kynnys hoitoon hakeutumisessa oli siinä, että hänen mielestään ei ollut tarpeellista hakeutua lääkärille, jonka pätevyys oli häntä huonompi. Mitä sellaista osaamista sellaisella olisi enemmän kuin hänellä? Hänhän tiesi ja osasi itse paremmin.
Olen itse ollut parisuhteessa lääkärin kanssa, joka lääkitsi itseään järjettömillä annosteluilla, koska annostuksen voi ylittää lääkärin valvonnassa ja hänhän valvoi itseään. Tämä voi olla tätä asiantuntijoiden logiikkaa pahimmillaan.

Tämähän voi olla yksi selitys miksi Tikkanen ei hakeutunut ulkopuoliseen hoitoon vaikka epäili itsellään jotain mt-ongelmia. Olen itse työelämässä huomannut, että jos joku ihminen kokee olevansa huippu-asiantuntija se on pahimmillaan sitä, että ihmisestä tulee täysi änkyrä, joka ei vain kykene näkemään toimintansa virheitä ollenkaan tai jotain olleellista seikkaa joka kaataa koko homman, koska se asetelma minä olen asiantuntija tekee kaiken ajattelun hänen puolestaan.

[Miss Holmes #1]

Lainaan itseäni yli vuoden takaa, viime vuoden tammikuulta.
Olen edelleen samaa mieltä!

Tässä ei ole kyse perhesurmasta, eikä laajennetusta itsemurhasta.

Kyse on vaimon suunnitellusta surmasta, jonka toteutti 12/2022, koska ensimmäinen yritys 8/2021 epäonnistui.
Kaikki ihmiset eivät ole hyviä.

Jos kyse muka oli ”hetkellisestä kilahduksesta”, oli Tikkanen yllättävän hyvässä kunnossa nopeasti surman jälkeen eikä kukaan osannut epäillä mitään ja lähettää poliiseja asuntoon tarkemmin tutkimaan.
Hän kuitenkin perui +|- 24 h sisällä juhlat, puhui puhelimessa arvatenkin muutamankin VWn ystävän kanssa, mahdollisesti VWn ex-miehen, lasten, naapurien ja poliisin. Eikä kukaan epäillyt mitään.

Samanlainen ”ihmeparantuminen” tapahtui 8/2021 sukellusvolvon yhteydessä.
Hyvin nopeasti tuolloisen ”hetkellisen kilahduksen” jälkeen Tikkanen pystyi sujuvan sukkelasti puhumaan tilanteen edukseen, tunaroinniksi.
Eikä kukaan epäillyt mitään.

Kuten joku sanoi (ja mitä minä jääräpäisesti intän) tähän suunnitelmaan varmasti liittyy oleellisesti myös aiemmin syksyllä alkanut sairausloma: jos jotain menee pieleen ja jää kiinni, otetaan käyttöön PlanB eli
”Alentuvasti syyntakeinen”, joka Tikkaselle on lottovoitto muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
….josta lisää tuossa.

http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/po ... oitto.html

Minusta kyse ei edes ole pelkästä kylmästä laskelmoinnista, vaan jopa Tikkasen omasta pelistä, jota pelaa itsensä kanssa.
Peli, jossa parhaimmillaan hyvät kiksit antavan jännityksen lisäksi voi voittaa miljoonia ja ehkä hyvää empaattista huomiota. Mikäli PlanA menee suunnitelman mukaan.

Surma on tehty tarkan suunnitelman mukaan ja ajankohta ei ole sattumaa. Joulujuhlan vieraiden piti tietämättään osallistua peliin, mutta jokin huomioimatta jäänyt asia käynnisti ”kadonnut vaimo” -pelin vuorokautta liian aikaisin.

[Miss Holmes #1]

Lempihenkilöni Lauerman haastattelusta pomppasi silmiini tämä kohta.
Erityisesti tuo alleviivaamani.

Lauerman mukaan Helsingin yliopistossa on tehty tutkimusta tuomioiden ja psykopaattisten piirteiden yhteydestä. Tutkimuksessa selvisi, että mitä psykopaattisempi henkirikoksen tekijä oli kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän sai tuomion murhan sijaan taposta tai kuolemantuottamuksesta.

– Sen sijaan vähemmän kiero ja rehellisempi suomalainen perustappaja todennäköisemmin tuomitaan murhasta.

– Tässä on erikoinen asetelma, jossa ainakin tämän tutkimuksen aikaan suomalainen oikeusjärjestelmä on suosinut näitä kaikkein vaarallisimpia henkilöitä eli psykopaatteja, jotka yleensä kiistävät syyllisyytensä tai kaunistelevat tekojaan loputtomiin.

Kaikki vaaralliseksi luokitellut vangit eivät kuitenkaan ole psykopaatteja. Tekojen taustalla on monia erilaisia riskitekijöitä. Suomessa huomattavan suuri riskitekijä on alkoholinkäyttö.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007801171.html

[keijo_kaleva]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007801171.html

Persoonallisuushäiriöiden ja päihteiden yhteys väkivaltaiseen käytökseen tiedetään.

Meidän suosituksemme on, että vaarallisiksi arvioidut pitäisi velvoittaa henkilökohtaista riskiä alentaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi päihdehoitoon

Henkilön toiminta on katsottu ihmistä, silloin potilasturvallisuutta vaarantavaksi vuonna 2014. Asiaa on kommentoitu muiden muassa siten, että se rangaistus on saatu ja kärsitty.

On kuitenkin useita viitteitä siitä, että henkilökohtaista riskiä alentavat toimenpiteet pitemmältä ajalta on laiminlyöty, koska päihteisiin luokiteltavien, keskushermostoon ja tajuntaan euforisoivasti, piristävästi, lamaavasti tai hallusinogeenisesti vaikuttavien lääkkeiden käytön on annettu jatkua, toistua tai uusia.

Vaarallisuudesta oli vihiä jo vuosia aiemmin ja lopulta siitä tuli konkretiaa.

Siitäkin huolimatta että on vakuuteltu mielentilatutkimuksen paljastavan myös teeskentelyn on henkilö todistetusti päässyt vakavistakin pälkähistä aiemminkin takaisin normaaliin arkeen. On tosiasia, että oikeuksien rajoittaminen oli lopulta vain lyhytaikainen ja samoin on tosiasia, että Korkeimmassa oikeudessa mereen ajon luonteesta ei ollut täyttä yksimielisyyttä.

On tullutkin pohdittua, miten äärimmäisen taitava ja syvästi tutkimusmenetelmät ja diagnooseihin vaadittavat kriteerit tunteva tunnistetaan, mikäli hänellä olisi vaarallinen persoonallisuushäiriö. Sitä on vakuutettu toistuvasti. Huolellisesti tehdään. Etsitään neuvolakortit ja käydään huolellisesti läpi koko historia. Mistä mahtavat kaikki tiedot löytyä 40 vuotta vanhoista neuvolan muistiinpanoista lähtien? Selvitystyötä saa lisäksi tutkittava itse kai osin halutessaan rajoittaa.

Oikeuslaitokseen vaaditaan kansan luottoa, mutta tuossa edellä todetaan puutteita ja taipumusta suosia psykopaattista. Millä perusteella mielenterveyspuoli olisi sen erehtymättömämpi? Huolellisesti todisteisiin ja dokumentoihin tosiseikkoihin pitäisi kai tuomioistuimen toiminnankin perustua.