Luin Milon lasun kuulustelun ja eihän tosiaan siitä päiväkodin laittamasta viestistä välittynyt mikään huoli tai kiireellisyys. Sen tekstiviestin olisi pitänyt olla paljon napakampi ja sisältöä avata siihen lisää.
Päiväkoti on tehnyt anteeksiantamattoman virheen siinä että eivät uskoneet Miloa. Se on ensimmäinen ohje mitä tulee noudattaa kun lapsi kertoo kaltoinkohtelusta. Usko lasta - lapsen etu on tärkein. Hanki hänelle heti apua. Älä kyseenalaista.
Tosiaan kun päiväkodilla oli tuolloin maanantaina vain kymmenen lastakin. Ei mikään kiire edes.
Lasun TT on toki tehnyt kardinaalimokan siinä että hän ei ole huomioinut tätä sosiaaliohjaajan huolta liittyen IP päihtymystilaan. Hän kahdesti oli tämän huolen lasun TT tuonut esiin kuitenkin. Mutta olisiko sekään auttanut? Isäpuoli olisi kenties vain ohjattu hoidon piiriin, vaikka käyttö olisikin saatu selville. He olisivat voineet siis Muusa ja Sebu vain sanoa että "Ei Sebu ole täällä" vaikka todellisuudessa olisikin. Tätä nimittäin tapahtuu tosi paljon että päihteilevä vanhempi ei saisi olla lapsen elämässä mutta toinen vanhempi ei kuitenkaan noudata tätä lasun linjausta vaan antaa sen päihteitä käyttävän toisen vanhemman olla läsnä lapsen arjessa.
En tiedä mitä tuo päiväkoti on ajatellut oikein? Uskon että siellä ei paljon enää työkyky ja mielenterveys oikein palaudu kyllä hyväksi. Tekee jo itsellekin niin pahaa niin mitä se heillä sitten mahtaa olla?
Mutta tämän jutun perusteella on selvää että lisäkoulutusta tarvitaan jo tuonne vaka- , koulu, ja harrastusmaailmaan liittyen tilanteisiin missä lapsesta on huoli.
Kuitenkin kun on niitäkin tapauksia missä lapsi on viety pahoinpitelyepäilyssä pienemmälläkin vammoilla kesken päivän lääkäriin. Niin miksi ei Miloa?