Ikämiehet vankilaan – yrittivät nyhtää kansanedustajalta 13 miljoonaa euroa

[Jazzermasser]

Ikämiehet vankilaan – yrittivät nyhtää kansanedustajalta 13 miljoonaa euroa keksityistä kolikkoveloista

Helsingin hovioikeus tuomitsi toisenkin miehen ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeän petoksen yrityksestä tapauksessa, jossa tapahtuma-aikaan kansanedustajana toimineelta Eero Lehdeltä (kok) yritettiin velkoa yli 13 miljoonan euron tekaistua saatavaa.

Helsingin hovioikeuden perjantaina antaman tuomion mukaan miehet syyllistyivät törkeän petoksen yritykseen.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli jo helmikuussa 2020 tuominnut vuonna 1942 syntyneen Heikki Ilmari Loukasmäen kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus piti tuomion tältä osin voimassa.

Käräjätuomiosta poiketen hovioikeus katsoi, että Loukasmäki oli tehnyt rikoksen yhdessä vuonna 1946 syntyneen Pauli Aatos Lauri Hyppösen kanssa. Hovioikeus tuomitsi myös Hyppösen kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Kaksikko tuomittiin maksamaan yhteisvastuullisesti Lehdelle vahingonkorvauksena 8 215,30 euroa sekä asian selvittelykuluista ja aiheutuneesta haitasta 3 000 euroa korkoineen.

Iltalehti tavoitti Eero Lehden perjantai-iltana. Hän kertoo olevansa tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun.

– Suomi on näköjään oikeusvaltio, Lehti sanoo.

Hovioikeuden yksimieliseen tuomioon voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Liki 20 vuotta
Tapahtuman taustat juontavat liki 20 vuoden taakse, vuoteen 2003. Lehti toimi tuolloin lyhyen aikaa yrityksessä, jossa hovioikeuden mukaan Hyppönen käytti todellista määräysvaltaa. Lehden väitettiin saaneen tuolloin haltuunsa kolikoita, jotka oli ollut tarkoitus myydä keräilijöille.

Todellisuudessa mikään ei osoita näin tapahtuneen, mutta yli kymmenen vuotta vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 2014, Lehdeltä ryhdyttiin toisen yrityksen nimissä aggressiivisesti karhuamaan 13 074 507,22 euron summaa.

Kun Lehti ei suostunut maksamaan, yritys vei vuoden 2015 alussa velan Tuusulan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus totesi vuonna 2018 velan perättömäksi.

Eero Lehti vuonna 2014, jolloin häneltä ruvettiin vaatimaan yli 13 miljoonan perusteettomia saatavia.

Rikossyytteet
Syyttäjä katsoi, että Hyppönen ja Loukasmäki olivat yrittäneet erehdyttää tekaistuilla saatavilla Tuusulan käräjäoikeutta antamaan väärän tuomion ja vaati molemmille tuomiota törkeän petoksen yrityksestä.

Kun perättömiä saatavia ruvettiin vaatimaan, Lehti oli kokoomuksen kansanedustaja. Hänet oli valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä vuonna 2007.

Lehti katsoi, että tarkoituksena oli ollut hankaloittaa hänen elämäänsä. Hän totesi lisäksi, että riita-asian pitkällisestä käsittelystä ja julkisuudesta oli aiheutunut hänelle merkittävää haittaa huomioon ottaen hänen silloinen asemansa kansanedustajana.

Lehti ei tullut valituksi eduskuntaan enää vuoden 2019 vaaleissa. Törkeän petoksen yritykset tulivat vireille Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa vasta tämän jälkeen loppuvuodesta 2019.

Helmikuussa 2020 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi, että näyttö ei riittänyt osoittamaan Hyppösen toimineen yhdessä Loukasmäen kanssa.

Hovi näki toisin
Syyttäjä, Lehti ja Loukasmäki valittivat käräjäoikeuden tuomiosta. Kaksi ensin mainittua vaati, että myös Hyppönen tuomitaan. Loukasmäki vaati, että hänen syytteensä hylätään.

Hovioikeus katsoi annetun näytön perusteella, että nyt 75- ja 80-vuotiaat miehet olivat toimineet rikoskumppaneina.

– Pauli Hyppönen on toiminut yhdessä Loukasmäen kanssa eikä Loukasmäki olisi kyennyt nostamaan ja ajamaan perusteetonta velkomuskannettaan Lehteä vastaan ilman Pauli Hyppöstä, tuomiossa todetaan.

Tuomion mukaan Hyppönen ja Loukasmäki olivat aikaisemminkin toimineet yhdessä samanlaisessa perusteetonta velkomusta koskevassa asiassa. Hyppösen oli todettu jo aikaisemmissa tuomioissa käyttäneen todellisuudessa määräysvaltaa molemmissa asiaan liittyvissä yrityksissä.

Loukasmäki piti omassa valituksessaan vankeusrangaistusta kohtuuttomana tuomiona 80-vuotiaalle. Hovioikeus näki toisin.

– Aihetta rangaistuksen alentamiseen ei ole pelkästään Loukasmäen iän perusteella, kun hänen henkilökohtaisista olosuhteistaan ei ole tuotu muuta rangaistuksen määräämisessä huomioon otettavaa seikkaa esille, tuomiossa todetaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ffd4 ... 7152f8ac35

[Skloddi]

Dos Caballeros! Tuomitut siis lähes 80-vuotiaita. Lehden, 77v, kanssa samaa ikäluokkaa siis.

Tuomio on selkeä, mutta väkisin tässä alkaa pohtimaan, että voiko noin lennokas tarina olla sittenkään ihan vailla pohjaa?

Tavallista arvokkaammat miljoonien keräilykolikot ovat/olisivat oletettavasti kultaa ja sellaisenaan ehkä siirreltävissä helpoimmin pitkin maailmaa viranomaisten ja verottajan silmien ulottumattomissa. Ihan vain ajatusleikkinä.

Tuossa pätkä aiemman syytteen tilanteesta:

"Kaksikko yritti karhuta Lehdeltä oikeudessa yli 8,6 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen.

Kaksikon mukaan Lehti aiheutti Pauli Hyppösen pojan, Eetu Hyppösen, yhtiön konkurssin vuonna 2006. Keravalla asunut poika pyysi Lehteä aikoinaan yhtiökumppaniksi ja Lehti vetäytyi yhtiöstä ennen sen konkurssia.

Oikeuden mukaan Pauli Hyppönen pyöritti poikansa yhtiötä tosiasiallisesti oman ja liikekumppaninsa Loukasmäen yhtiön, Polinia Oy:n kautta.

Yhtiö väitti Lehden tilanneen siltä keräilyrahoja ja toimittaneen Lehdelle neljä rahalähetystä vuonna 2003. Lehti kiisti tilanneensa tai saaneensa mitään.

Oikeus uskoi Lehteä, koska se ei löytänyt miesten väitteen tueksi mitään todisteita.

Yhtiö väitti aloittaneensa velan perinnän Lehdeltä vuonna 2003, mutta käräjäoikeudessa se ei pysynyt todistamaan perintää..."

-> https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1433125

[H.Moilanen]

Onkos Heikki Loukasmäki sukua lööppityttö Helmi Loukasmäelle, joka on Seiskan mukaan viihtynyt erään liki kahdeksankymppisen bilevaarin kainalossa?

[holmesin haamu]

Tuomio on selkeä, mutta väkisin tässä alkaa pohtimaan, että voiko noin lennokas tarina olla sittenkään ihan vailla pohjaa?

Näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mutta tarinassa voi olla osa totuutta. Luultavasti korvaussummat ovat laitettu silti täysin yläkanttiin.

[Doctor Lecter]

Vanha konna Pauli Hyppönen (ainakin) toista kertaa vankilassa. Silti ensikertalainen, sillä edellisestä saunareissusta onkin jo aikaa:

Talousrikoksista tuomittu liikemies Pauli Hyppönen. Kuva Keski-Uusimaa.

vanha_konna_Pauli_H.jpg (79.87 KiB) Katsottu 6333 kertaa

Kolikkoyhtiön rikoksista raskaat tuomiot

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut liikemies Pauli Hyppösen 4 vuoden 5 kuukauden vankeusrangaistukseen vuosituhannen alussa toteutetuista talousrikoksista.

Hänet määrättiin myös poikkeuksellisen pitkään kuuden vuoden liiketoimintakieltoon.

Tuomio liittyy keräilykolikoiden kauppaan, joka nimellisesti oli kolikkoprinssiksi tituleeratun Eetu Hyppösen nimissä.

Kolikkobisneksen ihmelapseksi julkisuudessa tituleerattu poika sai kaksi vuotta vankeutta ehdollisena. Hänet määrättiin neljän vuoden liiketoimintakieltoon.

Tuomion mukaan Pauli Hyppönen käytti tosiasiallista ja pääasiallista määräysvaltaa sekä Polinia Oy:ssä että Ucce Oy:ssä. "Kolikkoprinssi" puolestaan käytti tosiasiallista määräysvaltaa samoin kuin myös muodollista johtajuuttaan hallituksen jäsenenä sekä toimitusjohtajana vain Ucce Oy:ssä.

Kaksikko syyllistyi yhdessä Ucce Oy:ssä tapahtuneisiin rikoksiin.

Törkeässä velallisen epärehellisyydessä he ovat suunnitelmallisesti luovuttaneet yli 500 000 euron arvosta Ucce Oy:n varoja ilman hyväksyttävää syytä vuosina 2004-2005 Viroon Pauli Hyppösen intressiyhtiöille, itselleen sekä lähipiirilleen.

Ucce Oy:n konkurssimenettelyssä he ovat törkeällä velallisen petoksella salanneet Ucce Oy:n varoja yhteensä vajaan 1,4 miljoonan euron arvosta.

Petoksissa sijoittajia oli erehdytetty erilaisiin, usein riskittömiksi luvattuihin sopimuksiin ja rahojen luovutuksiin antamalla yhtiöstä virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja.

IltaSanomat
4.6.2010 13:43
---------------------------------------------------------------

Kolikkoprinssi sai ehdollisen tuomion - Oikeus katsoi isän johdatelleen pojan rikoksiin

Kolikkokaupasta tunnettu Eetu Hyppönen syyllistyi rikoksiin pitkälti isänsä johdattelemana, katsoi Helsingin käräjäoikeus perjantaina. Oikeuden mukaan alaikäisenä kolikkobisneksen aloittanut nuorukainen oli kokematon ja luotti liikemaailmaa tuntevaan isäänsä.

Lieventävät seikat alensivat 24-vuotiaan Hyppösen tuomiota. Oikeus tuomitsi hänet kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen ja neljän vuoden liiketoimintakieltoon neljästätoista vuosina 2004-2006 tehdystä talousrikoksesta.

Isä Pauli Hyppönen sai neljä vuotta ja viisi kuukautta vankeutta sekä kuuden vuoden liiketoimintakiellon lähes paristakymmenestä rikoksesta. Hänet on tuomittu talousrikoksista aiemminkin.

Oikeuden mukaan isä ja poika tekivät rikokset kuitenkin yhdessä, joten miljoonakorvaukset sijoittajille ja kolikkoyhtiön konkurssipesälle tulevat molempien maksettaviksi.

Molemmat tuomitut valittavat hovioikeuteen.

Eetu Hyppönen aloitti kolikkobisneksen 16-vuotiaana, kun hän keksi myydä suomalaisia yhden ja kahden sentin kolikkoja ulkomaisille keräilijöille muhkealla katteella.

United Coin Collectors of Europe (Ucce) -yritys sai paljon julkisuutta, mutta meni konkurssiin jo muutaman vuoden päästä.

OIKEUDEN mukaan liikeidea oli hyvä, mutta yhtiön kirjanpito ja varainhoito ontuivat. Sijoittajille luvattiin muhkeita tuottoja, vaikkei lainattuja rahoja ollut tarkoituskaan maksaa takaisin.

Isä ja poika siirsivät yli puoli miljoonaa euroa kolikkoyhtiön varoja piiloon velkojilta muun muassa itselleen ja lähipiirilleen. Konkurssissa firman varoja salattiin 1,4 miljoonan euron arvosta.

Helsingin Sanomat
5.6.2010 3:00
----------------------------------------------------------

Eetu Hyppönen (s. 13. marraskuuta 1985) on suomalainen liikemies, joka nousi julkisuuteen nuorena keräilykolikkokauppaa harjoittavana yrittäjänä vuonna 2003. Hänen yrityksensä United Coin Collectors of Europe (UCCE) haettiin kuitenkin konkurssiin joulukuussa 2005. Hyppösellä oli yhtiössä bisnesenkelinä muiden muassa kauppaneuvos Eero Lehti sekä toimitusjohtajana Moulinsart SA:n Peter Horemans. Konkurssia yritykselle hakivat verottaja sekä työeläkeyhtiö Eläke-Fennia. Konkurssitilanteessa yhtiöllä oli velkaa yli 2 miljoonaa euroa, eikä käytännössä ollenkaan omaisuutta.[1] Hyppönen on kirjoittanut kirjan Kolikon kääntöpuoli.

Hyppönen on ollut Image-lehden kannessa vuonna 2005 sekä nuorimpana koskaan Talouselämä-lehden kannessa vuonna 2006, ollessaan 20-vuotias.

Huhtikuussa 2007 tuli ilmi, että Hyppöstä epäillään talousrikoksista ja maaliskuussa 2010 Hyppöselle luettiin Helsingin käräjäoikeudessa syytteet 17 eri rikoksesta, muun muassa törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja petoksista. Lisäksi syyttäjä vaati hänelle liiketoimintakieltoa. Syyttäjän mukaan Hyppönen toimi tuolloin liiketoimintakiellossa olleen isänsä Pauli Hyppösen kanssa. Kesäkuussa 2010 käräjäoikeus tuomitsi Eetu Hyppösen kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen ja neljäksi vuodeksi liiketoimintakieltoon. Hyppösen asianajaja ilmoitti tuomion jälkeen, että tuomiosta valitetaan hovioikeuteen. Helsingin käräjäoikeus katsoi Hyppösen olleen pitkälti isänsä ohjailema.

Wikipedia
--------------------------------------------------------

Ucce takoo rahalla rahaa

Eetu Hyppönen, 19, lienee Suomen nuorimpia oman yrityksensä hallituksen puheenjohtajia. Alakaan ei ole niitä tutuimpia: Hyppösen yritys Ucce (United Coin Collectors of Europe) myy keräilijöille euromaiden kolikoita.

Talouselämä
11.3.2005 10:28
------------------------------------------------------

Jaa, niin käräjäoikeuden välituomio parin vuoden takaa:

Talousrikoksista tuomitut liikemiehet karhusivat kansanedustaja Eero Lehdeltä oikeudessa yli 12 miljoonaa euroa – oikeus hylkäsi kanteen

Kansanedustaja Eero Lehti ei ole yli 12 miljoonaa euroa velkaa talousrikoksista tuomituille liikemiehille Pauli Hyppöselle ja Heikki Loukasmäelle Tuusulan käräjäoikeus antoi asiassa välituomion keskiviikkona.

Oikeus hylkäsi liikemiesten kanteen selvästi perusteettomana ja velvoitti miesten Polinia osakeyhtiön korvaamaan Eero Lehden oikeudenkäyntikulut, yli 8200 euroa korkoineen. Miesten omat oikeudenkäyntikulut nousevat jopa yli 100000 euroon.

Kaksikko karhusi Eero Lehdeltä oikeudessa yli 8,6 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen. Kaksikon mukaan Lehti aiheutti Pauli Hyppösen pojan kolikkobisneksen konkurssin vuonna 2006. Keravalla asunut poika pyysi Lehteä yhtiökumppaniksi 17-vuotiaana aloittamaansa keräilykolikkobisnekseen. Lehti vetäytyi yhtiöstä ennen sen konkurssia.

Pauli Hyppönen pyöritti poikansa yhtiön, Ucce Oy:n kolikkobisnestä tosiasiallisesti oman ja liikekumppaninsa Loukasmäen yhtiön, Polinia Oy:n kautta. Yhtiö väitti Eero Lehden tilanneen siltä keräilyrahoja ja toimittaneen Lehdelle neljä rahalähetystä vuonna 2003. Lehti kiisti tilanneensa tai saaneensa kolikoita. Oikeus uskoi Lehteä, koska se ei löytänyt miesten väitteen tueksi mitään todisteita.

Yhtiö väitti aloittaneensa velan perinnän Lehdeltä vuonna 2003, mutta oikeudessa se ei pysynyt todistamaan perintää. Oikeus hylkäsi kanteen ja katsoi, ettei Eero Lehti ollut rahatilauksissa osapuoli, vaan Ucce Oy. Velka olisi joka tapauksessa vanhentunut, oikeus huomautti.

Käräjäoikeuden ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta.

Kaksikko on tuomittu aiemmin törkeän petoksen yrityksestä. Miehet yrittivät laskuttaa perusteettomasti suuria summia järvenpääläiseltä yritykseltä.

Keski-Uusimaa
14.3.2018 15:35, päivitetty 5.5.2020 7:11

Loukasmäki jo vanha ukko, s.1942. Kuvitteli kait että saa rahat mukaansa hautaan - jos saakin, niin niin mitä meinaa niillä siellä ostaa/hankkia? Onhan se niinkin, että ahneus ei ikää katso ja petosmies on aina sitä mieltä, että hänellä on saatavia, muut ovat velkaa ja muut kusettivat.
------------------------------------------------------------

Olikohan tämäkin "jäälinna" pelkkä kusetus?

Unelmana jäälinna Vuotsoon

Tämän päivän entinen Vuotson terveystalo on jäänyt monen ohikulkijan mieleen. Talo on pahasti ränsistynyt, sillä ikkunat on pääosin rikottu ja seinistä on tippunut ulkokuorta. Nyt taiteiden ystäväjoukko Art-Kummit on herättelemässä Vuotson terveystaloa henkiin ja ihan samanlaisella konseptilla kuin viimeisinkin yrittäjä. Nimittäin haaveissa olisi rakentaa terveystaloon jäälinna, jonne tulisi vaihtuvia, ympärivuotisia taidenäyttelyitä.
– Olemme nyt lähestyneet kummeja ja Sodankylän kuntaa toiminnan aloittamiseksi. Kunnalta emme ole saaneet vielä mitään vastauksia. Toivomme myös Sodankylän kunnalta, että hekin lähtisivät tähän projektiin mukaan, sanoo Pauli Hyppönen Art-Kummeista.

Vuotson terveystalon omistaa tällä hetkellä helsinkiläinen Polinia Oy / Heikki Loukasmäki.

Art-Kummit toimii taiteilijoille tukena eli ns.kummina järjestämällä kansainvälisiä näyttely mahdollisuuksia auttaen taiteilijoita omalla tavallaan kuuluisuuteen. Kummeissa on taiteen tukijoita, taiteen keräilijöitä, taiteilijoita, liikemiehiä, raha-liikkeitä, ja liikelaitoksia.
– Olemme voittoa tai julkisuutta tavoittelematon taideyhteisö. Toimintamme lähti alkuun Järvenpäästä Kallio-Kuninkaalan kartanon navetan kesä-näyttelyistä 1960 -luvulla. Art-Kummit on hakenut kansainvälistä näkyvyyttä sekä kuuluisuutta sadoille taiteilijoille, Hyppönen kertoo.

Seinät tekoaltaiden jäästä
Art-Kummien ajatuksena oli, että olisivat saaneet terveystalon jo jäädytettyä, heti kun tekojärviin tuli jäät, mutta tekijät ja talkoilijat puuttuvat.
– Vuotson läheisyydessä on kaksi tekojärveä, joiden jäitä aiomme hyödyntää. Siihen tarvisimme myös sitten talkooväkeä, että saamme jäät järveltä sahattua ja kuljetettua paikan päälle Vuotsoon. Talkooporukkaa ei vielä ole kovin paljon ilmoittautunut. Olemme olleet yhteydessä erilaisiin taideseuroihin Rovaniemeä myöten.
– Jäälinna tehtäisiin niin paksusta jäästä, että tuskin se kesäksi ehtisi sulaakkaan. Itse talo jäisi jäälinnan sisälle.
– Vaasassa oli samantyylinen jäälinnagalleria ja siellä oli 400 000 kävijää. Vuotso on tuossa hyvien kulkuyhteyksien varressa, nelostien varressa. Oishan se mahtavaa saada niitä kulkijoita pysähtymään Vuotsoonkin, haaveilee Hyppönen Art-Kummeista.

Valtuustoaloitteista kohti purkutoimenpiteitä
Vuotson terveystalon purkutoimenpiteistä on laitettu valtuustoaloite vuonna 2018. Samasta kohteesta teki valtuustoaloitteen myös Vuotson kyläyhdistys vuonna 2011, jonka jälkeen ympäristösihteeri ja rakennustarkastaja ovat kehoittaneet kiinteistön omistajaa Polinia Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin saattamalla terveystalon ympäristö ja ja rakennus turvalliseen kuntoon tai vapaaehtoisesti purkaamaan rakennuksen. Myöhemmin vuonna 2019 Sodankylän kunnanvaltuusto on tehnyt kokouksessaan päätöksen, että asian käsittely jatkuu viranomaisten toimesta.
...

Enemmän täällä: Inarilainen
19.12.2019 8.10

[hutkivajournalisti]

Pauli Hyppönen tuli koko kansan tietoisuuteen ja TV-uutisiin 90-luvulla silloin sen KOP:n miljoonakavalluksen taustapiruna, missä KOP:n kassaneidit siirsivät miljoonia Hyppösen tilille.

Tuo viewtopic.php?t=16325

KOP:n suurkavaltajille syytteet

Kahta työtä tehnyt pankkineiti oli kyllästynyt köyhyyteen
:
:

Vankilaan joutui kuitennii:

Pauli Hyppönen tuomittiin vankeuteen petoksista

Järvenpääläinen liikemies Pauli Hyppönen on saanut Tuusulan käräjäoikeudessa vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeistä petoksista.
Hyppönen myi kolmelle yksityishenkilölle 1989 kaksi lomaosaketta pattayalaisesta pilvenpiirtäjästä Thaimaasta. Yksi ostajista ehti maksaa lähes kokonaan kauppasumman 300000 markan arvoiseksi arvioidusta asunnosta. Ostajien mahdollisuudet saada rahojaan takaisin ovat huonot, koska Hyppönen ilmoitti oikeudessa olevansa varaton.
HS 14.6.1995

Lainausta lyhennetty
-NILS-

[Doctor Lecter]

80-vuotiaana vankilaan

Heikki Loukasmäki joutui 80-vuotiaana vankilaan. Hänelle jäi sieltä hyvät muistot: vankila muistutti parhaimmillaan lepokotia. Ikääntyneitä vankeja on Suomen vankiloissa yhä enemmän.

Maanantaina 5. syyskuuta 2022 kello kahdeksan aamulla 80-vuotias Heikki Loukasmäki painoi kotinsa oven kiinni. Kädessään hänellä oli pieni lentolaukku. Laukun sisällä oli paitoja, kalsareita, yöpuku ja hammasharja. Hän nousi bussiin ja vaihtoi kuutosen ratikkaan. Sitten hän saapui perille.

Naapureille hän oli kertonut lähtevänsä pitkälle matkalle, mutta oikeasti hän meni vankilaan.

”Päivää, tulin nyt sitten tänne kylään”, hän muistelee sanoneensa lasikopissa päivystävälle Helsingin vankilan vartijalle.

Nyt Loukasmäki istuu Pukinmäen Shellin kahvilapöydässä, työntää suuhunsa jauhelihapihviä ja kertoo, millaista siellä vankilassa oikein oli.

Loukasmäki sai kahden vuoden ja kahden kuukauden tuomion törkeän petoksen yrityksestä. Kohteena oli entinen kansanedustaja Eero Lehti.

Loukasmäki ja Pauli Hyppönen yrittivät laskuttaa Lehdeltä vuonna 2014 yli 13 miljoonaa euroa. Oikeuden mukaan lasku oli perusteeton.

Loukasmäki ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää.

”Olin yllättynyt tuomion pituudesta. Sitten ajattelin, että nähdäänpä sekin asia, vankila.”
...

Alkuun hän oli pari viikkoa Helsingin vankilassa, joka tunnetaan paremmin nimellä Sörkkä tai Sörkka. Sitten hänet siirrettiin Keravan avovankilaan.

Ensikertalaisena Loukasmäki istui tuomiosta puolet. Runsaan vuoden jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen kotioloihin.

Miten Loukasmäen päivät vankilassa kuluivat? Aamiaisen jälkeen suurin osa muista vangeista meni tekemään töitä tai opiskelemaan, mutta eläkeläinen jäi lepäilemään laakereillaan.

”Mä tein ristikoita ja katsoin televisiota, olen jo hommani tehnyt. Sehän oli melkein sama kuin olisi kotona katsellut telkkaria.”
...


Mitä Loukasmäki sitten vankilassa kaipasi? Nettiyhteyttä ja tietoa ulkomaailmasta, hän vastaa.

Nettiä saattoi käyttää vain rajoitetusti, eikä vankilan televisiosta voinut katsoa uutisia. Huoneessa oli kyllä telkkari, mutta sieltä tuli nauhoitettua ohjelmaa, vanhoja tv-sarjoja ja elokuvia, kuten lännenfilmejä. Usein samat ohjelmat toistuivat, mikä sai Loukasmäen välillä kyllästymään niihin.

Hän kaipasi myös vaihtelevampaa ruokaa.

”Aika yksipuolista se oli. Pahinta oli makaroniruoka eri muodoissa, sitä oli melkein joka päivä. Ymmärrän tietysti, että valtio pihistää ruuassa. Enkä purnaa, söin mitä annettiin. Välillä oli sentään mannapuuroa ja marjakiisseliä.”
...


Parhaimmillaan vankila oli kuin lepokoti, Loukasmäki väittää.

”Siellähän oli ruoka ja kaikki valmiina. Ihan hyvät muistot siitä jäi. Sanoin lähtiessä vankilan johtajalle, että voinko päästä tänne viideksi vuodeksi, täällä oli niin hyvä olla. Se nauratti häntä.”
...

Miltä vapautuminen vankilasta tuntui? ”Ei se sen kummemmalta tuntunut. Ajattelin, että nyt sekin on istuttu. Kaikkea on elämässä kokeiltu, laidasta laitaan, roskisdyykkarista firman johtoon.”
...

Nyt hän on 82-vuotias. Vankila-aika tuntuu jo melko kaukaiselta, vaikka hän on ollut vapaalla jalalla vasta puolisen vuotta.

Loukasmäki asuu yksin senioritalossa, hän on sekä leski että eronnut.

Eläkepäivät kuluvat niin kuin ne monella kuluvat: hissutellessa. Kun käy kaupassa, tekee ruokaa, kävelee ulkona, soittaa muutaman puhelun ja katsoo telkkaria, siinähän ne päivät melkein menevätkin.
...

”Vankila oli yksi kokemus elämäkertaan lisää”, hän sanoo.

Enemmän täällä (maksumuuri): Helsingin Sanomat
24.2.2024 2:00

[Sienisalaatti]

80-vuotiaana vankilaan

Heikki Loukasmäki joutui 80-vuotiaana vankilaan. Hänelle jäi sieltä hyvät muistot: vankila muistutti parhaimmillaan lepokotia. Ikääntyneitä vankeja on Suomen vankiloissa yhä enemmän.

Maanantaina 5. syyskuuta 2022 kello kahdeksan aamulla 80-vuotias Heikki Loukasmäki painoi kotinsa oven kiinni. Kädessään hänellä oli pieni lentolaukku. Laukun sisällä oli paitoja, kalsareita, yöpuku ja hammasharja. Hän nousi bussiin ja vaihtoi kuutosen ratikkaan. Sitten hän saapui perille.

Naapureille hän oli kertonut lähtevänsä pitkälle matkalle, mutta oikeasti hän meni vankilaan.

”Päivää, tulin nyt sitten tänne kylään”, hän muistelee sanoneensa lasikopissa päivystävälle Helsingin vankilan vartijalle.

Nyt Loukasmäki istuu Pukinmäen Shellin kahvilapöydässä, työntää suuhunsa jauhelihapihviä ja kertoo, millaista siellä vankilassa oikein oli.

Loukasmäki sai kahden vuoden ja kahden kuukauden tuomion törkeän petoksen yrityksestä. Kohteena oli entinen kansanedustaja Eero Lehti.

Loukasmäki ja Pauli Hyppönen yrittivät laskuttaa Lehdeltä vuonna 2014 yli 13 miljoonaa euroa. Oikeuden mukaan lasku oli perusteeton.

Loukasmäki ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää.

”Olin yllättynyt tuomion pituudesta. Sitten ajattelin, että nähdäänpä sekin asia, vankila.”
...

Alkuun hän oli pari viikkoa Helsingin vankilassa, joka tunnetaan paremmin nimellä Sörkkä tai Sörkka. Sitten hänet siirrettiin Keravan avovankilaan.

Ensikertalaisena Loukasmäki istui tuomiosta puolet. Runsaan vuoden jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen kotioloihin.

Miten Loukasmäen päivät vankilassa kuluivat? Aamiaisen jälkeen suurin osa muista vangeista meni tekemään töitä tai opiskelemaan, mutta eläkeläinen jäi lepäilemään laakereillaan.

”Mä tein ristikoita ja katsoin televisiota, olen jo hommani tehnyt. Sehän oli melkein sama kuin olisi kotona katsellut telkkaria.”
...


Mitä Loukasmäki sitten vankilassa kaipasi? Nettiyhteyttä ja tietoa ulkomaailmasta, hän vastaa.

Nettiä saattoi käyttää vain rajoitetusti, eikä vankilan televisiosta voinut katsoa uutisia. Huoneessa oli kyllä telkkari, mutta sieltä tuli nauhoitettua ohjelmaa, vanhoja tv-sarjoja ja elokuvia, kuten lännenfilmejä. Usein samat ohjelmat toistuivat, mikä sai Loukasmäen välillä kyllästymään niihin.

Hän kaipasi myös vaihtelevampaa ruokaa.

”Aika yksipuolista se oli. Pahinta oli makaroniruoka eri muodoissa, sitä oli melkein joka päivä. Ymmärrän tietysti, että valtio pihistää ruuassa. Enkä purnaa, söin mitä annettiin. Välillä oli sentään mannapuuroa ja marjakiisseliä.”
...


Parhaimmillaan vankila oli kuin lepokoti, Loukasmäki väittää.

”Siellähän oli ruoka ja kaikki valmiina. Ihan hyvät muistot siitä jäi. Sanoin lähtiessä vankilan johtajalle, että voinko päästä tänne viideksi vuodeksi, täällä oli niin hyvä olla. Se nauratti häntä.”
...

Miltä vapautuminen vankilasta tuntui? ”Ei se sen kummemmalta tuntunut. Ajattelin, että nyt sekin on istuttu. Kaikkea on elämässä kokeiltu, laidasta laitaan, roskisdyykkarista firman johtoon.”
...

Nyt hän on 82-vuotias. Vankila-aika tuntuu jo melko kaukaiselta, vaikka hän on ollut vapaalla jalalla vasta puolisen vuotta.

Loukasmäki asuu yksin senioritalossa, hän on sekä leski että eronnut.

Eläkepäivät kuluvat niin kuin ne monella kuluvat: hissutellessa. Kun käy kaupassa, tekee ruokaa, kävelee ulkona, soittaa muutaman puhelun ja katsoo telkkaria, siinähän ne päivät melkein menevätkin.
...

”Vankila oli yksi kokemus elämäkertaan lisää”, hän sanoo.

Enemmän täällä (maksumuuri): Helsingin Sanomat
24.2.2024 2:00

Lisää iäkkäistä vangeista (sama lähde):

Loukasmäki oli vankila-aikanaan tietääkseen paikan vanhin vanki. Iäkkäiden vankien joukko on kuitenkin kasvanut.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomen vanhin miesvanki oli helmikuun alussa hieman yli 80-vuotias ja vanhin naisvanki hieman yli 70-vuotias. Vankien keski-ikä on noin 37 vuotta.

70-vuotiaita tai sitä vanhempia vankeja on nyt yhteensä 27. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Erityisasiantuntija Ulla Knuuti ei osaa sanoa tähän yksiselitteistä syytä.

”Rikosten tekeminen tyypillisesti vähenee iän myötä, mutta ikääntyneen väestön kasvun seurauksena myös ikääntyneiden vankien määrä kasvaa vankiloissa.”

Suomessa ikääntyneiden vankien määrä on ollut Knuutin mukaan vielä varsin maltillinen, mutta maailmanlaajuisesti se on melkoinen huolenaihe.

”Ikääntyneet tarvitsevat usein kokonaisvaltaista, kallista terveydenhuoltoa ja henkilökohtaista huolenpitoa sekä kuntoutusta.”

Muistisairaat vangit ovat jo muualla pysyvä ilmiö, ja meilläkin se tuo tulevaisuudessa vankiloille uusia haasteita.

Maailma on muuttunut monella tavalla, Knuuti sanoo.

”Ei ikääntyneiden henkilöiden huumeiden käyttökään ole enää lainkaan niin harvinaista kuin mitä se on ollut aikaisemmissa sukupolvissa.”

[URSA]

Kuplien kuningas

Edward Kaukoranta on omistanut suuren osan elämästään Dom Pérignon -samppanjan juomiselle. Juttua on ensijulkaisun jälkeen täydennetty tiedoilla Kaukorannan henkilöhistoriasta.

2:00 | Päivitetty 14:25

Ravintolassa Helsingin Bulevardilla kuuluu ”poks”, ja Edward Kaukoranta, 38, on jälleen elämäntyönsä äärellä.

Hän on neuvotellut kantapaikassaan pullolliselle Dom Pérignon -samppanjaa huokean hinnan – vain 200 euroa – ja nyt sen voi juoda. Vuosikerta on 2013.

Miltä maistuu?

Kaukoranta maiskuttelee. Suussa poreilee ”ensimmäinen freshi sippi”.

”Tätä juo mielellään”, hän sanoo.

”Sanotaan, 95 pistettä tänään.“

Tälle Kaukoranta on aikuisikänsä omistanut.

Kukaan muu maailmassa ei tiettävästi ole juonut Dom Pérignonin vuosikertasamppanjaa enemmän ja laajemmalla otannalla kuin Kaukoranta. Ainakaan siitä ei ole mustaa valkoisella.

Kaukorannalla taas on kokonainen kirja: Drinking Dom Pérignon 1921 to 2013. Omakustanne tuli painosta helmikuussa. Projekti vaati ”parikymmentä vuotta intensiivistä dokaamista”.

Kirjassa Kaukoranta pisteyttää 68 eri samppanjaa. Niistä yksi on saanut alle 90 pistettä sadasta. Maistelukertoja karttui kuutisen sataa.

Saavutus on erikoinen, mutta Kaukoranta on erikoismies. Keikarimainen moottoriturpa, joka on tatuoinut oikean kätensä täyteen samppanjaetikettejä. Hän ei ole viinikouluttaja tai -kriitikko. Alan tutkintoja ei ole.

”Olen ollut hiljaa ja opiskellut 15 vuotta, täysin piilossa. Olen keskittynyt vain itse asiaan, eli juomiseen.“

Syy hiljaiseloon paljastuu HS:lle tämän jutun ensijulkaisun jälkeen. Edward Kaukoranta on ollut suomalaisessa julkisuudessa aiemminkin, tuolloin nimellä Eetu Hyppönen. Hän nousi julkisuuteen 2000-luvun alkuvuosina keräilykolikkobisneksellä, joka päättyi konkurssiin ja talousrikostuomioihin.

Dom Pérignon lienee maailman arvostetuin samppanjamerkki.

Aromit ovat pullosta toiseen käytännössä samat: sitrusta, vaniljaa ja hunajaa, muun muassa. Vain makujen voimakkuus vaihtelee.

Merkin alla tuotetaan ainoastaan vuosikertaa. Samppanjaa syntyy siis vain laadukkaista sadoista, ei joka vuosi.

Merkki sai nimensä 1600-luvulla eläneeltä ranskalaismunkilta. Samppanjaa on tehtailtu vuodesta 1921, ensin pari tuhatta pulloa kerrallaan, nykyisin arviolta viiden miljoonan pullon vuosikerroissa.

25-vuotiaana Kaukoranta päätti maistaa niistä jokaista. Päätös syntyi Dom Pérignonia juodessa.

Kolme vuotta myöhemmin hän jätti päivätyönsä, muutti Ranskan Champagneen, ja hankkiutui viinialalle. Kaukoranta osti ja välitti viinejä sinne tänne. Muutaman vuoden visiitti oli ”kaoottista hustlausta”.

Järjellä ajatellen muutto oli ”täysin typerä veto”, Kaukoranta sanoo. Hän ei lähtiessään osannut puhua ranskaa, eikä osaa vieläkään. Viestinsä hän aloittaa silti Bonjour-tervehdyksellä.

”Se on tylsä kaupunki asua, kaikki perustuu turismiin. Idea ja todellisuus olivat täysin eri. Kuplani meni rikki.“

Nyt Kaukoranta uskoo joka tapauksessa pelanneensa ”vanhat samppanjat läpi”. On syytä selvittää, miten se onnistui.

Kaukoranta varttui Järvenpäässä.

Lapsena hän harrasti taitoluistelua ja opetteli teininä itsekseen koodaamaan. Teini-ikäisenä Kaukoranta perusti keräilykolikkoyrityksen. Media uutisoi tuolloin ”kolikkoprinssinä” tunnetusta Eetu Hyppösestä.

Yritys haettiin konkurssiin vuonna 2005. Kesäkuussa 2010 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Hyppösen kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen lukuisista vuosina 2004-2006 tehdyistä talousrikoksista.

Oikeus katsoi, että hän syyllistyi rikoksiin pitkälti isänsä ohjaamana.

Käräjäoikeuden tuomion jälkeen Hyppönen muutti sukunimensä Kaukorannaksi, joka on hänen äitinsä sukunimi. Kaukorannan toimittaman syntymätodistuksen mukaan hänen syntymänimensä myös on Edward Kaukoranta.

Kaukoranta on myös myöhemmin tuomittu uusista talousrikoksista. Helsingin käräjäoikeus katsoi Kaukorannan syyllistyneen 2010-luvun alussa muun muassa törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään petokseen, ja tuomitsi hänet vuonna 2017 vankeuteen vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Kaukoranta kertoo HS:lle jutun julkaisun jälkeen, että tuomioista seuranneet mittavat korvausvastuut ovat syy moniin hänen myöhempiin elämänvalintoihinsa.

Samppanjaa Kaukoranta maistoi ensi kerran 16-vuotiaana. Häntä kiinnostivat ”kuplat”, ei kalja. Myös James Bond toimi innoittajana.

”Minusta se on siistiä, että olen aina uskaltanut olla outo”, Kaukoranta sanoo.

”Siten olen löytänyt omankaltaisia ihmisiä. Enkä koskaan ympärillä olevasta maailmasta ole hirveästi välittänyt.”

Harrastuksissaan Kaukoranta on tottunut menemään ”all-in”.

Ranskan-vuosinaan hän keskittyi viinin ohella Supercellin julkaisemaan Clash of Clans -strategiapeliin. Vuonna 2014 hän nousi hetkellisesti pelin sisäisen ranking-listan ykköseksi, siis maailman parhaaksi.

Pelissä menestyminen vaatii rahankäyttöä. Kaukorannalta rahaa kului kymmeniä tuhansia euroja. Lisäksi pelaamista tuki varakas suomalaisystävä ”teollisesta rahasuvusta”. Tämä rahoitti Kaukorantaa 100 000 eurolla vuodessa, hän sanoo.

”Hän näki lahjakkuuteni ja maksoi pelaamisen.”

Saavutukset viinin ja videopelien saralla ovat vaatineet ”päivittäistä suorittamista” ja ”täydellistä omistautuneisuutta”, Kaukoranta sanoo.

Mutta miten hän on tämän kaiken kustantanut?

Jo omakustanteesta kertyi kuluja henkilöauton verran. Hintaa niteellä on 260 euroa. Kirjoja on mennyt kaupaksi muutama sata, Kaukoranta sanoo.

”Kysy toisinpäin. Paljonko pitää olla rahaa, että pärjää?”

Tärkeintä on pitää kiinteät kulut minimissä, hän sanoo. Kaukorannalla ei ole perhettä, omistusasuntoa tai autoa. Koteja tosin on kaksi, Serbian Belgradissa ja Tuusulassa, jossa ”voi vain sauvakävellä”.

Haastattelun ensijulkaisun jälkeen Kaukoranta kertoi, että tuomiot ja vahingonkorvausvastuut ovat syy siihen, että hän ei omista mitään ja elää pienillä kuluilla pääasiassa ulkomailla. Jne.

https://www.hs.fi/visio/art-2000010645196.html

Pojasta tuli ammattidokaaja. Kuinka uskottavaa on että joku rikas kaveri kustantaa 100 000 euroa vuodessa ainoastaan videopelin pelaamiseen?